Stella Polaris

Flóra Bartha Paasonen - vaiettu tarina. Tiedustelupäällikön puoliso ja lundilainen kirjailija ainutlaatuisessa sotahistoriallisessa kirjaprojektissa

Pressmeddelande   •   Nov 02, 2013 19:33 CET

”Olen 94-vuotias, enkä tunne voimieni riittävän kirjoittamaan omaa kirjaa. Mutta jos olisi joku ihminen, se olisi sentään hyvä, että voisin tuoda totuutta monelle väärinkäsitetylle asialle.” Lundilaisen tietokirjailijan Johanna Parikka Altenstedtin kynnysmatolle marraskuussa 2012 tupsahtaneen kirjeen oli kirjoittanut Mannerheimin tiedustelupäällikön Aladar Paasosen puoliso Flora Bartha Paasonen. Tästä kirjeestä sai alkunsa ainutlaatuinen kirjaprojekti, joka julkaistaa nyt nimellä Flora Bartha Paasonen – Vaiettu tarina. 

Philadelphiassa asuva Flora Paasonen kertoi kirjeessään haluavansa korjata miehestään esitettyjä virheellisiä tietoja. Parikka Altenstedt lähti saman tien tapaamaan Paasosta. Kirjaprojektin aikana kirjailija on käynyt kaksi kertaa Philadelphiassa sekä tavannut Floran tyttären Tuulikki Paasosen ja muita sukulaisia. Kielitaitoinen ja hyvin koulutettu unkaritar Flora Paasonen piileskeli ja piilotteli perhettään sotavuosina sekä kylmän sodan alussa eri puolilla Eurooppaa muun muassa Ruotsissa, missä häntä auttoi Stella Polaris -operaatiosta tutun Rottnerosin kartanon omistajaperhe. 

Kuusi maata ja ainakin 33 osoitetta myöhemmin Paasoset muuttivat Yhdysvaltoihin, missä Aladar siirtyi CIA:n palvelukseen. Flora Paasonen puolestaan hankki 50-vuotiaana Washingtonin yliopistosta audiologian maisterin paperit, joilla hän sai työtä ja omat tulot. Niillä rahoilla hän sitten osti talon McCloskey-kadulta Flourtownista. Aladár vietti siellä viimeiset vuotensa ennen kuolemaansa 1974.

 – Me emme saaneet koskaan penniäkään eläkettä Suomen valtiolta. Aladarille myönnettiin eläke, kun hän oli anonut eroa palveluksesta 1945, mutta sitä maksettiin kolme kuukautta hänen äidilleen Mariska Paasoselle Helsinkiin. Niitä markkoja emme koskaan nähneet. Sitten se peruttiin, kertoo Flora Paasonen kirjassa. – Kirjassa tuodaan esiin Aladar Paasosen yksityistä puolta ja kumotaan samalla monta väärinkäsitystä, joita on syntynyt siitä, että historiantutkimus on ollut virallisten lähteiden varassa. 

Myös Aladarin luonnekuvaa syvennetään, sillä hän oli intohimoinen taiteen ja antiikin tuntija. Viimeisen arvokkaan taulunsa, Hjalmar Munsterhjelmin ”Merimaisema. Jäänmurtajia”, Aladar Paasonen testamenttasi Ateneumille, minne Flora sen toimitti 70-luvulla Yhdysvalloista. Paasonen oli hankkinut taulun ollessaan Sveitsissä Mannerheimin muistelmien haamukirjoittajana.

 – Tavatessani ensimmäistä kertaa Suomen radiotiedustelijoiden leskiä ja lapsia kymmenisen vuotta sitten tajusin, että näiden naisten henkilökohtaiset perhetarinat ovat samalla osa Suomen sotahistoriaa näkökulmasta, jota ei aiemmin ehkä ole otettu huomioon tarpeeksi. Sotahistoriahan on perinteisesti miehinen laji, jonka karsinnoissa vaaditaan vähintäänkin historiantutkimuksen väitöskirjaa, ja mielellään myös natsoja. Vaimojen kirjeet ja valokuvat, teinityttöjen päiväkirjat tai lasten piirustukset on jätetty omaan arvoonsa, mutta ne ovat tärkeitä todisteita sota-ajan historiastamme, sanoo Johanna Parikka Altenstedt, joka haluaa nostaa naisnäkökulmaa historiankirjoitukseemme. 

Parikka Altenstedt on aikaisemmin kirjoittanut kirjan operaatio Stella Polariksesta sekä toimittanut dokumenttiohjelman aiheesta YLElle. Parhaillaan tekeillä on ohjelma Flora Paasosesta. 

Sähköinen vedos ennakkoon, arvostelukappaleet, lisätietoa Juha Janhonen, kustantaja, juha.janhonen@docendo.fi, puhelin+358 (0)40 8430 139 

Kirjailijan yhteystiedot ja haastattelupyynnöt: Johanna Parikka Altenstedt, jpa@altenstedt.se

puhelin +46 (0)708 661 812 

Täältä voit kuunnella Ruotsin radion tekemän haastattelun kirjailijan kanssa.

Johanna Parikka Altenstedt, filosofie licentiat i mediepedagogik, magister i sociologi och författare, född i Finland på 60-talet men bosatt i Sverige sedan 1980-talet.