Suomalaista työelämää vaivaa eettisten ongelmien vähättely

Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 90 % suomalaisista arvostaa työpaikan käytäntöjen eettisyyttä enemmän kuin palkankorotusta tai uralla etenemisen mahdollisuuksia. Silti suurin osa työntekijöistä todistaa jatkuvasti työpaikallaan epäeettistä toimintaa. Huolestuttavan piirteen tilanteeseen tuo se, että useimmiten ihminen jättää reagoimatta havaitsemaansa epäkohtaan työpaikalla. Syy puuttumatta jättämiseen on tyypillisesti kokemus siitä, ettei ”asia kuulu minulle” tai ettei puuttumisella ole mitään merkitystä.

Eettisten periaatteiden kouluttamisessa petrattavaa

Ovatko suomalaiset organisaatiot ottaneet opikseen lähihistoriassa tapahtuneista skandaaleista, joista tuoreimpana mainittakoon hoiva-alaa puhuttaneet epäkohdat? Eettisyyden kehittämiseksi on helppo tehdä nopeita ja helppoja ratkaisuja, kuten eettisten periaatteiden laatiminen ja niiden kouluttaminen organisaatiolle. Tämä on hyvä alku, mutta harmillisen usein todelliset toimenpiteet eettisyyden kehittämiseksi tuntuvat jäävän pinnallisiksi. ”Kuvitellaan, että ihmisille on selkeää, miten toimia eettisesti haastavissa tilanteissa sen jälkeen, kun he ovat käyneet läpi vartin kestävän digikoulutuksen”, toteaa Niina Ratsula, eettisen työelämän asiantuntija, joka on yksi Nordic Business Ethics -tutkimushankkeen vetäjistä. Virallisen koulutuksen lisäksi eettisten periaatteiden mukainen toiminta pitää näkyä ja kuulua päivittäisessä työskentelyssä.

Johtajalla ruusuisempi kuva kuin työntekijöillä

Tuore tutkimus paljastaa, että tyypilliset eettiset ongelmat suomalaisessa työelämässä liittyvät arvojen vastaiseen johtamiseen, epäkunnioittavaan käytökseen, suosikkijärjestelmien ylläpitämiseen, faktojen vääristelyyn sekä syrjintään ja kiusaamiseen. Siitäkin huolimatta, että usein nämä teemat mainitaan organisaation eettisissä periaatteissa. Tutkimuksen kenties merkittävin havainto oli, että pääsääntöisesti johtajilla ja esihenkilöillä on huomattavasti ruusuisempi kuva organisaation eettisestä ilmapiiristä kuin työntekijöillä. Esimerkiksi yli 70 % ylimmästä johdosta kokee, että edustamassaan organisaatiossa päätöksiä tehdään läpinäkyvästi ja johdolla ja työntekijöillä on samat säännöt. Kuitenkin selvästi vain alle puolet ei-esimiestehtävissä työskentelevistä henkilöistä on samaa mieltä.

Eettisyys on arkea, ei juhlapuheita

Ratsulan mukaan yrityksen eettisyys ei siis muodostu siitä, miten hyvin sääntöjä osataan kirjoittaa ja lukea ulkoa, vaan eettisyys on osa arkea ja jokapäiväistä työtä. ”Vastuullinen johtaja pohtii aidosti arjen tekojen sekä oman ja muiden käyttäytymisen kautta sitä, miten arvojen ja eettisten pelisääntöjen mukainen toiminta toteutuu.” Käytännössä tähän tarvitaan jatkuvaa työkulttuurin kehittämistä ja sellaisen ilmapiirin luomista, jossa epäkohtia kannustetaan nostamaan esiin ja niihin aidosti puututaan, sen sijaan, että niitä väheksyttäisiin tai lakaistaisiin maton alle. ”Ihmisten tulee saada kokea, että työpaikalla on sallittua nostaa vaikeita asioita esiin, ilman että siitä koituu ikäviä seuraamuksia. Lisäksi ihmisille pitää olla selkeää ja konkreettista se, mitä oikein toimiminen omassa kontekstissa tarkoittaa.” Hyvä vinkki esimiehille on myös pohtia, miten tulosmittareihin saataisiin myynti-, tuotanto- tai säästötavoitteiden ohelle pehmeitä mittareita, kuten henkilöstön hyvinvointi, asiakaskokemus tai yrityskulttuuri.

Lue lisää Option Business Insight -liitteestä.