Skip to main content

SAP:n Marika Auramo: ”Erp ei kuole koskaan mutta muuttaa muotoaan!”

Blogikirjoitus   •   Touko 12, 2016 08:05 EEST

”Suomalainen tiimityöskentely ja matala hierarkia ovat asioita, joita kannattaisi kilpailukykymielessä hyödyntää vielä paljon enemmän", SAP:n Marika Auramo sanoo.

SAP 20 vuotta Suomessa -artikkelisarja. Yritysohjelmistoja valmistava SAP rantautui Suomeen kaksikymmentä vuotta sitten. Sen kunniaksi haastattelimme viisi SAP Finlandin toimitus- tai maajohtajana Suomessa toiminutta henkilöä.

--

Marika Auramo on härmäläisen käytännönläheisyyden vankkumaton ihailija.

”Kun tarkastelen asioita maailmalta, suomalaiset osaavat katsoa asioita asiakkaan näkökulmasta käsittämättömän järkevällä ja konkreettisella tavalla”, nykyisin SAP:n Palvelut-toimialan johtajana Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa työskentelevä Auramo sanoo.

Hänellä on takanaan lähes 17 vuotta ja kymmenkunta toimenkuvaa saksalaisyhtiössä. Eteneminen uralla ylöspäin on ollut tasaista. Kukaan suomalaistyöntekijä ei ole aiemmin edennyt jättiyhtiössä yhtä korkealle kuin Auramo nyt on.

Kun Auramo aloitti marraskuussa vuonna 1998 Suomen-SAP:n toimialavastaavana, hän oli yhtiön työntekijä numero 38. Toiminnanohjaustalo oli kuitenkin jo tuolloin globaali yhtiö, jossa työskenteli maailmanlaajuisesti noin 5000 ihmistä.

”Kansainvälisyys tuntui jo silloin omanlaisena dynamiikkanaan. Olimme kaikki työntekijät tosi nuoria ja innostuneita ja uskoimme, että pystymme auttamaan suomalaisyrityksiä menestymään”, Auramo muistelee kaksikymmenvuotispäiviään Suomessa viettävän SAP:n alkutaivalta.

Erppi ei kuole

Moni asia on nyt täysin toisin kuin 1990-luvun lopussa. Aluksi SAP oli puhtaasti toiminnanohjaustalo. Nykyisin noin yhdeksän kymmenestä Suomen sadasta suurimmasta yrityksestä pyörii SAP:n toiminnanohjausjärjestelmän varassa. SAP ei ole enää kuitenkaan pitkään aikaan ollut erp-talo. Toiminnanohjausliiketoiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta on nykyisin enää noin 30 prosenttia. Loput 70 prosenttia tulee muiden muassa toimintojen mobilisoinnista, verkkokaupan digitalisoinnista, analytiikasta ja pilvipalveluista.

Silti Auramo ei usko, että erp kuolee ikinä.

”Uudet teknologiset innovaatiot muuttavat perinteistä yrityksen sisäisiin prosesseihin tukeutuvaa toiminnanohjausmallia, kun yritykset pystyvät hyödyntämään tietoa reaaliaikaisesti ja reagoimaan tilanteisiin täysin uusilla keinoilla ajasta ja paikasta riippumatta. Olennaista liiketoiminnan kannalta on se, miten asiakasta – joko kuluttajaa tai yrityksen loppukäyttäjää - koko elinkaaren aikana kohdellaan. Näin mina sen näen.”

Saksalaismentaliteetti jäi historiaan

Entä näkyykö SAP:ssa saksalainen yrityskulttuuri?

”Kun tulin taloon, näin saksalaisen kulttuurin. En näe sitä enää. Ennen parhaat asiantuntijat ja korkeimmat johtajat olivat saksalaisia. Myös tuotekehitystä tehtiin saksalaisella peräänantamattomuudella, prosessit olivat mietittyjä ja jäykkiä. Kaikki tämä on muuttunut.”

Auramolla on ollut erityisesti toimiessaan neljä ja puoli vuotta SAP:n Suomen maajohtajana näköalapaikka suomalaisiin teollisuusyrityksiin. Vielä 15 vuotta sitten suomalaisyritysten liiketoimintajohtajilla ei ollut kiinnostusta tai ymmärrystä it-asioihin. Digitalisaation myötä toimitusjohtajien ymmärrys on lisääntynyt Auramon mielestä valtavasti.

”Suomessa on ict-asioiden ja digitalisaation suhteen todella valveutuneita toimitusjohtajia. He haluavat ymmärtää lisää ja kuulla myös, mitä muilla toimialoilla tapahtuu”, Auramo kertoo.

Hänen mukaansa teknologiayritysten erittäin tärkeä tehtävä on juuri kyky pystyä kertomaan, miksi toisen toimialan innovaatiot ovat hyödynnettävissä muilla toimialoilla. Yritysjohtajien on pakko pystyä analysoimaan myös, mitä muilla toimialoilla tapahtuu. Kilpailijat voivat tulla yllättäviltä suunnilta.

Suomalaisjohtajien reagointinopeudessa on kuitenkin paljon parantamista.

”Teknologia ei ole enää este lähes minkään asian toteuttamiselle. Omia kyvykkyyksiä on rakennettava niin, että uskallus kokeilla uusia asioita lisääntyy. Suomalaiset ovat kiinnostuneita digitaalisuudesta, mutta ovat menettäneet rohkeutensa kokeilla asioita käytännössä.”

Lähi-itä opetti korottamaan ääntä

Uudessa työssä kulttuurierot eri maiden välillä ovat tulleet Auramoa lähelle. Hän on tottunut johtamaan diplomaattisin ottein, keskustelemaan ihmisten kanssa ja esittämään heille kysymyksiä. Suomessa ja Pohjoismaissa tällainen toimii. Lähi-idässä Auramo joutui huomaamaan, ettei keskustelevilla johtajanotteilla ole aina vaikutusta työntekijöihin.

”Jouduin kantapään kautta oppimaan ärhäkämmän käskyttämisen. Kun ääneni volyymi nousi, asiat alkoivat edetä rivakammin”, Auramo kertoo hymyillen.

Ranskassa taas toimintatavat ovat mutkikkaita ja kulttuuri hierarkkista.

”Suomalainen tiimityöskentely ja matala hierarkia ovat asioita, joita kannattaisi kilpailukykymielessä hyödyntää vielä paljon enemmän.”

Aivojen pitää antaa levätä

Hän on nykyisessä työssään keskimäärin kolme päivää viikossa ulkomailla. Kehityksen tahti teknologiassa kiihtyy jatkuvasti. Auramon työn yksi vaikeimmista kysymyksistä kuuluu, miten pitää yllä omaa osaamistaan sekä ymmärrystään siitä, mitä talon ulkopuolella teknologia- ja kilpakentällä tapahtuu. Uteliaisuus ei saa sammua.

”Joskus tuntuu, että pitäisi olla vielä enemmän aikaa tiedon hakuun ja keskusteluihin eri alojen ihmisten kanssa.”

Omaa jaksamistaan hän pitää yllä urheilemalla. Aamukuudelta lenkille lähteminen vaatii itsekuria mutta palkitsee. Teknologiayhtiön johtaja osaa myös sulkea illalla puhelimensa ja muut sähköiset laitteet.

”Luulen, että aivoille ei tee hyvää olla jatkuvassa tietovirrassa, vaan ne kaipaavat myös muunlaista virikettä. Meidän pitää kantaa kaikkien vastuu myös siitä, että annamme aivojemme levätä sähköisestä viestivirrasta ja sosiaalisesta mediasta.”

 Marika Auramo oli Suomen maajohtajana vuosina 2010-2014. Hänen lisäkseen haastattelimme Jukka Sonnisen, Dan Ahlstedtin, Reino Pekkalan sekä Taira Tepposen. Käy lukemassa kaikki haastattelut Mynewsdesk-palvelusta  tästä

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Agree With Privacy Policy