Skip to main content

Energia-asiantuntijat haastattelussa: ”Energiamurros on välttämätön reaktio ilmastonmuutokseen”

Uutinen   •   Huhti 01, 2019 13:10 EEST

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj (vas.) ja Armi Temmes, professori, Aalto-yliopisto

Jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä, energiaa on tuotettava nykyistä enemmän uusiutuvilla energiamuodoilla. Samalla riippuvuutemme sähköstä lisääntyy, mikä on haaste ja mahdollisuus. Tulevaisuuden kestävät kaupungit on suunniteltava energiatehokkuus edellä aina kiinteistöjen lämmityksestä liikenneratkaisuihin.


Uusi energiajärjestelmä on hajautettu, vaihteleva ja vähähiilinen

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Armi Temmes näkee, että yhteiskuntamme on siirtymässä keskitetystä, fossiilisesta ja tasaisesta energiantuotantojärjestelmästä hajautettuun, vähähiiliseen ja vaihtelevaan.

”Energiajärjestelmän vaihtelevuus aiheuttaa monia haasteita, kuten sähkön ajoittaista ylituotantoa. Uuden järjestelmän hallinnassa tarvitaankin sähkön ja lämmön varastointiteknologioita, kysyntäjoustoa ja konversiotekniikkaa, jolla sähkön avulla tehdään esimerkiksi vetyä ja sen jatkojalosteita.”

Temmes johtaa Smart Energy Transition -tutkimushanketta, jossa etsitään uusia innovaatiopolkuja vanhasta energiasysteemistä uuteen. ”Koska energiamurroksen keskeinen osa-alue on kaupunkien lämmitysjärjestelmän muutos, loimme tulevaisuuden kaukolämpövision ja laskimme, miten sähkö riittää tulevina vuosina. Muutos ei ole helppo, mutta se on mahdollinen.”

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan käytettävissä on jo tarvittavaa teknologiaa fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen hiilidioksidipäästöttömällä puhtaalla sähköllä.

”Teknologiaa on vain sovellettava nykyistä paremmin”, Ruusunen kiteyttää. Yksi esimerkki on sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmän entistä tiiviimpi integraatio. ”Suomen kaukolämpöjärjestelmä tarjoaa valmiin infrastruktuurin, joka on vain nostettava seuraavalle tasolle uusiutuvilla energiamuodoilla. Samalla lämmöstä tulee sähkön varastointitapa.”

Lisäksi Armi Temmeksen mukaan yksittäiset rakennukset on saatava osaksi kaupunkien yhä joustavampaa lämmitysjärjestelmää. Liikenteessä suurin murros koskee yksityisautoilun vähentämistä. ”Hyvä kaupunkisuunnittelu yhdistää vetovoimaisen julkisen liikenteen ja viimeisen kilometrin ratkaisut.”

Tuulivoimalla tuotettu sähkö voi lämmittää tulevaisuuden kaupungit

Fingridin Ruususen mukaan suurin haaste energiamurroksessa on energiantuotannon omavaraisuuden säilyttäminen. Toimintavarmoja taloudellisia vaihtoehtoja ei ole monia. ”Jos tuotantoa rakennetaan markkinaehtoisesti, Suomessa ollaan tuulivoiman varassa, joka on tekniikkana huoltovarma, omavarainen ja jo nyt halvin tapa tuottaa sähköä.”

Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen muokkaa myös tuotannon ja omistajuuden tapoja. ”Aurinkoenergiajärjestelmät sijoitetaan usein ihmisten omille katoille, jolloin omistajuus siirtyy yksittäisille ihmisille. Tämä vähentää myös muutosvastarintaa. Samasta syystä tuulivoima jakaa mielipiteitä ja hankaloittaa hyväksymistä. Ehkä keksimmekin keinoja lisätä tuulivoimaan omistajuutta? Energiamurros on myös liiketoimintamahdollisuus”, Armi Temmes pohtii.

Energiamurros järisyttää sähkön kantaverkon tasapainoa. Hiilivoimasta luopuminen tarkoittaa myös sähköverkolle tärkeästä säädettävästä lauhdevoimasta luopumista. ”Tuotanto ja kulutus on pidettävä yhtä suurina tulevaisuudessakin, mikä vaatii joustoa tuotannossa, kysynnässä ja kansainvälisillä sähkömarkkinoilla”, Ruusunen sanoo. Jotta sähkön oikea-aikainen käyttö saataisiin osaksi kuluttajienkin arkea, tarvitaan hintavaihtelua. ”Sähkön oikea-aikainen käyttö yleistyy, kun joustoon osallistujat saavat automaattisesti kohtuullisen korvauksen.”

Digitalisaatio tuleekin kantaverkkoyhtiölle kuin taivaan lahjana. ”Tekniikka tarjoaa meille uusia mahdollisuuksia lisätä järjestelmien älykkyyttä sekä tuotannon ja kysynnän ohjausta”, Ruusunen jatkaa.

Sään ääri-ilmiöt toimivat herättelijöinä

Jukka Ruusunen uskoo, että sähköä tullaan tuottamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamista sään ääri-ilmiöistä huolimatta jatkossakin toimitusvarmasti ja lopulta myös hiilidioksidivapaasti.

”Pohdimme aktiivisesti, miten kansalaisista pidetään huolta pahimmassa mahdollisessa tilanteessa. Testaamme erilaisia riskiskenaarioita ja harjoittelemme yhteistyössä kaupunkien kanssa esimerkiksi sen varalle, että merkittävä osa Suomea olisi ilman sähköä kahden viikon ajan.”

Fingridillä oletetaan, että mitä tahansa voi tapahtua. ”Suhtaudumme tulevaan rakentavalla vainoharhaisuudella”, Ruusunen naurahtaa. ”Nyt myös kansalaiset ja poliittiset päättäjät ovat alkaneet katsoa tilannetta samoin, ja meitä on alettu kuunnella herkemmällä korvalla.”

Ruusunen kannustaa käyttämään sähköä kaupungeissa hyvällä omatunnolla. ”Energiajärjestelmän sähköistäminen on keino estää ilmastonmuutoksen vakavimmat seuraukset. Sähköntuotanto on päästökaupan piirissä, joten päästöjen kompensaatio on huomioitu sähkön hinnassa. Kansalaiset voivat hankkia sähköautoja rohkein mielin ja vaikuttaa näin oman elinympäristönsä päästöihin, ilmansaasteisiin ja meluun.”


Ruusunen ja Temmes keskustelevat aiheesta lisää Swecon Edelläkävijät 2019 -tapahtumassa toukokuussa Finlandia-talossa. Ilmoittaudu mukaan!

Lue lisää aiheesta Swecon Urban Insight -raporteista
Electricity: How long could we survive without it?
The limits to renewable energy

Liitetiedostot

PDF-tiedosto

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Lähettämällä kommentin suostut siihen, että henkilötietojasi käsitellään Mynewsdeskin tietosuojakäytännön mukaisesti.