Mikä asuntokaupassa junnaa, vaikka talous kasvaa ja kuluttajien luottamus on ennätyskorkealla?

Kuluttajien luottamus on ollut jo jonkin aikaa Suomessa poikkeuksellisen korkealla tasolla. Toisin kuin aikaisemmin, vahva luottamus ja talouden hyvät kasvunäkymät eivät kuitenkaan ole innostaneet ihmisiä ostamaan tai vaihtamaan asuntoa. Mistä johtuu, etteivät nämä asiat kulje enää käsi kädessä? Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen uskoo asuntomarkkinoiden kasvun pysähtymisen olevan monen syyn summa.

– Kevään myyntilukujen perusteella on epätodennäköistä, että alkuvuoden ennusteemme asuntokaupan jopa viiden prosentin kasvusta tulee tänä vuonna toteutumaan. Se, miksei kuluttajien poikkeuksellisen korkea luottamus näy asuntokaupan vilkastumisena, on osin mysteeri meille ammattilaisille, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Vain reilu seitsemän prosenttia suomalaisista on tällä hetkellä halukas vaihtamaan asuntoa.

– Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana asuntokauppa on yllättäen notkahtanut -3,1 prosenttia viime vuodesta. Pitäisi siis tapahtua melko iso loppukiri, jotta ennusteeseen päästäisiin. Lainakaton kiristyminen heinäkuun alusta lähtien ei ainakaan helpota tilannetta asuntokaupan näkökulmasta.

– Olemme Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesalan kanssa yhdessä pohtineet, mikä on se selittävä tekijä, joka on kasvattanut kaulan kuluttajien luottamuksen ja asunnonvaihtoaikeiden välille. Uskomme lisääntyneen polarisaation olevan yksi syy, toteaa Rantanen.

– Kuluttajien taloudelliset mahdollisuudet vaihtaa asuntoa ovat heikentyneet polarisaation seurauksena, vahvistaa Timo Vesala. – Mediassa on myös paljon viime aikoina varoiteltu kotitalouksien kasvavasta velkataakasta sekä taloyhtiölainoista ja niiden vaaroista. Ehkä nämä viestit ovat tavoittaneet ihmiset, ja heistä on tullut aiempaa harkitsevaisempia kodinvaihdon suhteen.

Vesala muistuttaa, että kaikki makrotalouden indikaattorit ovat kuitenkin vihreämmällä kuin aikoihin. Kuluttajat ovat luottavaisin mielin sekä oman taloutensa että Suomen talouden positiivisen kehityksen jatkumisen suhteen. Kokonaispalkkasummakin kasvaa yli neljän prosentin vuosivauhdilla. Kaiken järjen mukaan asuntomarkkinoilla pitäisi nyt kaupan käydä vilkkaana. Mikä siis mättää?

Ovatko kodin merkitys ja asumisen preferenssit muuttuneet?

– Voisiko olla, ettei tänä päivänä ihmisillä ole enää niin suurta tarvetta päivittää asuntoaan parempaan tai isompaan? Ylimääräinen raha käytetään mieluummin esimerkiksi matkusteluun ja elämyksiin, pohtii Rantanen. – Tiedämme myös, että ensiasunto ostetaan yhä vanhempana, kolmekymppisenä. Ja toisaalta yhä useammassa perheessä asutaan töiden takia kahdella eri paikkakunnalla. Asunnon vaihtaminen ei ole siksi ajankohtaista tai taloudellisesti mahdollista.

– Käytettyjen asuntojen kaupan notkahdus saattaa johtua siitäkin, että iso osa asuntokannastamme on tullut peruskorjausikään. Vanhaan kantaan on myös kertynyt paljon korjausvelkaa. Käytettyjen asuntojen tulevat remontit ja niiden kustannukset saattavat pelottaa asunnonostajia ja -vaihtajia, jatkaa Vesala.

– Ja onhan asuntomarkkinoihin suoraan vaikuttavia kiristyksiä tapahtunut viime vuosina valtiovallankin taholta. Asuntolainan korkojen verovähennysoikeus on pienentynyt merkittävästi, ja parin viikon päästä lainakattoa tiukennetaan entisestään viidellä prosenttiyksiköllä, muistuttaa Rantanen. – Kaikkien tekijöiden vaikutukset voivat kumuloitua ja hillitä kuluttajien halukkuutta asunnonvaihtamiseen.