Tiedote -
36 miljoonaa euroa luonnontieteiden ja tekniikan tutkimukseen
Toimikunta haluaa edistää tutkimusyhteistyötä osoittamalla osan hankerahoituksesta usean tutkimusryhmän muodostamille yhteenliittymille eli konsortioille. Niissä toteutetaan usein monitieteistä sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimusryhmien välistä yhteistyötä. Konsortiot mahdollistavat suurempien ja usein tieteellisesti kunnianhimoisempien tutkimuskokonaisuuksien toteuttamisen yksittäisiin hankkeisiin verrattuna. Tässä haussa rahoitetuista hankkeista 48 prosenttia kuuluu konsortioon. Konsortiot saivat rahoitusta noin 840 000 euroa.
Akatemiahankerahoituksella tutkitaan muun muassa seuraavia aiheita:
Professori Martti Toivakka Åbo Akademista, professori David Cameron Lappeenrannan Teknillisestä yliopistosta, dosentti Erkki Eerola Turun yliopistosta sekä professori Jyrki Mäkelä Tampereen teknillisestä yliopistosta tutkivat konsortiohankkeessaan nanorakenteisia antibakteerisia pintoja. Nämä materiaalit tarjoavat tehokkaampia vaihtoehtoja bakteerien kasvun torjumiseen erilaisilla pinnoilla esimerkiksi sairaalaympäristössä ja puhtaan veden suodatuksessa. Uudet nanomittakaavan päällystystekniikat mahdollistavat tällaisten isojen pintojen edullisen valmistuksen. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää nanorakenteisten metalli- ja metallioksidipintojen merkitystä antibakteerisille ominaisuuksille ja kehittää tehokkaita, kestävän kehityksen mukaisia tapoja torjua bakteeri-infektioita. Hanke sai yhteensä noin 1,5 miljoona euroa.
Professori Filip Tuomisto Aalto-yliopistosta ja erikoistutkija Wade Karlsen Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä tutkivat konsortiohankkeessaan ydinpolttoaineiden mikrorakennetta kokeellisten ja teoreettis-laskennallisten menetelmien avulla. Laajamittaista tutkimusta tarvitaan pitkäaikaisluotettavuuden varmistamiseksi erityisesti materiaalien säteilyn- ja korroosionkestävyydessä, koska Suomi on sitoutunut ydinenergian tuotantoon tuleviksi vuosikymmeniksi Olkiluoto 3:n, Olkiluoto 4:n ja Hanhikivi 1:n periaatepäätöksillä. Hanke perustuu vahvaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöverkostoon.
Dosentti Maija-Liisa Mattinen Helsingin yliopistosta kehittää tutkimushankkeessaan biomassasta räätälöityjä itsestään järjestäytyviä rakennuspalikoita bionanomateriaaleihin. Mahdollisia sovellusalueita ovat esimerkiksi elintarviketeollisuudessa lihatuotteiden pinnan ominaisuuksien sekä säilyvyyden parantamiseen käytetyt lisäaineet, kosmetiikkateollisuudessa entistä antioksidatiivisemmat päivittäishygieniatuotteet sekä lääketieteessä käytettävät täsmäliimat. Tämä hanke täydentää toimikunnan alkuvuodesta rahoittamaa EU:n 7. puiteohjelman monikansallista WoodWisdom-Net+ -hankekokonaisuutta.
Professori Jan Holmström Aalto-yliopistosta tutkii digitaalisen valmistuksen hyödyntämistä tuotteiden toimitusketjussa. Tutkimus kuvaa käytössä olevan tuotteen tuotesuunnittelua ja -kehitystä sekä keskitettyjen logistiikkatoimintojen korvaamista paikallisella digitaalisella valmistuksella. Kyseessä on monitieteinen tutkimus, joka tunnistaa uuden valmistusteknologian vaikutustavat ja -mekanismit toimitusketjun ohjaukseen. Tuloksena saadaan malleja ja toimintatapoja tukemaan yrityksiä soveltaa uutta teknologiaa toimitusketjussa.
Lisätietoja:
- lista luonnontieteiden ja tekniikan toimikunnan akatemiahankepäätöksistä
- tiedeasiantuntija Outi Oila,(etunimi.sukunimi(at)aka.fi), p. 029 533 5086
- tiedeasiantuntija Johanna Törnroos, (etunimi.sukunimi(at)aka.fi), p. 029 533 5124
- tiedeasiantuntija Samuli Hemming, (etunimi.sukunimi(at)aka.fi), p. 029 533 5024
Suomen
Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. 029 533 5131
vesa.varpula(at)aka.fi
Aiheet
- Talous, rahoitus
Kategoriat
- suomen akatemia
- tiede
- tutkimus
- tutkimusrahoitus
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.Vuonna 2013 rahoitamme tutkimusta 317 miljoonalla eurolla. Akatemian tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain noin 8 000 henkilöä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.