Skip to main content

EU-projektissa etsittiin uusia keinoja energiahankkeiden vaikutusten arviointiin rakennetussa ympäristössä – Aalto-yliopiston professori näkee kaupungeissa ennen kaikkea mahdollisuuksia

Uutinen   •   Huhti 10, 2018 09:34 EEST

Finlandia-talossa pidettävässä Towards Low Carbon Cities -seminaarissa esitellään toukokuussa 3-vuotisen EU MODER -hankkeen tuloksia. Alan kokeneimmat toimijat useista Euroopan maista kehittivät Swecon koordinoimassa hankkeessa uusia toimintamalleja kaupunkien hiilipäästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuushankkeiden arvioimiseksi. Huomiota kiinnitettiin muun muassa kaupunkisuunnitteluun, maankäyttöön ja energiantuotantoon.

”Kehitimme työkaluja, joiden avulla on helpompi nähdä, minkälaisia vaikutuksia tietyn alueen energiatehokkuushankkeella voi olla”, kertoo Swecon energia-asioiden asiantuntija Jyri Nieminen. ”Mukana oli myös esimerkkikaupunkeja, kuten Suomesta Riihimäki ja Suonenjoki. Yhteistyö asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa onkin energiahankkeissa tärkeää, koska aluetason uudistaminen on yleensä pitkäaikainen projekti. Yksi hyvä keino on käyttää asukasyhdyshenkilöä, joka tuo alueen eri toimijat saman pöydän ääreen.”

Hankkeen innovaatiot, kuten toimitus- ja liiketoimintamallit, ovat jatkossa Swecon ja muiden osallistujien hyödynnettävissä.

”Meille tärkeä apuväline on kaupunkimallintaminen, joka sopii energia- ja päästömäärien arvioinnin lisäksi esimerkiksi tulva-analyyseihin”, Nieminen kertoo. ”Kaupunkimallia voidaan hyödyntää myös Siemensin kehittämässä optimointimenetelmässä, jolla haetaan kokonaisen kaupungin optimaalisin energiantuotantorakenne erilaisissa skenaarioissa, kun korostetaan esimerkiksi päästöjä tai kustannuksia. VTT, saksalainen Fraunhofer IBP ja hollantilainen W/E taas kehittivät aluetason energia- ja päästölaskennan työkaluja.”

Vihreää kasvua, vihreitä työpaikkoja

Seminaarissa on puhumassa myös Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund, joka uskoo, että kaupungit ovat ilmastokysymyksissä sekä suurin ongelma että sen ratkaisu.

”Pääosa ihmisistä tulee asumaan tulevaisuudessakin kaupungeissa, ja arvioidaan, että myös energia- ja ympäristöongelmista jopa 80 prosenttia keskittyy vuonna 2040 kaupunkeihin”, Lund toteaa. ”Kaupungit tarjoavat kuitenkin myös mahdollisuuksia, kuten innovaatioita, kasvua ja työpaikkoja. Uusiutuvat energiamuodot työllistävät jo nyt 10 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa.”

Lund korostaakin, että ongelmiin on tärkeää tarttua, kuten MODER-hankkeessa on tehty.

”Suunnittelijat ja rakennuttajat ovat merkittävässä roolissa, koska heillä on viimeisin tekninen tieto energiatehokkuuden edistämiseksi. Ilmastonmuutoksen estäminen vaatii kaupungeissa myös energiankäytön tehostamista esimerkiksi kiertotalouden keinoin, sähköisellä liikenteellä ja hajautetulla energiantuotannolla, kuten pienen mittakaavan toiminnalla kaupunkien sisällä.”

Lainsäädäntö voi hidastaa energiakehitystä

Lainsäätäjille energia- ja ympäristöalan nopea kehitys asettaa haasteita.

”Ihmisten tietoisuus energia-asioista on lisääntynyt, mikä nostaa kuluttajien painoarvoa energiakysymyksissä, ja samalla asioista olisi tärkeää pystyä päättämään nopeasti paikallisesti”, Lund toteaa. ”Suomen raskas regulaatio- eli säätelykoneisto voikin olla kehityksen este, ja uudet lait tuppaavat vanhentumaan jo säätämisvaiheessa. Lainsäätäjiltä vaaditaankin kykyä nähdä riittävän pitkälle tulevaisuuteen ja kehittää lakeja, jotka suojelevat kuluttajia, mutta mahdollistavat myös kehityksen ja pienen mittakaavan joustavat kokeilut.”

Älykkäät kiinteistöt osa resurssitaloutta

Digitalisaation tarjoama tieto ja IoT ovat Lundin mielestä hyviä keinoja tehostaa energiaresurssien käyttöä kaupungeissa.

”Älykkäät järjestelmät antavat tietoa ihmisten energiankäytöstä ja auttavat sopeuttamaan rakennuksia erilaisiin käyttötarpeisiin. Kysyntäjoustolla taas voidaan tasata kulutusta ja vähentää huipputehojen tarvetta, jolloin esimerkiksi aurinkoenergiaa on mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän.”

Lund uskoo, että rakennuksista kehittyy yhä dynaamisempia.

”Teknologia edistyy jatkossakin vauhdilla, jolloin rakennusten on oltava nykyistä joustavampia. Peruskorjausvaihe 40 vuoden sisällä on liian kaukana, jotta rakennus voisi toimia vain yhdessä käyttötarkoituksessa. Samalla ihmiset on tärkeää ohjata käyttämään energiaa fiksusti, koska vain silloin rakennusten koko energiatehokkuuspotentiaali toteutuu.”

Towards Low Carbon Cities -seminaari 21.5.2018 Finlandia-talossa Helsingissä. Tutustu seminaarin ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.

Lue lisää MODER-hankkeesta!

Liitetiedostot

PDF-tiedosto

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Agree With Privacy Policy