Vaarantaako uusi terveydenhuoltolaki toimivan ensihoidon jatkuvuuden maakunnissa?

Sosiaali- ja terveysministeriön tuore ensihoitoasetus astuu voimaan vuoden 2018 alussa. Asetuksen mukaisesti sairaanhoitopiirit voivat edelleen kilpailuttaa ensihoidon palvelut, ja asetus velvoittaakin järjestäjät vertailemaan tuotannon vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja laatua.

Terveydenhuoltolain uudistus kuitenkin uhkaa hyvää asetusta ja toimivaa nykymallia rajaamalla yksityisten tuottajien roolin niin pieneksi, että toiminta tulisi käytännössä mahdottomaksi. Jos kiireellinen ensihoito määritellään viranomaistoiminnaksi, tarkoittaisi se yksityisten tuottajien poistumista alalta, etenkin pieniltä paikkakunnilta. Ensihoito on ensisijaisesti terveydenhuoltoa eikä viranomaistyötä ja se tulisi määritellä niin jatkossakin, jotta hyvä yhteistyö voi jatkua.

Sote-uudistuksen lakivalmistelu on ollut ennakoitua monimuotoisempi prosessi. Hallituksen esityksiä on tarkasteltu ja muuteltu useaan otteeseen, mikä on aiheuttanut epätietoisuutta maakuntapäättäjien keskuudessa. Myös ensihoitopalvelujen järjestämisvastuusta ja yksityisten ensihoitoyritysten mahdollisuudesta tuottaa ensihoidon palveluita on esiintynyt epäselvyyttä.

Maakunnat tuntevat oman alueensa erityispiirteet ja heidän tulisi saada arvioida täydentävän yksityisen palveluntuotannon tarpeen jatkossakin. Lain ei tulisi pakottaa heitä tuottamaan palvelut yksin.Viimeisen 70 vuoden ajan sadat ensihoitoyritykset ovat tarjonneet laadukasta ja kustannustehokasta sairaankuljetusta suomalaisille. Mielestämme tästä toimivasta mallista tulee pitää kiinni, sillä parhaimmillaan yksityiset palveluntuottajat täydentävät joustavasti julkisia toimijoita, kuten pelastuslaitoksia.

Ensihoidon kilpailuttamatta jättäminen rikkoisi nykyistä hyvin toimivaa mallia ja uhkaisi satojen ensihoidon ammattilaisten työnkuvaa. Tämä olisi merkittävä riski potilasturvallisuudelle, varsinkin jos se tehdään samanaikaisesti suunnitteilla olevien erikoissairaanhoidon muutosten kanssa. Kun matkat erikoissairaanhoidon palveluihin kasvavat, ja väestö vanhenee, on ensihoidon saatavuus, ensihoitajien ammattitaito ja alueen tuntemus entistä tärkeämpää varmistaa.

Usealla yksityisellä toimijalla on monivuotinen kokemus toimialueestaan ja tarkkaan optimoitu yhteistyö julkisen sektorin kanssa. Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan myös ensihoidon kustannukset ovat yksityisellä sektorilla 10 % julkista pienemmät.

Kouvolassa Med Group toimii viidellä ensihoitoyksiköllä, joissa on yhteensä 32 vakituista työntekijää ja viisi määräaikaista työntekijää, kaudesta riippuen. Näiden yksiköiden lisäksi Med Groupilla on aina kuudes yksikkö valmiudessa tarpeen vaatiessa. Yritys hoitaa yhteensä 8500 tehtävää vuodessa Kymenlaaksossa. Tehtäviä suorittavat aina terveydenhuollon ammattihenkilöt. Monivuotinen kokemus, suunnittelu ja ammattitaito mahdollistavat laadukkaan palvelun vuoden jokaisena päivänä alueesta riippumatta.

Työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja tuntevat alueen hyvin. Osaaminen ja paikallistuntemus ovat erityisen tärkeitä, kun palveluverkkoa uudistetaan Kymenlaaksossakin. Tämä kuitenkin edellyttää ennakoitavuutta sairaanhoitopiirien linjauksiin yksityisistä palveluntuottajista. Investointeja kalustoon ja henkilöstöön on vaikea tehdä, jos sairaanhoitopiirien suhtautuminen yksityisiin tuottajiin jää epäselväksi.

Jukka Joutjärvi, ensihoitoesimies, Kymenlaakso, +358 44 357 3575Laura Riski, palvelujohtaja, ensihoito ja kotiin vietävät palvelut