SAP:n ex-toimitusjohtaja Jukka Sonninen: ”Teknologia ei kiinnosta minua pätkääkään.”

SAP 20 vuotta Suomessa -artikkelisarja. Yritysohjelmistoyhtiö SAP aloitti toimintansa Suomessa kaksikymmentä vuotta sitten. Haastattelimme juhlavuoden kunniaksi viittä eri yhtiön toimitus- tai maajohtajana työskennellyttä henkilöä. 

--

Mikä teki Suomesta SAP-landian heti alkumetreillä?

”Hullunrohkeus”, vastaa Suomen-SAP:n ensimmäinen toimitusjohtaja Jukka Sonninen.

”Porukalla päätimme ottaa muita Euroopan maita isompia tavoitteita heti kättelyssä. Kun luvut olivat kunnossa, saimme huseerata Suomessa alkuvuosina aika vapaasti”, Sonninen muistelee.

Hän aloitti saksalaisyhtiön toimitusjohtajana vuonna 1996. Kun headhunter soitti ja tarjosi johtajanpaikkaa, ei Sonninen ollut koskaan edes kuullut SAP-nimisestä yrityksestä. Soittokierros kavereille sai vakuuttumaan, että kyseessä on kiinnostava, kasvava ja kansainvälinen yritys.

Sonninen oli yhdeksäs työntekijä Suomessa. Ensimmäinen työntekijä oli Ruotsin-SAP:sta Suomeen konsultiksi palkattu Kimmo Rouhiainen, jonka Pietarinkadun kodissa konttoria aluksi pyöritettiin. Ensimmäisen vuoden SAP oli Suomessa Ruotsin-yhtiön tytäryhtiö ja Sonninen maajohtaja, kunnes SAP Finland perustettiin ja Sonnisesta tuli yhtiön toimitusjohtaja.

Liiketoiminta Suomessa lähti nopeasti liikkeelle. Ajankohta Suomeen rantautumiselle oli otollinen, sillä yritykset pohtivat tuolloin ankarasti, miten tietojärjestelmät siirtyvät kivuttomasti uuteen vuosituhanteen. Moni yritys päätti, että oli hyvä hetki siirtyä kokonaan uuteen järjestelmään.

”Suomessa oltiin ylpeitä, koska meillä oli Euroopan kovin kasvu, tyytyväisimmät asiakkaat ja henkilöstö. Kaikki meni nappiin.”

Koulunpenkiltä konsultteja

Sonnisella ja sapilaisilla oli kuitenkin vauhdin keskellä yksi iso ongelma: osaajapula.

”Oli vaikeata löytää pienestä maasta osaavia konsultteja uudelle teknologialle. Ratkaisu oli alkaa kouluttaa ihmisiä kahdessa vuorossa; ilta- ja aamuvuorossa luokkahuoneissa. Iso osa organisaation aikaa meni kouluttamisessa. Aika nopeasti meillä olikin satakunta osaavaa konsulttia”, Sonninen kertoo. Hänen mukaansa tuote oli jo tuolloin erinomainen ja porukka innokasta.

Ensimmäisiä asiakkaita Suomessa olivat muiden muassa Valio, Hansel, Inex ja Nokia. Ensimmäiset kumppanit taas olivat Siemens, ICL, IBM ja Capgemini. Sonnisen mukaan SAP oli tuohon aikaan uusi ja hieno asia. Teknologiaa pidettiin vaikeana ja osaajilla oli korkeat palkat. Asiakkaatkaan eivät aina tainneet täysin ymmärtää, mitä olivat ostaneet.

”Nykyisin tilanne täysin muuttunut ja SAP-konsultit ovat tavallisia kuolevaisia.”

Koska SAP:n Suomen-valloitus oli heti alkuvuosina silmiinpistävää, kilpailijat lähtivät rakentamaan yhtiöstä mielikuvaa hitaana, kalliina ja kankeana yrityksenä.

”Nämä olivat ne mielikuvat, joita vastaan porukalla halusimme taistella. Totuus oli kovasti toisenlainen. Totta kai maailmalta löytyy esimerkkejä pahasti pieleen menneistä hankkeista, mutta Suomessa suuria epäonnistumisia ei ole mielestäni ollut. Toki hankkeet olivat pitkiä ja mutkikkaita.”

Häviäminen on edelleen vaikeaa

Alkuvuosina liiketoiminta oli pitkälti R3-käyttäjäkohtaisten lisenssien myymistä. SAP oli puhtaasti erp-talo. Sonninen nautti myyntityöstä hyvien ihmisten rinnalla ja SAP:n keulakuvana hän tapasi valtakunnan vaikuttajia ja päättäjiä. Nykyisin suomalaisjohtajien teknologiaymmärrys ja –kiinnostus on selvästi korkeampaa kuin vuosituhannen vaihteessa. Mutta jo viisitoista vuotta sitten SAP:n hankkiminen oli yrityksille iso päätös, jota toimitusjohtajat olivat mukana tekemässä.

”Oli hieno tilaisuus tutustua heihin ja olla Lapin majoilla pesemässä heidän selkiään.”

Sonninen tapasi pari vuotta sitten SAP:n entisen pääjohtajan Jim Hagemann Snaben, jonka kanssa hän keskusteli menneistä ja nykyisistä SAP-vuosista Suomessa.

”Hullunrohkeus ja ahnaus hyviin saavutuksiin antoivat hyvän startin Suomen-yritykselle ja on hienoa, että hyvä meininki on jatkunut näihin päiviin”, Sonninen sanoo.

Toki välillä tuli myös turpaan, ja epäonnistuminen harmitti Sonnista useita päiviä.

”Mun heikkous oli ja on edelleen se, että minulla menee useampi päivä toipua tappiosta. Kun on antanut kaikkensa, häviö tuntuu vaikealta.”

Teknologia ei innosta

Kuulostaa uskomattomalta! Jukka Sonninen on tehnyt kolmikymmenvuotisen johtajanuransa eri it-yrityksissä. Nykyisin hän toimii viime vuonna Yhdysvaltoihin myymänsä mobiiliyhtiö Fifth Elementin General Managerina. Silti hän väittää silmät kirkkaina, ettei ole pätkääkään kiinnostunut teknologiasta eikä juuri ymmärrä sitä.

”Minua ei kiinnosta it, vaan se, miten jokin asia saadaan tehtyä toisella tavalla. En koskaan esimerkiksi jaksa lukea laitteiden ohjekirjoja, ei kerta kaikkiaan kiinnosta”, hän sanoo.

Mutta miten ilman kiinnostusta teknologiaa kohtaan voi pärjätä kansainvälisen teknologiayhtiön johdossa alalla, jossa muutostahti uusien teknologioiden suhteen on läkähdyttävä?

”Johtajalle riittää, että iso suunta on selvillä. Pitää myös olla kyky kommunikoida, mikä kaiken tarkoitus on. Kaikki SAP:ssa tiesivät, etten edes osannut lausua niitä hienoja tuotenimiä. Onneksi maailma on täynnä teknologian hallitsevia ihmisiä, jotka tarvitsevat rinnalleen ihmisiä, jotka osaavat tulkata asiat liiketoiminnan kielelle”, Sonninen sanoo.

Hän kertoo keskustelleensa aiheesta myös ex-pääjohtaja Léo Apothekerin kanssa illallisilla. Apotheker ei ollut konsernin toimitusjohtajana yhtä syvällä teknologiassa kuin edeltäjänsä. Juuri Apotheker neuvoi Sonnista, että tärkeintä on ymmärtää suuret linjat ja pitää suunta.

SAP-konsernissa eli jo 1990-luvulla vahva mentorointikulttuuri. Sonninenkin sai 1990-luvun lopulla mentorikseen Marcus Heroldin, jonka ammattitaitoa hän sanoo edelleen arvostavansa.

”Marcus huomasi nopeasti, että tarvitsen ympärilleni tietynlaisia ihmisiä ja rakensimme johtoryhmän siten, että pystyimme paikkaamaan heikkouksiani”, Sonninen kertoo.

Johtaja tarvitsee hyvän sydämen

Manu Rautakoura kirjoittaa Jukka Sonnisen LinkedIn-sivuilla näin:

”’A good head and a good heart are always a formidable combination.’ Nelson Mandela. That’s Jukka.”

Miten Sonninen kommentoi moisia ylistyssanoja itsestään?

”Mielestäni empaattisuus on johtajan kaikkein tärkein ominaisuus niin omassa porukassa, asiakkaissa kuin kumppaneidenkin kesken. Aitoudesta lähtee kaikki. Asioita ei kuulu optimoida, sellainen ei kanna pitkälle.”

Sonninen viihtyi SAP:n johdossa kaikkiaan kahdeksan vuotta. Tuona aikana SAP hankki asiakkaikseen isoja metsäyhtiöitä ja Nokian. Työ vaati kovaa kuntoa aamuvarhaisesta iltamyöhäiseen asiakkaiden kanssa. Jo Sonnisen vuosina SAP alkoi muuttua matriisimaisemmaksi ja esimerkiksi markkinointi siirtyi New Yorkiin.

”Raportointia alkoi olla moneen suuntaan, ja pikkuhiljaa alkoi tuntua, ettei tämä enää ole minun juttuni”, Sonninen kertoo.

”Silti vilpittömäsi ajattelen, että SAP oli upea yritys silloin ja on upea, hyvin hoidettu ja johdettu yritys edelleen, vaikkakin täysin toisenlainen kuin se yritys, josta aikoinani lähdin.”

Hän on tyytyväisenä myös havainnut, että monia ”kivoja” perinteitä yrityksessä on myös säilynyt, vaikka liiketoiminta on saanut täysin uuden suunnan.

”Kun kävin jokin aika sitten pääkonttorissa Walldorfissa, respassa oli vielä sama ihminen töissä kuin aikoinaan. Minä muistin hänet, vaikka hän ei muistanut minua.”

Jukka Sonninen oli yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja vuosina 1996-2004. Haastattelimme Sonnisen lisäksi myös Dan Ahlstedtin, Reino Pekkalan, Marika Auramon sekä Taira Tepposen. Lue heidänkin haastattelunsa Mynewsdesk-palvelusta tästä