Turvetuotannon aiheuttamien ympäristökiistojen syyt selviksi

Monitieteinen tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, miten tutkimustieto välittyy viranomaisten päätöksentekoon. Juridiikkaan painottuva hanke on osa Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -tutkimusohjelmaa. Nelivuotinen hanke on puolessavälissä.

”On keskusteltu paljon tutkimustiedon välittymisestä viranomaisille ja tiedon vaikutuksesta päätöksiin. Tässä käsitellään rajattua kohdetta – turvetuotantoa – joten kysymyksen asettelu on täsmällisempää ja analyysissä päästään yleiskeskustelua paljon syvemmälle”, sanoo hankkeen johtaja, Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä.

Tutkimuksen kohde on rajattu viranomaisten päätöksentekoon ja oikeudellisiin prosesseihin, jotka ilmenevät valitusprosessien kautta. Samalla selvitetään, vaikuttavatko paikalliset näkemykset poliittiseen ohjaukseen ja sääntelyyn.

Vaikutusten vähättely loukkaa paikallisten näkemystä

”Etukäteen tiesimme, että turvetuotantoasioiden käsittelyssä on parantamisen varaa. Turvetuotannolla on vesistövaikutuksia, jotka paikallisesti ovat kielteisiä ja helposti johtavat konfliktitilanteisiin”, Määttä sanoo.

”Työn aikana tämä käsitys on vahvistunut. Kielteisten vaikutusten vähättely on hyvin poliittishakuista ja loukkaa paikallisten näkemystä. Viime aikoina on jopa näkynyt puheenvuoroja, ettei turvetuotannolla olisi minkäänlaista ympäristövaikutusta. Tällainen puhe on selvästi ristiriidassa paikallisten näkemysten kanssa.”

Tapaus Jukajoki tarkempaan selvittelyyn

Tutkimushankkeessa käsitellään sekä laadullista että määrällistä aineistoa. Konkreettisena tapauksena on Kontiolahden Jukajoki, missä kalakuolemat muutamia vuosia sitten kärjistyivät ympäristökonfliktiksi. Jukajokeen tuli valumia Vapon sittemmin lakkautetusta turvetuotannosta Linnunsuolla. Tapauksesta on julkaistu tieteellisiä artikkeleita. Jukajoki on nyt kunnostettavana.

”Jukajoen yhteydessä ennallistamisvelvoitteet tulivat esille. Tapaukseen liittyy paljon paikallisia ristiriitoja ja paikallisen tiedon merkitys nousee keskeiseen rooliin”, Määttä toteaa.

”Turvetuotannon ympäristövaikutuksista puhutaan usein muodossa 'kokonaisvaikutus vesistöihin'. Silloin peittyy tosiasia, että tuotannolla on erittäin paljon paikallista merkitystä. Konfliktit ovat paikallisia, mutta miten paikallisten näkemys tilanteesta välittyy päätöksentekoon?”

Lupaehtojen rajaukset viestivät toimivasta lainsäädännöstä

Tutkimushankkeen määrällinen aineisto koostuu kaikista aluehallintovirastojen tekemistä turvetuotantoa koskevista ympäristölupapäätöksistä, joita on kymmeniä. Niistä selvitetään, miten tietoa on saatu turvetuotannon vesistövaikutuksista ja millä tavalla nämä tiedot ovat vaikuttaneet lupapäätökseen.

Ympäristölupapäätöksistä selvitetään myös, millaiset ovat luonnonsuojelulain mukaiset taustatutkimukset turvetuotannon vaikutuksista suoluontoon. Työ tehdään kirjallisesti viranomaisarvion perusteella.

”Tutkimme lupapäätösten taustaselvityksiä luonnontieteellisestä näkökulmasta ja selvitämme, miten laadukkaasti näitä luonnonarvoja käytännössä on tunnistettu”, Määttä sanoo.

”Koska turvetuotantoon liittyy niin paljon ristiriitaisia näkemyksiä ja vahvoja paikallisia konflikteja, ympäristölupapäätökset johtavat usein valituskierteeseen tuomioistuimissa”, Määttä toteaa.

”Varsin usein valittajana on yritys, joka on tyytymätön lupaehdoissa esitettyihin rajoituksiin. Sekä määräykset vesistövaikutuksista että luonnonsuojeluvaatimukset ovat kiristyneet, jonka johdosta yritys ei ole saanut sellaista lupaa, mitä haluaisi ja mitä on hakenut.”

”Tämä on ihan hyvä viesti siitä, että ympäristölainsäädäntömme toimii: on määritetty järkeviä rajoja, kun toiminnasta on selkeätä haittaa”, Määttä sanoo.

Suomen Akatemian verkkolehti www.apropos.fi

Kuva: Pixmac.fi