​Sp-Kodin toimitusjohtaja: asuntomarkkinat elpyvät Suomessa

Asuntokauppa vauhdittuu tänä vuonna, uskoo Säästöpankkien kiinteistövälitysketjun, Sp-Kodin, toimitusjohtaja Antti Toivanen.

Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen tiivistää, että vuosi 2015 oli orastavan positiivisuuden aikaa ja hieman alan ammattilaisten keskiarvo-odotuksia parempi, mutta tästä vuodesta tulee selvästi parempi.

- Viime vuodesta odotettiin vuoden 2014 kaltaista, mutta pientä plussaa tuli. Tälle vuodelle ennustamme sekä piristyvää uudisrakentamista että kasvua vanhojen asuntojen kauppamääriin. Kauppamääriin odotamme jopa viiden prosentin kasvua viime vuodesta.

Toivasen mukaan asuntomarkkinoiden hienoinen kasvu johtui ensisijassa käänteestä rakennustoiminnassa, kuluttajien kohtalaisesta luottamuksesta, rahan saannin elpymisestä sekä ensiasunnon ostajien palaamisesta markkinoille.

- Rakennustoiminta elpyi. Rakennusliikkeiden liikevaihdot kasvoivat viimeisellä loppuvuonna jopa seitsemää prosenttia. Siellä näkyy valoa ja se on hyvin tärkeä ajuri – vauhdittaahan uudisrakentaminen myös vanhojen asuntojen myyntiä. Pitkä ennuste lupaa myös, että työpaikkoja riittää Suomessa jatkossakin. Se että työttömyys asemoituu sinne yhdeksän prosentin paikkeille, on eurooppalaisittain katsottuna kuitenkin ihan kohtuullinen taso.

Pitkään alalla toiminut Toivanen nostaa myös muita asuntokauppaa vauhdittavia tekijöitä esiin: kesällä kuluttajien luottamusluvut olivat Suomessa vankalla tasolla, ja muutenkin korkeammalla kuin kansantaloudellisia mittareita lukemalla luulisi. Rahoitusmarkkinat vetivät myös paremmin ja kuluttajille asuntolainat olivat ja ovat edelleen edullisia.

- Mutta se tekijä, joka viime vuoden plusmerkkisyyden toi, oli selvästi ylikuumentuneet vuokramarkkinat. Vuokrien hinnat ovat täysin eriytyneet kuluttajahintojen muutoksista. Entisestään kuumennamme myös poliittisilla päätöksillä Suomessa vuokramarkkinoita. Sitä vastoin asuntolainojen korkovähennyksen pienentäminen on mennyt todella helposti läpi, ilmeisesti koska korkotaso on näin matala. Ja omistusasumista, sitä asumismuotoa, mitä ihmiset oikeasti haluaisivat, ei tueta. Joka tapauksessa kovat vuokrat ajavat monia myös asuntoja ostamaan.

Toivasen mielestä Suomessa pitäisi pystyä elvyttämään nimenomaan vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Asumisen kulutkin pienentyvät kun tuotantoa lisätään, varsinkin kasvukeskuksiin.

- Painotus on nyt liikaa vuokratalojen tuotannossa, vaikka toki ymmärrän myös logiikkaa, missä – oikealla tavalla tehtynä – vuokra-asumisen tukeminen voi myös hillitä asuntomarkkinoita.

Nopeampia päätöksiä ja joustavampaa kaavoitusta
Toivanen linjaa, että nopealla päätöksenteolla pitäisi pystyä rakentamaan oikean kokoisia asuntoja ja että kaavoituksen pitää toimia nykyistä joustavammin ja paremmin. Määräykset voisivat olla yksilöllisempiä.

- Esimerkiksi kaksi lämmintä autopaikkaa on ehdoton tarve, kun mennään tarpeeksi kauaksi keskuksista ja palveluista. Säädöksillä on tapana tulla liian laajasti yleistyksiksi ja loppukäyttäjä unohtuu. Tässä kaavoitus ja kunnat ovat tärkeässä roolissa. Kaavoitus, kunnat ja rakennusliikkeet – tämän kolmion pitäisi toimia hyvin yhteen. Valtion rooli jää itse asiassa aika pieneksi.

Vaikka yleinen taloustilanne Suomessa ei asuntojen hintoja varsinaisesti tuekaan, Toivanen ei odota suurempia korjausliikkeitä. Ylipäätään asuntojen keskihintojen kuukausittainen muutosvauhti tai normaalin sahausliikkeen pohtiminen ja analysointi ei häntä kiinnosta, vaan enemmänkin pidempi seuranta.

- Suomalaisista useampi kuin kaksi kolmasosaa asuu omistusasunnoissa, mutta normaalikuluttajalle vuosittaisilla – saati kuukausittaisilla – muutoksilla ei ole suurta merkitystä. Enemmän on merkitystä pidemmällä asuntojen hintakehityksellä. Suomalaiselle kuluttajalle on merkitystä viiden–seitsemän vuoden trendistä, koska se on normaali asuntojen vaihtoväli.

Kun tilastoja katsoo tuon verran taaksepäin, näkee Toivasen mukaan kehityksen olleen vahvaa ja suhteellisen tasaista. Alku oli finanssikriisin jälkeistä nousua, joka vaihtui viimeisen kolmen vuoden taantumajaksoon. Siinä kärvistelyssä on unohtunut, että suurimmalla osalla työpaikat ovat kuitenkin säilyneet.

Takaisin normaaliin
Toivasen mielestä normaalimpi syklisyys palasi asuntokauppaan viime vuonna.

- Nyt olemme toki kauppalukumäärissä alemmalla tasolla, mutta heittelehtiminen on vähäisempää, mikä kuvaa tasaisempaa ihmisten luottamista. Ei olla huippuajoissa, mutta palaamassa normaalimpaan olotilaan. Epänormaalia häiriöheittelehtimistä nähtiin jonkun verran vielä 2014 – silloin ei aina tiennyt missä kuussa kauppa käy ja milloin ei.

- Uskallan sanoa, että suurin osa tarpeeseen tehdyistä ostoksista tulee olemaan jatkossakin hyviä. Tarvepohjainen asuntokauppa nostaa joka tapauksessa päätään tasaisin väliajoin. Vaikka mikä olisi tilanne, asuntoja on pakko vaihtaa.

Toivasen mukaan muuttovoittoalueilla hinnat tuskin lähivuosikymmeninä laskevat, kun Suomen väestö hakeutuu kasvukeskuksiin. Muuttotappio- ja työpaikkakatoalueilla voi olla toki hankalampaa.

- Asuminen kuitenkin maksaa aina, ollaanpa sitten vuokralla tai omistetaan. Omistaminen voi olla silloinkin kannattavampaa, kun asunnon arvo kehittyy negatiivisesti. Yhtälöön vaikuttavat kuitenkin myyntihinnan lisäksi muun muassa ostohinta, asumis-, hoito- ja rahoituskulut ja -aika. 

Teksti: Teemu Salmi

Säästöpankkiryhmään kuuluu 23 Säästöpankin lisäksi Sp-Rahastoyhtiö, Sp-Henkivakuutus, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy, kiinteistönvälitysketju Sp-Koti ja Säästöpankkiliitto Osk. Säästöpankkiryhmä työllistää n. 1150 ihmistä eri puolilla Suomea. www.saastopankki.fi