​Sijainti ja kaavoitus ratkaisevat – myös mökkikaupassa

Suomi on tuhansien mökkien maa ja kesäkuukausina mökkikauppa vilkastuu. Vaikka kauppaa tehtäisiin tunteella, ostaessa on syytä miettiä muutamia asioita myös järjellä. Näitä ovat muun muassa sijainti ja kaavoitus, kertoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.

Sijainti, sijainti, sijainti – myös mökkikaupassa
Rytkönen muistuttaa, että Suomessa on tietty määrä kaavoitettuja rantakilometrejä, jotka ovat varsin hyvin jo rakennettuja.

- Suomalaiset mieltävät usein vapaa-ajan asunnon veden läheisyyteen. Lisäksi mökille pitäisi olla helppo tulla muualtakin kuin omasta kotikunnasta. Mökkimatkat tuppaavat pidentymään, kun pakkaudumme kasvukeskuksiin. Sijainti on siis tärkeä tekijä. Kannattaa ehdottomasti myös tutustua kyseisen kunnan voimassaolevaan kaavoitukseen ja mahdollisiin muutoshankkeisiin. Turvesuotyömaa ei välttämättä ole se toivottavin mahdollinen mökkinaapuri.

Mökkihintojen lasku taittui
Taloustaantuma on yleisesti pudottanut mökkien keskimääräisiä hintoja. Mökit kallistuivat aina vuoteen 2012 asti tasaista vauhtia, mutta sitten hinnat alkoivat laskea. Viime vuonna lasku kuitenkin taittui. Maanmittauslaitoksen mukaan rantamökin mediaanihinta nousi viitisen prosenttia kaava-alueilla 108 000 euroon. Huippuvuonna 2012 siitä sai pulittaa jopa 147 000 euroa. Kaava-alueen ulkopuolella rantamökin sai viime vuonna 78 000 eurolla ja kuivan maan mökin haja-asutusalueelta 36 000 eurolla*.

Loma-asuntojen kauppoja tehtiin Maanmittauslaitoksen mukaan vuonna 2015 yhteensä 12 000, mikä oli kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014.

Kauppa käy, yllättävänkin hyvin
Vapaa-ajan asuntojen kauppa käy, kun muistaa, että eletään jo ties monettako taantumavuotta, Rytkönen muistuttaa. 

- Kun huomioi Suomen talouden haasteet ja taantuman katsoessaan ja katsoo tilastoja, niin huomaa, että kauppa ei käy lainkaan hassummin. Kyllä niitä unelmia toteutetaan edelleen, Rytkönen sanoo.

Kun verrataan huippuvuosiin, mökkikauppojen määrä on laskenut vain vähän, mutta suomalaisten mökkien keskihinnat toki enemmän. Kysyntä kohdistuu erityisesti vapaa-ajan asuntoihin, joiden hintaluokka on 100 000–200 000 euroa. Ihan niitä hulppeimpia unelmia toteutetaan merkittävästi vähemmän.

- Keskihinta on toki laskenut, mutta ei voi sanoa, että kaikkien mökkien hinnat olisivat alentuneet. Kysyntä on jo vuosia keskittynyt vapaa-ajan asuntoihin, joita normaali työssäkäyvä perhe voi hankkia. Samaan aikaan mökkikaupan rakenne on muuttunut. Mökiltä haetaankin nykyään lähes samantasoisia mukavuuksia kuin omakotitalolta, Rytkönen muistuttaa, veden pitää tulla hanasta ja laajakaistan rullata.

Ostajan vai myyjän markkinat?
Rytkösen mukaan mökkikaupassa vallitsevat tällä hetkellä kuitenkin enemmän ostajan markkinat. Osaltaan se johtuu siitä, että monilla mökkeihin liittyy jopa asuntoakin syvempi tunneside, joka saa helposti yliarvioimaan kiinteistön arvon ja erityisesti lykkäämään myyntipäätöstä.

- Myyjälle mökkiin saattaa liittyä enemmän tunnetta kuin esimerkiksi omaan asuntoon. Mökkiin liittyy useimmille monta lämmintä muistoa lapsuudesta, jotka eivät kuitenkaan näy ostajan silmissä.

Tunteet hiipivät hintaneuvotteluihin ja kaupankäynti voi olla vähän toisen tyyppistä. Siksi mökkimarkkinoita voisi luonnehtia jäykähköiksi. Mökkejä ei tule ryppäinä markkinoille ja myyntiä siirretään mahdollisimman pitkään. Silloin voi jäädä ylläpitokin vähän väliin. Sammaleet tuppaavat jäädä katolle ja rännit tukkoon.

Kimppamökit voivat nostaa suosiotaan
Rytkönen uskoo, että Suomessa suhtautuminen omistamiseen on muuttunut ja sen itseisarvoon on vähentynyt.

- Suhtautuminen omistamiseen yleisemminkin on muuttumassa ja me suomalaisetkin alamme olla entistä halukkaampia vuokraamaan. Uskon, että tahdosta syntyneet yhteisomistukset, jossa vaikka muutama kaveriperhe hankkii mökin yhteisomistukseen ja sopii pelisäännöt sen käytöstä, lisääntyvät jatkossa. Siihen kun lisätään mökkitalkkari, joka pistää saunan lämpiämään ennen kuin sinne tullaan, niin aletaan olla monelle lähellä ideaalia tilannetta. Tässä voi syntyä myös uutta bisnestä mökkikunnissa asuville mökkitalonmiehille.

Rytkösen mielestä mökin vuokraus on harvalle varsinaista liiketoimintaa, sillä sesonki on lyhyt.

- Mökkivuokrauksessa kulut juoksevat 12 kuukautta ja tulot usein vain 2,5 - 3 kuukautta, eli yhtälö näyttää laskimessa vaikealta. Lisäksi pitää keksiä ratkaisu hallinnointiin – vuokralainenhan vaihtuu usein ja paikan päällä pitää myös käydä usein. Jos vielä välimatka on pitkä, niin se ei ole helppo rasti. Mutta toisaalta, jos huomataan, että markkinaa syntyy lyhyeen mökkivuokraukseen ja nämä esteet voi ylittää, niin miksei mökinvuokraus voisi olla kelpo sivuansainta.

* Vapaa-ajan asunnon mediaanihinta. Lähde: Maanmittauslaitos