Lainakaton tiukentaminen lisää alueiden polarisoitumista Suomessa

Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen on huolissaan Finanssivalvonnan tuoreesta päätöksestä kiristää asuntojen lainakattoa 1.7.2018 alkaen saadakseen kotitalouksien nopean velkaantumisen kuriin. Asunnonostajien lainaehtojen kiristyminen tulee lisäämään entisestään eri alueiden eriarvoistumista ja paikkakuntakohtaisia eroja myyntihinnoissa ja -ajoissa. Pankkien myöntämiä asuntolainoja suurempi pommi muhii uusien asuntojen taloyhtiölainoissa ja niiden lyhennysvapaiden jälkeisissä vastikekuluissa.

– On ikävää, että Finanssivalvonnan päätökset koskevat aina koko maata. Asuntomarkkinamme ovat vahvasti polarisoituneet, ja isoimpia kaupunkeja ja muutamia kasvualueita lukuun ottamatta käytettyjen asuntojen hinnat ovat jo pitkään olleet laskussa. Mielestäni viranomaisilla pitäisi voida olla mahdollisuus tehdä aluekohtaisia ratkaisuja. Se toimisi Suomessa paremmin, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Lainakaton tiukennus puree väärään tahoon ja lyö pahiten pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

– Tilastot osoittavat, että kotitalouksien uusien asuntolainojen määrät ovat kasvaneet viime vuosina Suomessa maltillisesti. Se johtuu siitä, että pääkaupunkiseudullakin, jossa tehdään puolet käytettyjen asuntojen kaupoistamme, kauppa ja hintojen nousu on ollut hillittyä. Väitänkin, että ylivelkaantumisen riskit liittyvät ennen kaikkea uusien asuntojen taloyhtiölainoihin, toteaa Rantanen. – Niihin Finanssivalvonta ei valitettavasti voi puuttua.

Uudiskohteiden taloyhtiölainoissa tikittää aikapommi

– Uudisasuntokauppa käy edelleen kuumana. Erityisesti pääkaupunkiseudulla, joissa vuokrat ovat karanneet normaalituloisten käsistä, ovat monet myös työn perässä alueelle muuttaneet päätyneet ostamaan oman asunnon pankista rahoittamallaan pienellä omarahoitusosuudella ja taloyhtiölainalla. Tyypillisesti näissä lainoissa ovat ensimmäiset vuodet lyhennysvapaita. Mutta mitä tapahtuu, kun lyhennysvapaat loppuvat? Ovatko ihmiset varautuneet jopa tuhansien eurojen kuukausittaisiin vastikekuluihin? Epäilen tätä, pohtii Rantanen.

– Uusien asuntojen taloyhtiölainojen riskeistä olisi puhuttava avoimesti. Rakennusliikkeiden markkinointimateriaaleissa tulisi näkyä selvästi arvio tulevasta rahoitusvastikkeen määrästä vuosittain koko laina-ajalta. Nyt niissä näkyy usein vain ensimmäinen vuosi, joka johtaa uudesta asunnosta ja pienistä asumiskuluista hurmaantuneen valitettavasti täysin harhaan.

– Pahoin pelkään, että tulemme näkemään muutamien vuosien päästä enemmänkin epätoivoisia tilanteita ja jopa oikeudenkäyntejä vahingonkorvausvaatimuksineen, kun taloyhtiölainojen lyhennykset alkavat ja rahoitusvastikkeet nousevat jopa useisiin tuhansiin euroihin kuukaudessa. Se tulee monelle ikävänä yllätyksenä, Rantanen väittää. – Varmasti monet yrittävät myydä asuntojaan ennen kuin vastikkeet kohoavat pilviin. Olen esimerkiksi kuullut, että Espoossa metron varrella sijaitsevan 100 neliön kerrostalohuoneiston kuukausittaiset vastikekulut tulee lyhennysvapaan päätyttyä olemaan 5500 euroa, ja Oulussa sijaitsevan uuden yksiön 1400 euroa kuukaudessa. Näistä ei puhuta, eikä kerrota riittävän selvästi ostajalle ennen kauppoja. Se, miten tämä tulee vaikuttamaan koko asuntomarkkinaamme, jää nähtäväksi.

Lainakaton kiristäminen hillitsee työvoiman liikkuvuutta

– Lainakaton ehtojen kiristämisellä hankaloitetaan entisestään työn perässä muuttavien asemaa. Ajatellaanpa vaikka Hämeenlinnasta Helsinkiin muuttavan perheen mahdollisuuksia löytää uusi koti. Vanhan kodin myynnistä saadulla rahalla ei saa kuin yksiön tai pienen kaksion Helsingistä. Tällöin vaihtoehtoina on joko mennä vuokralle ja maksaa kovaa vuokraa – tai ostaa uudiskohteesta, johon rahat riittävät, pienellä omarahoituksella uusi koti. Päälle tulevan taloyhtiölainan lyhennyksiä mietitään sitten myöhemmin, kun ei ole käytännössä vaihtoehtoja.