Useilla isoilla järvillä jouluaattona tummat silmät

Useilla isoilla järvillä jouluaattona tummat silmät 

Tänä jouluna useimmat isot järvemme ovat sulina ainakin Oulujärveä myöten. Voidaan arvioida, että maamme järvialasta (32 000 km2) jäättömänä on reilusti yli kolmannes. Tummin silmin tuijottavat jouluaaton taivaalle useat sadat suomalaiset järvet.

Viime jouluna kaikki järvemme olivat jäässä – viimeisenä jäätyi Päijänteen Tehinselkä, sekin jo 13. joulukuuta. Tällä vuosituhannella Tehi on ollut jouluaattona jäässä vain kolme kertaa, muut kaksi ovat 2001 ja 2002.

- Seitsemän joulun sulaputki katkesi siis viime vuonna, mutta nyt joulupukki taas pääsisi veneellä jakamaan lahjoja Tehin rantojen kilteille lapsille, johtava hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Jäätymisen ajankohta vaihtelee Suomen järvissä suuresti

Joidenkin paikkakuntien pienet järvet voivat jäätyä jopa kaksi kuukautta ennen suuria ulapoita, joiden vesimassoihin on kesän aikana kertynyt melkoinen lämpövarasto. Esimerkiksi Päijänteeseen varastoituu noin 300 miljardia kilowattituntia energiaa. Jos siitä saataisiin siirrettyä kolmannes Suomen sähköverkkoon, muita sähkön lähteitä ei enää tarvittaisikaan.

Myös saman havaintopaikan jäätymisajankohta ylittää useimmissa pitkissä havaintosarjoissa kaksi kuukautta. Näsijärvellä, Konnevedellä ja Lahden Vesijärvellä vaihtelu on ollut jopa yli kolme kuukautta. Ennätystä pitää Kitusjärvi Virroilla. Sen aikaisin jäätyminen on ollut 8. lokakuuta 1922, myöhäisin 28. tammikuuta 1930. Erotusta on peräti 112 vuorokautta.

Jäätietorekisteristä jopa sadan vuoden tiedot sulista järvistä

Suomen ympäristökeskuksen jäätietorekisterin perusteella voidaan arvioida jouluaattona sulana ollut järviala jopa sadan vuoden ajalta. Kovin tarkkoina tuloksia ei voida pitää, vaikka useimmista suurjärvistä on havaintoja koko satavuotiskaudelta. Niiden osuus järvien kokonaisalasta on huomattava ja jouluaaton sulat keskittyvät monina vuosina vain niihin. Lauhimpina syksyinä jopa lammet ovat voineet olla sulina eteläisessä Suomessa, mutta kokonaispinta-alaan niillä ei ole merkittävää vaikutusta.

Kolme aattoa on ollut selvästi tummasilmäisempiä kuin muut. Vuonna 1929 sulana oli jouluaattona peräti 45 % järvialasta, vuonna 2006 noin 42 % ja vuonna 1974 noin 36 %. Seuraavina tulevat aatot 1972 ja 2000 vajaan neljänneksen osuuksilla. Tämä joulu saattaa kiilata mitalistien joukkoon.

Suurimmatkin ulapat ovat olleet jäässä 44 jouluaattona. Myös tuolloin on sulia alueita varmasti esiintynyt järviin laskevien ja niistä lähtevien jokien suissa sekä läpivirtausjärvissä. Jäisimpiä ovat jouluaatot olleet 1960- ja 1980-luvuilla. Vuodet 2006–2008 puolestaan muodostavat sarjan ainoan peräkkäisen tummasilmätrion.

- Vuonna 1929 soudettiin monilla paikkakunnilla joulukirkkoon kirkkoveneellä. Höyrylaivat seilasivat Näsijärvellä, Päijänteellä ja Saimaalla vielä pitkälti tammikuun puolella. Näiden höyrylaivojen joukossa oli myös Kuru, joka oli uponnut Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929. Tässä Suomen pahimmassa sisävesionnettomuudessa oli hukkunut 136 henkeä, vain 22 pelastui. Kuru nostettiin kuitenkin jo 3. lokakuuta Näsijärven pohjasta ja se jatkoi liikennöintiä 14. marraskuuta, Esko Kuusisto kertoo.

Vuoden 1929 marraskuu oli 3–4 astetta ja joulukuu 4–7 astetta tavanomaista lämpimämpi.  Marraskuun 22. päivän tienoilla oli kylmä koillisvirtaus jäädyttänyt mm. Kiantajärven ja Keski-Suomen pieniä järviä. Tätä merkittävämpi jäätymisjakso ajoittui joulukuun puolen välin jälkeen, jopa Etelä-Suomen pienet järvet jäätyivät. Ne kuitenkin sulivat tammikuun lauhojen säiden myötä, kunnes 22. tammikuuta alkanut pohjoisvirtaus jäädytti ne uudelleen. Suuretkin järvet olivat tammikuun loppuun mennessä jäässä, mutta esimerkiksi Kiskon ja Artjärven syvähköt järvet jäätyivät vasta 6–7. helmikuuta.

Tämän vuoden marraskuu oli Etelä-Suomessa ja Lapissa noin asteen lämpimämpi kuin vuonna 1929, Keski-Suomessa eroa oli puolisen astetta. Joulukuu näyttäisi sitä vastoin muodostuvan ainakin asteen pari vuotta 1929 kylmemmäksi.

Joulunajan jäätymistilastoja

Joulupäivä oli viimeksi suurten järvien yleinen jäätymispäivä vuonna 2008. Silloin jäätyi muun muassa Kallavesi, josta on havaintoja peräti vuodesta 1833 alkaen. Kallavesi jäätyi joulupäivänä myös vuosina 1877, 1934, 1949 ja 1950. Näsijärven vuonna 1835 alkavassa sarjassa jäätyminen on osunut joulupäivään vain kerran, 1908. Tuona vuonna oli Näsijärvelle saatu uusi upea höyrylaiva, Tarjanne. Silloin se todennäköisesti liikennöi vielä joulukuisilla vesillä – nyt sama laiva kulkee vain sydänkesällä.

Oulujärveltä on jäätymishavaintoja vuodesta 1854 alkaen. Myöhäisin jäätyminen Vaalan näköpiiristä on ollut jouluaattona 1929. Nyt tuo ennätys menee mitä todennäköisimmin rikki. Kianta- ja Vuokkijärvellä ollaan jo kirkkaasti ennätyksen puolella – niiden myöhäisimmät jäätymiset ovat SYKEn rekisterissä 17.12. 2006 ja 2.12. 1986.

Lisätietoja

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh.             040 831 9165      , etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tiedottaja Ulla Sonck, SYKEn viestintä, puh.             040 740 2186      , 
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi