Panimoiden hiilijalanjälki on laskenut vuodesta 2001

Suomalaisten panimoiden hiilijalanjälki on laskenut 4 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2012. Suurin vaikutus hiilijalanjäljen laskuun on suorien CO2-päästöjen eli sähkön ja lämpöenergian käytön vähenemisellä, selviää Helsingin yliopistossa tehdystä Pro gradu -tutkielmasta. Hiilijalanjälki laskettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomen panimoteollisuudelle.

Tutkimuksessa laskettiin hiilijalanjäljet viidelle eri materiaalikategorialle: juomaraaka-aineet, pakkausmateriaalit, energia, jätteet ja suorat hiilidioksidipäästöt. Näistä kategorioista muodostettiin koko panimoteollisuuden hiilijalanjälki. Tutkimuksesta selviää, että jätteen hiilijalanjälki on laskenut ja pakkausmateriaalien kasvanut. Suorien CO2-päästöjen ja energian käytön hiilijalanjäljet ovat laskeneet melko tasaisesti ja juomaraaka-aineiden hiilijalanjälki ei ole juuri muuttunut.

”Tutkimus tuotti panimoteollisuudelle ensimmäisen kaikki juomaryhmät huomioivan hiilijalanjäljen. Aiemmin on tutkittu ainoastaan oluen hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjäljen hyvä taso on erityisesti huipputasoisen juomapakkausten kierrätyksen ansiota”, Pro gradun tehnyt Pia Karjalainen kertoo.

Panimot ja kauppa ovat olleet edelläkävijöitä kehittäessään pullonpalautusjärjestelmiä. Nykyisin Suomen Palautuspakkaus Oy, Palpa, ja sen yhteydessä toimiva Ekopullo, huolehtivat Suomessa lähes kaikesta juomapakkauskierrätyksestä. Panimot ovat Palpan jäseniä.

”Suomessa on yksi maailman parhaimmista, panttiin perustuvista pullokierrätysjärjestelmistä. Pantilliset juomapakkaukset ovat kierrätyksen edelläkävijöitä muihin pakkauksiin verrattuna. Juomapakkausten kokonaispalautusaste on meillä yli 95 prosenttia”, sanoo kehityspäällikkö Anders Grönqvist Sinebrychoffilta.

Viinaralli vie pohjan ympäristöteoilta

Tutkimuksessa käytettiin aineistona panimoteollisuuden kokoamaa ympäristötasetta. Ympäristötase kertoo, kuinka paljon raaka-aineita, energiaa ja muita materiaaleja teollisuus käyttää valmistettua juomalitraa kohden, ja kuinka paljon materiaaleja tuotannosta jää hyödyntämättä päästöiksi, jätevedeksi ja kaatopaikkajätteeksi.

”Panimot ovat tehneet kovasti töitä ympäristövaikutusten minimoimiseksi, mutta viinaralli Virosta vie pohjaa näiltä toimilta. Viinarallia on kiihdytetty erityisesti alkoholiverojen nostoilla. Lainsäädännöllä on paljon monitahoisia vaikutuksia teollisuuteen, jopa sen hiilijalanjälkeen ja seurauksia pitäisi punnita tarkemmin ennen päätöksiä”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida määrällisiä muutoksia suomalaisen panimoteollisuuden hiilijalanjäljessä. Tutkimus perustuu Suomen kolmen suurimman panimon tietoihin vuosilta 2000–2012. Vuoden 2000 luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset, sillä luvuista puuttuvat tiedot kuljetuksista ja energiankäytöstä. Laskennoissa käytettiin CCalC-työkalun elinkaariarviointimenetelmää. Tulokset kertovat hiilijalanjäljen muutoksista, mutta niitä ei tule tarkastella absoluuttisina arvoina.

Lisätiedot:
Pro gradu -tutkielman tekijä
Pia Karjalainen, pia.karjalainen(at)helsinki.fi

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
Toimitusjohtaja Elina Ussa, p. 045 269 7711Viestintäpäällikkö Outi Heikkinen, p. 050 370 8677

Sinebrychoff
Kehityspäällikkö, Anders Grönqvist, p. 09 294 991 (vaihde), m. 040 535 0635

www.panimoliitto.fi, www.kohtuullisesti.fi, www.maljasuomelle.fi
Twitter: @panimoliitto, Facebook: www.facebook.com/panimoliitto