Kuinka muiden juominen vaikuttaa sinuun?

Pohjoismaissa muiden juomisesta aiheutuvaa haittaa kokevat todennäköisimmin nuoret, naiset, sinkut ja kaupunkilaiset. Tämä on yksi Pohjoismaiden hyvinvointikeskuksen vuonna 2013 perustaman H20 Nordic -tutkimusverkoston tekemistä havainnoista. Uudessa julkaisussa “The ripple effect of alcohol – Consequences beyond the drinker” kerrotaan tutkimusverkoston tekemistä tärkeimmistä havainnoista ja tarjotaan eri näkökulmia siihen, miten juominen vaikuttaa meihin yksilöinä ja koko yhteiskuntaan.

Verkosto hyödynsi kansallisia väestötutkimuksia juomatavoista ja muiden ihmisten – sekä vastaajien tuttujen että heille tuntemattomien – juomisen koetusta haitasta. Tutkimukset kattoivat kaikki pohjoismaat ja Skotlannin.

Tuttujen ihmisten juomisesta aiheutuva haitta

Vertailussa, jossa selvitettiin vastaajille tuttujen ihmisten – kuten perheenjäsenten, ystävien, entisten puolisoiden ja työtovereiden – juomisen negatiivisia seurauksia, havaittiin, että jopa neljäsosa kaikista vastaajista oli kokenut haittaa muiden juomisesta.

– Useimmin haitasta raportoivat suomalaiset ja islantilaiset vastaajat, harvimmin skotlantilaiset, kertoo projektipäällikkö Nina Karlsson.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan kokemansa haitan vakavuus.

– Skotlantilaiset vastaajat raportoivat vakavinta haittaa, kun taas suomalaiset ja tanskalaiset arvioivat koetun haitan vähemmän vakavaksi. Tällaiset tulokset herättävät kysymyksiä sietokyvystä ja siitä, kuinka se vaikuttaa ihmisten kokemuksiin muiden juomisen aiheuttamasta haitasta, Karlsson toteaa.

Vieraiden ihmisten juomisesta aiheutuva haitta

Vieraiden ihmisten juomisesta aiheutuvaa haittaa tutkineet vertailivat viittä erityyppistä haittaa: fyysinen haitta, vaatteiden tai muun omaisuuden tuhoutuminen, koettu sanallinen loukkaus, humalaisten pelko julkisilla paikoilla ja valvottaminen yöllä. Luetelluista haitoista eniten raportoitiin valvottamisesta yöllä; noin 15–33 prosenttia vastaajista raportoi siitä. Koetusta fyysisestä haitasta raportoitiin vähiten kaikissa maissa; kahdesta kuuteen prosenttiin vastaajista raportoi siitä.

– Haitta-asteikolla valvottaminen yöllä ja fyysisen haitan kokeminen juopuneesta henkilöstä voidaan tulkita ääripäiksi. Fyysinen haitta on vakava haittatyyppi, ja voidaan odottaakin, että siitä raportoidaan huomattavasti harvemmin kuin yleisemmistä muiden juomisen aiheuttamista häiriöistä. Siinä näyttää kuitenkin olevan huomattavaa vaihtelua, kuinka usein kummastakin haittatyypistä on raportoitu eri maissa. Tämä herättää jälleen kerran kysymyksiä siitä, mikä merkitys on haitan kokemisen herkkyydellä ja haittojen sietokyvyllä eri juomakulttuureissa, ja kuinka tällaiset tekijät vaikuttavat koettujen muiden juomisen aiheuttamien haittojen raportointiin, Karlsson huomauttaa.

Julkaisussa on myös esitetty alustavia tuloksia laadullisesta tutkimuksesta, jossa tarkastellaan syvemmin sitä, miten sietokyky vaikuttaa muiden juomisen aiheuttamien haittojen kokemukseen. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä tutkimuksessa on, milloin ja miksi on tai ei ole ongelmallista juoda erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Julkaisussa käsitellään myös haitan mittaamista rahassa ja esitetään yhteenveto kansainvälisistä näkökulmista alkoholin muille aiheuttamiin haittoihin.

Julkaisun voi tilata painettuna tai sen voi ladata maksutta:

The ripple effect of alcohol – Consequences beyond the drinker

Lisätietoja: Projektipäällikkö Nina Karlsson, puh. 045 872 0270
Sähköposti: nina.karlsson(at)nordicwelfare.org