Skip to main content

Kansalaisaloite ns. nollasopimusten kieltämisestä hylättiin eduskunnassa

Uutinen   •  Huhti 19, 2017 11:17 EEST

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotuksessa esitetyn mukaisesti eduskunta kuitenkin edellyttää, että valiokunnan antamat lausumat otetaan huomioon valmisteltaessa työaikalainsäädännön kokonaisuudistusta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut 28.06.2016 työaikasääntelyä selvittävän työryhmän. Työryhmän tulee selvittää työaikalain osalta muun muassa asiantuntijatyöhön ja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvät erityspiirteet työaikojen sääntelyssä sekä työaikapankkiin ja etätyöhön liittyvän sääntelyn tarpeellisuus. Työryhmän tulee antaa esitys työaikalain osalta 30.6.2017 ja vuosilomalain osalta 30.6.2018 mennessä.

KANSALAISALOITTEEN SISÄLTÖ LYHYESTI

Pääpiirteissään kansalaisaloitteessa KAA 5/2015 esitettiin, että osa-aikatyösopimuksessa tulee sopia työajaksi vähintään 18 tuntia viikossa. Alle 18 työtunnin työsopimus olisi ollut mahdollinen vain työntekijän aloitteesta ja syyn olisi pitänyt esityksen mukaan olla laissa määriteltyjen perusteiden mukainen, mm. opiskelu, lasten hoitaminen ja osa-aikaeläke. Työsopimukseen olisi tullut kirjata sovittu viikottainen työtuntimäärä. Aloitteen tavoite oli, että lainsäädännössä muun muassa huomioitaisiin ehdot työsopimuksen voimassa olon määrittämisestä, koeajan noudattamisesta ja lomautus- sekä irtisanomissuojasta.

TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNNAN MIETINNÖN PÄÄKOHDAT

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 15.11.2016 työryhmän selvittämään nollatuntisopimusten pelisääntöjä. Työryhmän tehtävänä oli arvioida muun muassa mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet, joilla turvataan työntekijöiden asema ja samalla mahdollistetaan riittävän joustavien työaikajärjestelyjen käyttäminen silloin, kun työvoiman tarve vaihtelee ennakoimattomalla tavalla. Työryhmän työskenteli yhdessä kesäkuun loppuun 2017 toimivan työaikalakityöryhmän kanssa. Lisäksi työryhmän tuli toimia yhteistyössä työttömyysturvalainsäädännön karensseja selvittävän työryhmän kanssa. Työryhmä sai työnsä valmiiksi maaliskuun lopulla.

Mietinnössä selvitettiin, että työnantajien mukaan yleisimmät syyt nollatuntisopimusten ja osa-aikaisten työsuhteiden käyttämiseen liittyvät työvoimatarpeen vaihteluun, johtuen muun muassa työn tarjonnan kausi- tai ruuhkavaihteluista sekä vakinaisen henkilökunnan sijaisuustarpeista. Työvoimatutkimuksen mukaan nollatuntisopimuksen tehneistä työskenteli kokoaikaisesti 32 prosenttia. Eli nollatuntisopimuksia käytetään myös työssä, joka on luonteeltaan tosiasiallisesti kokopäiväistä ja jatkuvaa työtä.

Nollatyösopimuksella työskentely aiheuttaa työntekijälle epävarmuutta toimeentulosta sekä vaikeuttaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, koska työntekijän on otettava tarjottu työ vastaan nopeallakin varoitusajalla, mikäli hän on antanut suostumuksensa työsopimuksella. Usein heidän tuntejaan ei merkitä työvuoroluetteloon vaan työhön kutsua odottelu on käytännössä varallaoloa. Työnantajalla on mahdollisuus tarjota työtä säännöllisemmin tai hyvin harvoin. Työntekijän kannalta ongelmallista on, että työsopimuksen katsotaan olevan voimassa, vaikka töitä ei olisi ollut tarjolla. Työvoimaviranomainen ei ole pitänyt työn vähäisyyttä pätevänä syynä päättää työsuhde ja näissä tilanteissa on voitu määrätä ns. karenssiaika työttömyyskorvaukselle. On huomioitava myös, että työtunteja tulee olla vähintään 18 tuntia viikossa, jotta työssäoloedellytys täyttyy. Nollatyösopimuksella työskentelevien kohdalla voi olla epäselvyyttä myös työsuhteen päättymiseen liittyen, kuten lomautus ja irtisanomisaika.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus oli, että Eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen KAA 5/2015 vp sisältyvät lakiehdotukset ja hyväksyy valiokunnan antamat viisi lausumaa huomioitavaksi työlainsäädännön kokonaisuudistuksessa.

Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen 31.3.2017, mutta hyväksyi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esityksen sisältämät lausumaehdotukset.

VALIOKUNNAN ANTAMAT LAUSUMAEHDOTUKSET

1. Eduskunta edellyttää, että valmisteltaessa vaihtelevan työajan (ns. nollatuntisopimuksen) järjestelyjä osana työaikalainsäädännön kokonaisuudistusta hallitus kiinnittää huomiota työn aloittamiseen, tekemiseen ja päättymiseen liittyviin oikeusturvaongelmiin ja säädöstarpeisiin, huomioiden samalla myös työsopimus- ja työttömyysturvalainsäädännön mahdolliset muutostarpeet.

2. Eduskunta edellyttää, että valmisteltaessa vaihtelevan työajan (ns. nollatuntisopimuksen) järjestelyjä osana työaikalainsäädännön kokonaisuudistusta hallitus arvioi lisäsääntelyn tarpeen erityisesti seuraavien asioiden osalta: työsuhteen alkaessa solmittavan työsopimuksen ja sen ehdoista työntekijälle annettavan selvityksen vähimmäissisältö, työvuoro- ja lisätyöjärjestelyt ottaen huomioon työntekijän mahdollisuus riittävään lepoon, sairausloma- ja eläke-ehdot vaihtelevan työajan järjestelyissä sekä työntekijän ja työnantajan oikeusturva vaihtelevan työaikaehdon sopimuksen loppuessa. Lisäksi tulee selvittää lisäsääntelyn tarve kilpailevan toiminnan kiellossa sekä se, voidaanko työajan vakiintumisesta säätää työntekijän ja työnantajan tarpeet huomioivalla tavalla.

3. Eduskunta edellyttää, että valmisteltaessa vaihtelevan työajan (ns. nollatuntisopimuksen) järjestelyjä osana työaikalainsäädännön kokonaisuudistusta työttömyysturva ja muu sosiaaliturva sovitetaan yhteen vaihtelevan työajan kanssa työntekijän kannalta kohtuullisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

4. Eduskunta edellyttää, että valmisteltaessa vaihtelevan työajan (ns. nollatuntisopimuksen) järjestelyjä osana työaikalainsäädännön kokonaisuudistusta hallitus kiinnittää huomiota vaihtelevaa työaikaa koskevien sopimusten kilpailutilannetta vääristäviin vaikutuksiin.

5. Eduskunta edellyttää, että tarkennetulla sääntelyllä ei estetä vaihtelevan työajan sopimuksen tekemistä sellaisessa työssä, jossa työvoiman tarve vaihtelee ennakoimattomasti, ja silloin, kun se on molempien osapuolten työsopimuksesta ilmenevän tahdon mukaista. Sääntelyn muutokset eivät myöskään saa vähentää kansantalouden työllisyyttä ja työtunteja.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti