Porojen laidunnus voi vaimentaa ilmaston lämpenemisen vaikutuksia tundran hiilinieluun

Porojen alueellinen laidunnushistoria on merkittävä tekijä ilmaston lämpenemisen vaikutuksissa puuttoman tundran hiilinieluun, kertoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimus. Artikkeli aiheesta julkaistiin Nature Climate Change -lehdessä 16.3.2014. Tutkimuksen on rahoittanut Suomen Akatemia.

Ilmaston lämpenemisen vaikutus pohjoisten ekosysteemien hiilinieluun kiinnostaa kansainvälisesti, koska ilmaston lämmetessä maaperän humukseen sitoutunut hiili saattaa alkaa vapautua ilmakehään. Tämä voi fossiilisten polttoaineiden ohella lisätä ilmakehän hiilidioksidia ja siten edelleen voimistaa ilmastonmuutosta.

Poro eli tunturipeura on merkittävä laiduntaja koko arktisella alueella. Pohjois-Norjassa toteutetussa maastotutkimuksessa vertailtiin kokeellisen lämmityksen vaikutuksia kevyesti ja voimakkaasti laidunnetun tundran välillä. Alueiden laidunnushistoria erosi merkittävästi viimeisen 50 vuoden osalta. Hiilitaseet osoittivat, että kevyesti laidunnettu, varpuvaltainen tundra oli nykyisessä ilmastossa voimakkaampi hiilinielu kuin voimakkaasti laidunnettu, heinävaltainen tundra. Lämmitys alensi kevyesti laidunnetun alueen hiilinielua, mutta voimakkaasti laidunnetulla tundralla lämmitys ei vaikuttanut hiilitaseeseen. Pitkään laidunnettu alue siis reagoi heikommin ilmastonmuutokseen.  

Tärkein syy laidunnushistorian aiheuttamaan eroon oli, että laidunnetulla tundralla nopeakasvuiset heinät pystyivät nopeasti lisäämään yhteyttämistä ja hiilen sitomista lämpötilojen kohotessa, mutta sama ilmiö ei tapahtunut kevyesti laidunnetulla tundralla, jossa ravinteiden määrä rajoittaa kasvien perustuotantoa. Lisääntynyt hiilen sidonta kompensoi lämmityksen vaikutukset ekosysteemin vapauttaman hiilidioksidin määrään.

”Laidunnus muuttaa useita ekosysteemin ominaisuuksia, kuten kasvilajiston koostumusta ja maaperän ravinteisuutta, mikä puolestaan muuttaa sen vastetta ilmaston lämpenemiseen”, kertoo akatemiatutkija Sari Stark Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Poron laidunnushistorian merkitystä tundran hiilitaseeseen ei ole aiemmin tutkittu. Tulokset vaikuttavat ilmastomalleihin, joissa yritetään ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia hiilen globaaliin kiertoon. Tutkimus osoittaa, että ennusteissa on tarpeen tuntea pitkäaikainen laidunhistoria, joka vaihtelee alueellisesti perinteisten ja nykyisten poronhoidon käytäntöjen mukaan.

Tutkimusaineisto on osa Arktisen keskuksen tutkijan Maria Väisäsen väitöstutkimusta, jota tehdään Oulun yliopistoon. Tutkimukseen ovat osallistuneet Henni Ylänne Lapin yliopistosta, Johan Olofsson ja Elina Kaarlejärvi Umeån yliopistosta, sekä Sofie Sjögersten ja Neil Crout Nottinghamin yliopistosta. Tutkimushanketta johtaa akatemiatutkija Sari Stark Lapin yliopistosta.

Väisänen, M., Ylänne, H., Kaarlejärvi, E., Sjögersten, S., Olofsson, J., Crout, N. & Stark, S.: Consequences of warming on tundra carbon balance determined by reindeer grazing history. Nature Climate Change, DOI: 10.1038/NCLIMATE2147, www.nature.com/nclimate

Lisätietoja antavat:

• Akatemiatutkija Sari Stark, Lapin yliopisto, Arktinen keskus, p. 040 484 4254, sari.stark@ulapland.fi

• Tutkija Maria Väisänen, Lapin yliopisto, Arktinen keskus, p. 040 484 4255, maria.vaisanen@ulapland.fi

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi