Ohita
Kansalaisjärjestöt mukaan hyvinvointitalkoisiin

Blogikirjoitus -

Kansalaisjärjestöt mukaan hyvinvointitalkoisiin

Sote-uudistuksessa puhaltavat myönteiset tuulet myös kolmannelle sektorille. Pääministeri Jyrki Katainen on kutsunut kansalaisjärjestöt hyvinvointitalkoisiin julkisen sektorin kumppaneiksi. Hän sanoo odottavansa järjestöiltä avauksia ja vahvaa osaamista palvelujen kehittäjinä, ennalta ehkäisevän työn toimijoina ja väliinputoajaryhmien tukijoina. Kansalaisjärjestöjen toiminta on ketteryyden ja asiantuntemuksen ansiosta kustannustehokasta.

Lapissa ollaan jo liikkeellä. Maakunnallisen hyvinvointiohjelman 2010–2015 mukaan väestön kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävien sote-palvelujen tulee pohjautua julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön ja asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämiseen. Muutaman vuoden ajan on myös panostettu järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja roolien kirkastamiseen.

Järjestöjen aloitteesta Lapin liittoon on perustettu maakunnallinen järjestöneuvottelukunta, joka parhaillaan työstää Lapin maakunnallista järjestöstrategiaa ja lähivuosien toimenpide-ehdotuksia. Järjestöstrategia on ensimmäinen lappilaisen järjestökentän yhteinen ilmaus tulevaisuuden tahto-tilasta.

Strategisella tasolla tavoitteet ja ohjelmat julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyölle alkavat olla kunnossa. Suuri haaste järjestöille on päästä suunnitellusti mukaan hyvinvointipalvelujen uudistamistyöhön kunnissa. Järjestöbarometrin (2012) mukaan järjestöt sivuutetaan vieläkin kunnallisessa päätöksenteossa, eikä niiden ammatillista ja kokemusasiantuntijuutta osata hyödyntää sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyössä. Selvityksissä on toistuvasti noussut esille samoja ongelmia: molemminpuolinen tiedon puute, epäluuloiset asenteet, toimintakulttuurin erilaisuus, tehtävä- ja työnjakojen epäselvyys ja kohtaamisen rakenteet ja foorumit.

Haasteita kansanterveystyössä riittää, kun tarkastellaan Lapin Kansassa 17.3. otsikolla ”Muoniossa asuvat Lapin terveimmät” esiteltyjä tuoreita kansantauti-indeksejä kunnittain ja Lapin sijoittumista suhteessa Suomen muihin maakuntiin. Valtimotaudit, kuten sydämen vajaatoiminta, diabetes, verenpainetauti, sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriöt ovat Lapin kunnissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta huomattavasti maan keskiarvon yläpuolella. Lapissa lääkitään paljon sydän ja verisuonitauteja sairastavia.

Lapin Sydänpiirin äskettäin päättyneen EU-ohjelmarahoitteisen hankkeen tuloksista ilmenee, että sekä julkinen että kolmas sektori ovat halukkaita parantamaan vastavuoroista yhteistyötä. Kumppanuutta voisi kehittää osaksi hoito- ja palveluketjuja. Yhtenäisen palveluketjun tulisi alkaa asiakkaan kotoa tai tapahtumapaikalta edeten sairaankuljetukseen ja päivystykseen, sairaalahoitoon erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksessa ja sieltä edelleen avoterveydenhuollossa kuntoutukseen ja päättyä kotona toipumiseen. Yli hallinnollisten rajojen toimiva kunta–järjestöyhteistyö edellyttää pysyviä julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuusmalleja ja johtamisen vastuuttamista.

Asiakaslähtöistä hoito- ja palveluketjua voisi kuvata ”kotona, kotoa, poissa kodista, kotiin” -ketjuna. Asiakas/potilas kohdattaisiin ketjun kaikissa vaiheissa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden sekä toimijuuden ja osallisuuden kautta oman elämäntilanteensa asiantuntijana. Ketjuun mahtuisi erinomaisesti kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminta kaikkine ulottuvuuksineen. Potilaan niin halutessa hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelmaan voisi kirjata myös vertaistuen ja vapaaehtoistyön mahdollisuudet.

Taloudelliset ja muut resurssit tulisi kunnissa kohdentaa niin, että järjestöillä olisi edellytykset toteuttaa vertaistukitoimintaa ihmisten lähellä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä julkisen tai yksityisen terveydenhuollon kanssa. Järjestöjen toive kunnille on yhteistyö- ja sopimuspohjainen toimintamalli mieluummin kuin kertaluonteiset ostopalvelut.

Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammatillista työtä, mutta joissakin tilanteissa se tavoittaa tuen tarpeessa olevan paremmin. Järjestötyön keskeinen tehtävä on tarjota ihmisille osallistumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia. Tehtävä konkretisoituu erityisesti järjestöjen vertaistukitoiminnassa, järjestölähtöisen terveyden edistämisen, ennaltaehkäisevän työn ja kuntoutuksen organisoinnissa, kohtaamispaikkojen ylläpidossa sekä harrastus ja virkistystoiminnassa.

Sydäntyössä osaaminen on laajentumassa valtimoterveysyhteistyöhön. Sydänterveyttä edistetään Sydänliiton Yksi sydän -ohjelmassa ja Yksi elämä -hankekokonaisuudessa, joissa tutkitaan ja kehitetään toimintamalleja Aivoliiton ja Diabetesliiton kanssa. Toimintamalleja levitetään sydänalueille, sydänpiireihin ja sydänyhdistyksiin välitettäväksi terveydenhuoltoon ammattilaisille ja suoraan väestölle sydänterveyden ja kuntoutumisen edistämiseksi.

Sydänyhdistysten järjestämää ennalta ehkäisevää työtä ovat lisäksi lähimmäisen kohtaaminen ja kiireettömyys, omatoimisuuden tukeminen, kotiin meneminen, kuunteleminen, tiedon ja kokemusten jakaminen sekä kannustaminen harrastamaan ja irtaantumaan kotoa – todellinen asiakaslähtöinen auttaminen.

Vapaaehtoistoiminta on ihmisten välillä tapahtuvaa palkatonta vastavuoroista toimintaa tärkeäksi todetun hyväksi. Parhaimmillaan toiminta vähentää tuloksellisesti ja kustannustehokkaasti terveydenhuollon paineita. Löytyisikö kolmannesta sektorista lisäarvoa hoito- ja palveluketjuihin? Tähän mahdollisuuteen kannattaisi ainakin nykyistä paremmin tarttua.

Kerttu Oikarinen

Lapin Sydänpiirin puheenjohtaja ja Suomen Sydänliiton varapuheenjohtaja

Aiheet

Kategoriat

Yhteyshenkilöt

Sydänliiton mediapalvelu

Sydänliiton mediapalvelu

Lehdistön yhteyshenkilö Mediatiedustelut Sydänliitolle 0405861919
Eeva Hietalahti

Eeva Hietalahti

Lehdistön yhteyshenkilö Johtaja, tuotteet, palvelut ja viestintä +358 40 586 1919

Sydänterveyttä läpi elämän

Sydänliitto edistää suomalaisten terveyttä ja tukee sairastuneita. Toimimme monipuolisesti niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Olemme noin 60 000 jäsenen sydänyhteisö, joka on järjestäytynyt 205 paikalliseen sydänyhdistykseen, 15 alueelliseen sydänpiiriin ja kolmeen valtakunnalliseen järjestöön (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Karpatiat ry).