Diabeteksesta voi tulla ”normaali”

Diabeteksesta voi tulla ihmiselle ”normaali” tilanne. Näin arvioi FiDiPro-professori Leif Groop, joka on kansainvälisesti tunnettu diabetestutkija. Syynä tähän mahdollisuuteen ovat diabetesta aiheuttavat geenimuunnokset, joita on noin 54 prosentilla ihmisistä.

Viime vuosina on kuvattu yli 60 geenimuunnosta, jotka lisäävät tyypin 2 diabeteksen riskiä. Groopin mukaan ne ovat satoja sukupolvia vanhoja. Niiden yhteisvaikutus diabetesriskiin on pieni, muuten ne olisivat hävinneet ihmisen evoluution aikana.

”Olemme kaikki kohdanneet elinympäristön muutokset viimeisten 2-3 sukupolven aikana.  Voisiko olla niin, että eläessämme riittävän kauan kaikki sairastuisivat diabetekseen, eli tyypin 2 diabetes olisi ”normaali” tilanne?  Olisi ehkä kannattavampaa etsiä tekijöitä, jotka suojaavat diabetekselta pikemmin kuin etsiä tekijöitä, jotka lisäävät riskiä”, Groop arvioi.

Groop viittaa vastikään julkaistuun, muun muassa Suomen Akatemian rahoittamaan kansainväliseen tutkimukseen, jossa löydettiin diabetekselta suojaava geenimuunnos. Tutkittavilta henkilöiltä löytyi tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä, esimerkiksi korkea ikä tai ylipaino, mutta silti he olivat säästyneet diabetekselta. (Nature Genetics -lehden artikkeli Flannick J et al. 2.3.2014, doi:10.1038/ng.2915)

Diabetes on nopeimmin lisääntyvä sairaus maailmassa. Vuonna 2013 noin 384 miljoonaa ihmistä sairasti diabetesta. Ennusteen mukaan tämä luku on noin 600 miljoona vuonna 2035, ja näistä yli 95 prosentilla on tyypin 2 diabetes eli aikuisiän diabetes. Valtaosalla diabetes on seurausta perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. ”Diabetesepidemia liittyy elinolosuhteiden muutoksiin, erityisesti ylipainon lisääntymiseen, mutta perimä yleensä määrää, miten ihminen reagoi elinympäristön muutoksille”, selventää Groop. 

Leif Groop työskentelee varsinaisesti Lundin yliopistossa Ruotsissa mutta on Suomessa FiDiPro- eli Finland Distinguished Professor -ohjelman professuurilla. Kyseessä on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma, jossa suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset voivat palkata ulkomaisia tai pitkään ulkomailla toimineita suomalaisia huippututkijoita määräajaksi Suomeen. Groop selvittää Suomessa diabeteksen mekanismeja uusimmilla genetiikan välineillä. Projektin tavoitteena on järjestää tuhansien suomalaisten koko perimä ja luetteloida suomalaisilla ilmenevät geenivariantit. Hankkeen suomalainen vastuuhenkilö on professori Aarno Palotie molekyylilääketieteen instituutissa Helsingin yliopistossa.

Lisätietoja antaa professori Leif Groop, p. +46 705 912 548, Leif.Groop@med.lu.se

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi