Skip to main content

​Syömisen taito edistää hyvinvointia

Blogikirjoitus   •   Elo 22, 2017 16:39 EEST

RAVITSEMUS. Media pursuaa viestejä siitä, mitä tulisi syödä tai jättää syömättä. Monia kalvaakin huono omatunto syömisestä – ihan turhaan. Ruoka ei ole pelkästään rasvaa, suolaa tai kuitua vaan se on myös nautintoa, tunteita ja yhteisöllisyyttä. Näiden kaikkien osien ymmärtäminen on lähtökohta hyvinvointia edistävälle syömiselle. Ne täydentävät toinen toisiaan, eivät sulje pois.

Syömisen taitoja opitaan kaiken ikää pienestä pitäen. Tänä syksynä julkaistavissa varhaiskasvatuksen ravitsemussuosituksissa syömisen taitojen oppiminen on keskeisessä roolissa. Sydänliiton Neuvokas perhe -malli viestiikin myönteisen ruokapuheen ja ruokasuhteen puolesta. Aikuisten oma ruokasuhde siirtyy lapsille mallioppimisen kautta kodin ja päivähoidon arkisissa ruokailutilanteissa. Monille voi olla yllättävää, että nykyisessä ruokakasvatuksessa ruoalla saa leikkiä eikä kenenkään ole pakko maistaa vasten tahtoaan. Lapsen luontaista uteliaisuutta voi hyödyntää jo ruoan hankinta- ja valmistusvaiheessa. Innokasta pikkukokkia kiinnostaa ruoka, jonka hän on itse taikonut.

Rento ruokailutilanne ja yhdessä kokkailu opettavat rentoon ruokasuhteeseen, joka muun muassa lisää lasten kasvisten syöntiä ja tukee sopusuhtaista painonkehitystä.

Rento asenne ruokaan ei luulosta huolimatta johda ylipainoon tai kohonneisiin veren kolesteroliarvoihin, päinvastoin. Syömisen taito on yhteydessä parempaan syömisen laatuun. Rentous syntyy tietoisesta suhtautumisesta syömiseen. Kuunnellaan siis kehon tarpeita eli syödään, kun on nälkä ja keskitytään syömiseen kaikilla aisteilla havainnoiden kehon tuntemuksia kylläisyydestä ilman ylimääräisiä virikkeitä. Syömisen voi lopettaa, kun tuntuu hyvältä ja tietää, että seuraava ateria odottelee muutaman tunnin kuluttua. Syömisen taitoa on myös se, että uskaltaa kokeilla uusia ruokia ja tilanteen vaatiessa voi maistella myös ruokia, joista ei erityisesti pidä. Mieliruokiakin saa syödä – ja nauttia niistä. Tiukat dieetit ja mustavalkoinen suhtautuminen eivät ymmärrettävästi sovi tähän kokonaisuuteen.

Syömisen taitoa voi oppia, kuten muitakin taitoja. Ruokaan ei tarvitse suhtautua ryppyotsaisesti ravintosisältöjä laskien. Usealle tutuksi tullut 80/20-sääntö tarkoittaa sitä, että ruokavalion ei tarvitse olla täydellinen, eikä syömisen tarvitse olla suorittamista. Arjessa kannattaa painottaa laadukkaita ruokavalintoja. Silloin muille valinnoille jää myös tilaa, erityisesti juhlapäivinä. Onneksi meillä on käytössä elintarvikkeiden Sydänmerkki-järjestelmä, joka auttaa arjen ruokavalinnoissa. Sydänmerkki-ruokaohjeissakin on huolehdittu siitä, että laadukkuus ja maku ovat samassa paketissa.

Jos oma terveystilanne edellyttää tietynlaista ruokavaliota, on hyvä aluksi rauhassa tutkailla omaa ruokasuhdetta. Mikä ruoassa on minulle tärkeää, mistä en ole valmis luopumaan? Mitä syömistottumuksissani on jo hyvää? Mitä olisin valmis kokeilemaan, jotta syömiseni edistäisi hyvinvointiani lisää? Itselle on hyvä antaa tässä prosessissa riittävästi aikaa.

Oman ruokasuhteensa tutkailuun – itsekseen tai yhdessä – tarjoutuu näin marjojen, sienien ja kasvisten satokauden aikaan runsaasti mahdollisuuksia sekä luonnossa että kaupan värikylläisellä hevi-osastolla.

Tuija Pusa

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti