​Ravitsemustieteen dosentti Heli Viljakainen: Uusimmista väitteistä huolimatta - maito on hyvää ravintoa luustolle

Uusimmista väitteistä huolimatta:

Maito on hyvää ravintoa luustolle

Ihminen on hyödyntänyt märehtijöiden maitoa ravinnossaan yli 8000 vuoden ajan. Maito sisältää monipuolisesti ravintoaineita ja osana se tukee tasapainoista ja terveellistä ruokavaliota. Kolmesta annoksesta maitotuotteita saa alakouluikäinen 90 % päivittäisestä kalsiumista ja fosforista ja 60 % jodista (ja D-vitamiinista Suomessa) sekä lähes 40 % päivittäisestä proteiinin tarpeesta. Ei ole siis ihme, että maitotuotteiden käyttö sisältyy useisiin ravitsemussuosituksiin myös maailmalla.

Maidon käyttö on useissa tutkimuksissa yhdistetty linjakkaaseen kasvuun, suurempaan aikuispituuteen sekä parempaan luustoterveyteen kasvavilla lapsilla ja nuorilla. Toisaalta maitoa välttelevillä lapsilla ja nuorilla murtumariski on suurentunut.

Maito lisää kalsiumin imeytymistä

Maito ei ole vain ravintoaineiden summa. On näyttöä, että maidon proteiinit pilkkoutuessaan ohutsuolessa lisäävät samalla myös kalsiumin imeytymistä. Myös mekanismit, joilla maito vaikuttaa luustoon, selittävät miksi maitotuotteet ovat kalsiumvalmisteita tehokkaampia ja pitkävaikutteisempia.

Viime aikoina on tutkittu eri maitotuotteiden roolia painon hallinnassa sekä soveltuvuutta palautusjuomaksi urheilusuorituksen jälkeen – maitoproteiinista saattaa siis olla moneksi. Samasta syystä maitotuotteet ovat paikallaan ikäihmisten ruokavaliossa turvaamassa toimintakykyä ja terveyttä.

Ruokavalio on kokonaisuus

Mikään yksittäinen ruoka ei tee ruokavaliosta terveellistä eikä tosin epäterveellistäkään. Kyse on aina kokonaisuudesta: jos jotain nautitaan runsaasti, jää toisten nauttiminen vähemmälle. Maidonkäyttöä on haasteellista vertailla maiden välillä, sillä se on vahvasti kulttuurisidonnaista. Meillä on totuttu maitoon/ piimään ruokajuomana, mutta myös jogurtin ja juuston käytössä on nähtävissä kasvava suuntaus. Maidolle löytyy useita korvaavia elintarvikkeita marketista kuin marketista, tosin ei mehu- tai virvoitusjuomahyllystä.

Maito herättää useasti voimakkaita tunteita: milloin kritisoinnin kohteeksi on joutunut maidon prosessointi kuten pastörointi tai homogenointi. Viimeaikaiset väitteet maidon haitallisuudesta kuvaavat kirjavaa tutkimusnäyttöä ja peräänkuulutankin asiantuntijuutta kyseissä uutisoinnissa.

Heli Viljakainen
Ravitsemustieteen dosentti, varttunut tutkija
Kliiniset osastot, Helsingin yliopisto
Suomen Luustoliitto ry:n hallituksen jäsen

Lisätietoja:
Heli Viljakainen
heli.viljakainen@helsinki.fi