Kreikan tilanne on taistelua valuutta-alueen uskottavuudesta

Kreikan tilanteen ajautumista umpikujaan voidaan pitää viestinä Espanjan ja Italian populistisille vaihtoehtopuolueille ja heidän kannattajilleen. Euroalueen valtioilla, etenkin Saksalla, on rajansa sen osalta miten paljon sovituista asioista voidaan joustaa ja missä määrin muiden maiden solidaarisuutta voidaan käyttää omien populististen tarkoitusperien eteenpäin viemisessä.

Kreikan valtaa pitävän vasemmistonpuolueen Syrizan lupaukset ottaa ohjat käsiinsä ja viedä maa ulos vaikeasta tilanteesta ovat osoittautuneet mahdottomiksi toteuttaa käytännössä. Moni kreikkalainen äänesti puoluetta siinä uskossa, että pitkään jatkunut veronkorotusten ja menoleikkausten kierre katkeaisi ja maa pääsisi ulos ahdingossa muiden euroalueen veronmaksajien kustannuksella.

Neuvottelut ovat kuitenkin ajautuneet umpikujaan ja pääministeri Tsipras on joutunut sisäpoliittisen paineen alla tilanteeseen, jossa hän joutuu turvautumaan kansanäänestykseen päätettäessä Kreikan kohtalosta osana valuuttaunionia.

Kreikka on ajautunut tuntemattomalle alueelle, jossa yhteiskunnan rakenteita testataan päivä kerrallaan. Pankkijärjestelmän kestävyys, sosiaaliset ongelmat, kansalaisten toimeentulo ovat teemoja, jotka ovat tulleet valitettavan tutuiksi viime vuosina Kreikan tilannetta kuvailtaessa. Nyt maan tilanne on ottanut askeleen huonompaan ja sosiaaliset ongelmat sekä kansalaisten selviytyminen arjessa on yhä aikaisempaakin vaikeampaa. Pääomarajoitukset, pankkien sulkeminen ja varautuminen levottomuuksiin kaduilla ovat väistämätöntä seurausta Kreikan hallituksen uhkapelistä ja pyrkimyksistä painostaa velkojia hallitusohjelmansa mukaiseen sopimusratkaisuun.

Euroopan Keskuspankki päätti viikonloppuna pitää Kreikan pankkijärjestelmän hätärahoitus ennallaan. Keskuspankki tasapainottelee toimivaltuuksiensa rajoilla siltä osin, että hätärahoituksen (ELA) myöntäminen voidaan tehdä vain vakavaraisille pankeille, jotka kärsivät hetkellisestä maksuvalmiuden heikentymisestä. Kreikan pankkijärjestelmän tilanne on tätä paljon vaikeampi. EKP ei kuitenkaan halua tässä vaiheessa olla ratkaisevassa roolissa ja tämän vuoksi muutoksia hätärahoitukseen ei tehty.

Viisi vuotta jatkunut Kreikan kriisi on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen, jossa huomio tulee pitkälti keskittymään tavallisen kreikkalaisen selviytymiseen arjesta. Todennäköisyys Kreikan erosta yhteisvaluutasta kasvoi sen jälkeen, kun yksipuolinen ilmoitus kansanäänestyksestä annettiin. Jos kansanäänestyksen tulos on kielteinen velkojien ehdotukselle, on maa matkalla kohti omaa valuuttaa ja pankkijärjestelmän kansallistamista.

Muiden euromaiden kannalta tilanne on kuitenkin hallittavissa paremmin kuin 2011–2012. Kreikan maksukyvyttömyyden seuraukset on paremmin tunnistettavissa ja systeemiriskin todennäköisyys sen seurauksena on pienempi.

On kuitenkin varmaa, että kylmä kesä tulee lämpenemään sijoittajien näkökulmasta ja riskitaso markkinoilla nousee lähiviikkoina. Kreikka saa paljon otsikkotilaa, mutta sijoittajien näkökulmasta huomion tulisi keskittyä keskuspankkien rahapolitiikan muutoksiin, globaaliin talouskasvuun, inflaationäkymiin, raaka-ainehintoihin ja kehittyvien markkinoiden tilanteeseen. Kreikkaan liittyvät otsikot ja epävarmuus tulevat heiluttamaan markkinoita lähiviikkoina ja todennäköisesti koko kesän, mutta omaisuuslajien tuotot määräytyvät vuoden lopussa muiden asioiden perusteella.

Petteri Vaarnanen, Säästöpankkien Varainhoidon johtaja