Puutteellinen viranomaisyhteistyö aiheuttaa ongelmia syrjäytymisvaarassa oleville nuorille

Henkisesti pahoinvoivat nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua eri viranomaisten puutteellisen yhteistyön vuoksi. Tämä käy ilmi Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen uudesta raportista.

Raportin seurauksena Pohjoismainen hyvinvointikeskus suosittelee pohjoismaisia hallituksia luomaan nykyistä parempia edellytyksiä viranomaisrajat ylittävälle yhteistyölle.
– Yhä useammat pohjoismaiset nuoret ilmaisevat kärsivänsä henkisestä pahoinvoinnista. Tämä on kasvava ongelma, josta on valitettavasti tullut yksi suurimmista kansanterveydellisistä haasteista, projektipäällikkö Lidija Kolouh-Söderlund Pohjoismaisesta hyvinvointikeskuksesta sanoo.

Tutkimuksessa on tarkasteltu lähemmin nuorten tilannetta Norjassa, Islannissa ja Färsaarilla. Syvähaastatteluissa oli mukana sekä nuoria että viranomaisia, jotka työskentelevät nuorten syrjäytymisen parissa koulutukseen, työllisyyteen ja psyykkiseen terveyteen liittyvissä asioissa.

Monet nuorista ovat varttumisensa aikana yhteydessä eri viranomaisiin. Lidija Kolouh-Söderlundin mukaan haastattelut osoittavat, että tiedonjako viranomaisten välillä on puutteellista. Tämä voi aiheuttaa pitkäaikaista syrjäytymistä, kuten työttömyyttä, ennenaikaista eläköitymistä ja muita vakavia ongelmia. Lisäksi se voi vaikeuttaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pääsemistä koulutukseen.
– Tieto, jota pitäisi jakaa, pysyy yksittäisillä viranomaisilla. Kapeakatseista ajattelua esiintyy ministeriötasolle asti. Nykyistä parempaa yhteistyötä tarvitaan, hän sanoo.

Nuorten tilanne kaikkialla Pohjoismaissa on hyvin samankaltainen. Erot ovat suurempia kaupungin ja maaseudun välillä kuin eri Pohjoismaiden välillä. Lidija Kolouh-Söderlund sanoo, että sen vuoksi pitäisi keskustella myös helposti saatavilla olevasta tuesta haja-asutusalueilla asuville perheille. Muutakin oivallettiin.
– Vanhoja totuuksia pitää jatkuvasti nostaa esille. Esimerkiksi se, että varhaiset toimet ovat halpoja ja myöhäiset kalliita. Se koskee muun muassa yleistä tukea koulussa mutta myös erityistoimia nuorille, joilla on erityistarpeita, hän sanoo.

Lidija Kolouh-Söderlundin mukaan raportin vahvuus on nuorisonäkökulman korostaminen.
– Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Raportti kannattaa lukea, jos haluaa tietää, miten nuoret Pohjoismaissa ajattelevat, tuntevat ja voivat, hän sanoo.

Raportti: When someone has to take charge. Youth and Mental Health: Challenges, Policy and Collaboration in Iceland, the Faroe Islands and Norway (Pohjoismainen hyvinvointikeskus, 2016)

Lisätietoja:
projektipäällikkö Lidija Kolouh-Söderlund (ruotsi tai englanti), p. +46-76 000 2542, sähköposti: lidija.k-soderlund@nordicwelfare.org