AbbVie Oy

Kestävä Terveydenhuolto -hanke järjestää aamiaistilaisuuden SuomiAreenan aikaan Porin Suomalaisella Klubilla teemalla "Tekoäly Terveydenhuollossa - Miltä tulevaisuus näyttää?"

Tilaisuudessa julkistetaan Tehyn ja Lääkäriliiton jäsenistölle tehdyn Tekoäly terveydehuollossa - kyselytutkimuksen tulokset.

Ajankohta: keskiviikko 18.7.2018 klo 8–10

Paikka: Porin Suomalainen Klubi (Eteläranta 10, 28100 Pori)

Tilaisuuden ohjelma:

7.30 Aamiaistarjoilu
8.00–8.10 Tilaisuuden avaus
Kirsi Sillanpää, johtaja, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen,Tehy ja 
Heikki Pärnänen, johtaja, Politiikkatoimiala, Lääkäriliitto
8.10-8.40 Uudet tavat hyödyntää dataa terveydenhuollossa – Kolme case-esimerkkiä
Tuula Tiihonen, projektijohtaja, Sitra
8.40–9.10 Tekoäly terveydenhuollossa –kyselyn tulosten esittely
Katja von Alfthan, Director, Innovation & Development Consulting, Kantar TNS Finland
9.10–9.30 Miten varmistetaan, että Suomi on tekoälyn edelläkävijämaa tulevaisuudessa?
Ilona Lundström, osastopäällikkö, työ-ja elinkeinoministeriö
9.30–9.55 Paneelikeskustelu
Marjo Parkkila-Harju, puheenjohtaja, Lääkäriliitto
Millariikka Rytkönen, puheenjohtaja, Tehy
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto
Ilona Lundström, osastopäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö
Julius Manni, johtaja, uudet liiketoiminnot, If Vakuutus
9.55.–10.00 Päätössanat

Tilaisuuden juontavat Kirsi Sillanpää (Tehy) ja Heikki Pärnänen (Lääkäriliitto).

Ilmoittautuminen 16.7.2018 mennessä:

Anna Kojo
viestintäpäällikkö, AbbVie
+ 358 50 3085 616
anna.kojo@abbvie.com

Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Verkosto on perustettu 2015 ja siinä ovat mukana AbbVie, Finanssiala ry, Hyvinvointialan liitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS.

Terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat tekoälyyn ja sen tuomiin mahdollisuuksiin positiivisesti, kertoo Tehyn ja Lääkäriliiton jäsenille tehty tuore kyselytutkimus. Tekoälyn uskotaan tuovan helpotusta hoitopolun eri vaiheisiin niin terveydenhuollon ammattilaisille kuin potilaillekin. Tekoälyn ei nähdä lähitulevaisuudessa uhkaavan terveydenhuollon ammattilaisten työllistymistä.

Kestävä Terveydenhuolto –hankkeen teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä tekoälystä. Kyselytutkimukseen vastasi 424 Tehyn ja Lääkäriliiton jäsentä, ja sen toteutti Kantar TNS ajalla 28.5.-24.6.2018.

Tekoälysovelluksien käyttö työssä vähäistä

Kyselyyn vastanneista suurin osa tuntee tekoälyn käsitteenä ja tietää esimerkkejä sen hyödyntämisestä terveydenhuollossa. Tekoäly yhdistetään usein diagnostiikkaa tukeviin sekä rutiinitöissä avustaviin työkaluihin ja sovelluksiin.

• Kyselyyn vastanneet lääkärit tunnistavat kyllä tekoälyn käsitteenä, mutta vain kaksi kolmasosaa tiesi esimerkkejä sen hyödyntämisestä terveydenhuollosta. Yllättävää on, että vain muutama prosentti tunnistaa käyttäneensä tekoälysovelluksia työssään, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Kustannukset ja osaamisen puute esteinä tekoälyn hyödyntämiselle

Tekoälyn odotetaan tuovan helpotusta hoitopäätösten tekoon ja hoitoprosessin nopeutumiseen. Toisaalta vastaajat myös pelkäävät, että tekoäly aiheuttaisi virhediagnooseja. Kustannussäästöt nähdään tekoälyn tuomina mahdollisuuksina, mutta myös esteenä tekoälyn käyttöön otolle. Vastaajien mielestä tietojärjestelmiin ja tietoturvaan sekä osaamiseen liittyvät haasteet voivat hidastaa tekoälyn soveltamista käytännön työssä.

• Samat asiat nähdään sekä mahdollisuuksina että uhkina, kuten usein muidenkin uusien ilmiöiden ja innovaatioiden kohdalla. Olettamuksia on paljon, mutta konkretia puuttuu. Tekoälyosaaminen ja sen mahdollistaminen näyttäisikin olevan keskiössä hoitoa toteuttavien - mutta myös siitä päättävien - tahojen osalta, pohtii Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Katja von Alfthan.

Tekoäly muuttaa työnkuvia

Vastaajien mukaan tekoäly voi parhaimmillaan ”pelastaa” terveydenhuollon ammattilaiset rutiinitehtäviltä.Tekoäly halutaankin valjastaa palvelemaan ja tehostamaan terveydenhuollon kokonaisuutta siten, että ammattilaisille jää enemmän aikaa potilaiden kohtaamiselle. Vastaajat eivät koe tekoälyn uhkaavan terveydenhuollon ammattilaisten työllistymistä lähitulevaisuudessa, mutta sen nähdään tuovan muutoksia työn sisältöön ja toimenkuviin.

• Tekoäly on sosiaali- ja terveysalalle ilman muuta mahdollisuus. Se vapauttaa aikaa esimerkiksi raskaista rutiinitehtävistä potilastyöhön ja inhimilliseen vuorovaikutukseen. Tekoälyn hyödyntämisessä on kuitenkin tärkeä muistaa myös terveydenhuollon työtä ohjaavat ammattieettiset periaatteet. Eettistä keskustelua tekoälystä terveydenhuollossa ei ole vielä mielestäni käyty riittävästi ja sitä toivoisin lisää, toteaa johtaja Kirsi Sillanpää Tehystä.

Lisätietoja:

Lääkäriliitto, Heikki Pärnänen, Johtaja, politiikkatoimiala, 040 546 5316, heikki.parnanen@laakariliitto.fi
Tehy, Kirsi Sillanpää, Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala, +358 9 5422 7160, kirsi.sillanpaa@tehy.fi
Kantar TNS, Katja von Alfthan, Johtaja, Innovation & Development Consulting, +358 40 556 2234, katja.vonalfthan@kantar.com
AbbVie Oy, Kati Nyman, Yhteiskuntasuhdejohtaja, 040 7531 323, kati.nyman@abbvie.com

Tietoa Kestävä Terveydenhuolto -hankkeesta

Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Verkosto on perustettu 2015 ja siinä ovat mukana AbbVie, Finanssiala ry, Hyvinvointialan liitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS.

Terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat tekoälyyn ja sen tuomiin mahdollisuuksiin positiivisesti, kertoo Tehyn ja Lääkäriliiton jäsenille tehty tuore kyselytutkimus. Tekoälyn uskotaan tuovan helpotusta hoitopolun eri vaiheisiin niin terveydenhuollon ammattilaisille kuin potilaillekin. Tekoälyn ei nähdä lähitulevaisuudessa uhkaavan terveydenhuollon ammattilaisten työllistymistä.

Kestävä Terveydenhuolto –hankkeen teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä tekoälystä. Kyselytutkimukseen vastasi 424 Tehyn ja Lääkäriliiton jäsentä, ja sen toteutti Kantar TNS ajalla 28.5.-24.6.2018.

Tekoälysovelluksien käyttö työssä vähäistä

Kyselyyn vastanneista suurin osa tuntee tekoälyn käsitteenä ja tietää esimerkkejä sen hyödyntämisestä terveydenhuollossa. Tekoäly yhdistetään usein diagnostiikkaa tukeviin sekä rutiinitöissä avustaviin työkaluihin ja sovelluksiin.

• Kyselyyn vastanneet lääkärit tunnistavat kyllä tekoälyn käsitteenä, mutta vain kaksi kolmasosaa tiesi esimerkkejä sen hyödyntämisestä terveydenhuollosta. Yllättävää on, että vain muutama prosentti tunnistaa käyttäneensä tekoälysovelluksia työssään, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Kustannukset ja osaamisen puute esteinä tekoälyn hyödyntämiselle

Tekoälyn odotetaan tuovan helpotusta hoitopäätösten tekoon ja hoitoprosessin nopeutumiseen. Toisaalta vastaajat myös pelkäävät, että tekoäly aiheuttaisi virhediagnooseja. Kustannussäästöt nähdään tekoälyn tuomina mahdollisuuksina, mutta myös esteenä tekoälyn käyttöön otolle. Vastaajien mielestä tietojärjestelmiin ja tietoturvaan sekä osaamiseen liittyvät haasteet voivat hidastaa tekoälyn soveltamista käytännön työssä.

• Samat asiat nähdään sekä mahdollisuuksina että uhkina, kuten usein muidenkin uusien ilmiöiden ja innovaatioiden kohdalla. Olettamuksia on paljon, mutta konkretia puuttuu. Tekoälyosaaminen ja sen mahdollistaminen näyttäisikin olevan keskiössä hoitoa toteuttavien - mutta myös siitä päättävien - tahojen osalta, pohtii Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Katja von Alfthan.

Tekoäly muuttaa työnkuvia

Vastaajien mukaan tekoäly voi parhaimmillaan ”pelastaa” terveydenhuollon ammattilaiset rutiinitehtäviltä.Tekoäly halutaankin valjastaa palvelemaan ja tehostamaan terveydenhuollon kokonaisuutta siten, että ammattilaisille jää enemmän aikaa potilaiden kohtaamiselle. Vastaajat eivät koe tekoälyn uhkaavan terveydenhuollon ammattilaisten työllistymistä lähitulevaisuudessa, mutta sen nähdään tuovan muutoksia työn sisältöön ja toimenkuviin.

• Tekoäly on sosiaali- ja terveysalalle ilman muuta mahdollisuus. Se vapauttaa aikaa esimerkiksi raskaista rutiinitehtävistä potilastyöhön ja inhimilliseen vuorovaikutukseen. Tekoälyn hyödyntämisessä on kuitenkin tärkeä muistaa myös terveydenhuollon työtä ohjaavat ammattieettiset periaatteet. Eettistä keskustelua tekoälystä terveydenhuollossa ei ole vielä mielestäni käyty riittävästi ja sitä toivoisin lisää, toteaa johtaja Kirsi Sillanpää Tehystä.

Lisätietoja:

Lääkäriliitto, Heikki Pärnänen, Johtaja, politiikkatoimiala, 040 546 5316, heikki.parnanen@laakariliitto.fi
Tehy, Kirsi Sillanpää, Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala, +358 9 5422 7160, kirsi.sillanpaa@tehy.fi
Kantar TNS, Katja von Alfthan, Johtaja, Innovation & Development Consulting, +358 40 556 2234, katja.vonalfthan@kantar.com
AbbVie Oy, Kati Nyman, Yhteiskuntasuhdejohtaja, 040 7531 323, kati.nyman@abbvie.com

Tietoa Kestävä Terveydenhuolto -hankkeesta

Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Verkosto on perustettu 2015 ja siinä ovat mukana AbbVie, Finanssiala ry, Hyvinvointialan liitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS.

Osoitelähde: Terveystoimittajat ry

• Hakemusta tukevat neljä faasi III avaintutkimusta, joihin osallistuneilla yli 2 000 potilaalla on keskivaikea tai vaikea läiskäpsoriaasi (1–3)
• Kliinisissä tutkimuksissa yhden vuoden (52 viikon) kohdalla ihomuutokset olivat parantuneet täysin (PASI 100 -vaste) yli puolella risankitsumabia saaneista potilaista(1)
• Risankitsumabi on tutkimusvaiheessa oleva lääke, joka on suunniteltu estämään selektiivisesti IL-23-toimintaa sitoutumalla IL-23-molekyylin p19-alayksikköön. Parhaillaan tutkitaan, pitääkö 12 viikon välein annettu risankitsumabi psoriaasipotilaiden ihon oireettomana pitkällä aikavälillä (4)

AbbVie on jättänyt Euroopan lääkevirastolle (EMA) myyntilupahakemuksen risankitsumabista. Kyseessä on tutkimusvaiheessa oleva interleukiini-23 (IL-23) ­estäjä, jota arvioidaan keskivaikean ja vaikean läiskäpsoriaasin hoidossa.

Myyntilupahakemusta tukevat tiedot risankitsumabin kansainvälisestä faasi III psoriaasitutkimusohjelmasta, jossa valmistetta arvioitiin yli 2 000 potilaalla, joilla oli keskivaikea tai vaikea läiskäpsoriaasi. Tutkimusohjelmaan kuului neljä faasi III avaintutkimusta: ultIMMA-1, ultIMMa-2, IMMhance ja IMMvent. Kaikissa neljässä tutkimuksessa risankitsumabi saavutti kaikki ensisijaiset ja toissijaiset (tärkeysjärjestyksessä) päätetapahtumat, eikä koko faasi III tutkimusohjelmassa havaittu uusia turvallisuussignaaleja. (1–3) Risankitsumabi ei ole lääkevalvontaviranomaisten hyväksymä lääke, eikä sen turvallisuutta ja tehoa ole vahvistettu.

AbbVie kehittää risankitsumabia yhteistyössä Boehringer Ingelheimin kanssa ja johtaa valmisteen kansainvälistä jatkokehitys- ja kaupallistamistyötä.

Tietoa risankitsumabin faasi III tutkimusohjelmasta psoriaasin hoidossa

Risankitsumabin käyttöä psoriaasin hoidossa arvioidaan kansainvälisessä faasi III tutkimusohjelmassa, johon kuuluu neljä avaintutkimusta. Niihin osallistuu yli 2 000 potilasta, joilla on keskivaikea tai vaikea läiskäpsoriaasi. Tutkimuksissa arvioidaan risankitsumabin tehoa, turvallisuutta ja siedettävyyttä. Keskeisinä tehon mittareina ovat tautiaktiivisuuden ja ihomuutosten häviämisen mittarit kuten PASI 90-, PASI 100- ja sPGA 0/1 -vasteet sekä pitkän aikavälin kliiniset hoitotulokset. Tutkimusohjelmasta voi hakea lisätietoa osoitteesta www.clinicaltrials.gov (NCT02672852, NCT02694523, NCT02684370, NCT02684357).

Tietoa risankitsumabista

Risankitsumabi on tutkimusvaiheessa oleva valmiste, joka on suunniteltu estämään selektiivisesti IL-23-toimintaa sitoutumalla IL-23-molekyylin p19-alayksikköön.4 IL-23 on tärkeä tulehdusprosesseihin osallistuva sytokiini, jolla katsotaan olevan yhteys moniin immuunivälitteisiin pitkäaikaissairauksiin.5 Risankitsumabia tutkitaan parhaillaan faasi III tutkimuksissa psoriaasin ja Crohnin taudin hoidossa. Lisäksi sitä arvioidaan nivelpsoriaasin hoidossa.6,7 Suunnitteilla on tutkimuksia, joissa arvioidaan risankitsumabin käyttöä ulseratiivisen koliitin hoidossa.8,9

Lääkevalvontaviranomaiset eivät ole myöntäneet risankitsumabille myyntilupaa. Sen turvallisuutta ja tehoa ei ole vahvistettu.

Lisätietoja:

Anne Lehtonen
Lääketieteellinen johtaja, AbbVie Oy
+358 40 9022 397
anne.lehtonen@abbvie.com

Anna Kojo
Viestintäpäällikkö, AbbVie Oy
+358 50 3085 616
anna.kojo@abbvie.com

1 Gordon K, et al. Efficacy and Safety of Risankizumab: Results from Two Double-Blind, Placebo- and Ustekinumab-Controlled, Phase 3 Trials in Moderate-to-Severe Plaque Psoriasis. American Academy of Dermatology. Helmikuu 2018.
2 AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI65374.
3 AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI65055.
4 Papp K.A., et al. Risankizumab versus Ustekinumab for Moderate-to-Severe Plaque Psoriasis. NEJM. 2017.
5 Duvallet E, Sererano L, Assier E, et. al. Interleukin-23: a key cytokine in inflammatory diseases. Ann Med. 2011 Nov;43(7):503-11.
6 A Study of the Efficacy and Safety of Risankizumab in Subjects With Moderately to Severely Active Crohn's Disease. ClinicalTrials.gov. 2018. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT03105128.
7 BI 655066/ABBV-066/Risankizumab Compared to Placebo in Patients With Active Psoriatic Arthritis. ClinicalTrials.gov. 2018. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02719171.
8 A Study to Assess the Efficacy and Safety of Risankizumab in Subjects With Ulcerative Colitis Who Responded to Induction Treatment in M16-067 or M16-065. ClinicalTrials.gov.
2018. https://www.clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT03398135.
9 A Study to Evaluate the Efficacy and Safety of Risankizumab in Subjects With Moderately to Severely Active Ulcerative Colitis Who Have Failed Prior Biologic Therapy. ClinicalTrials.gov. 2018. https://www.clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT03398148.

FIRKB180250/06.2018

Kestävä Terveydenhuolto -hanke järjestää aamiaistilaisuuden SuomiAreenan aikaan Porin Suomalaisella Klubilla teemalla "Tekoäly Terveydenhuollossa - Miltä tulevaisuus näyttää?"

Tilaisuudessa julkistetaan Tehyn ja Lääkäriliiton jäsenistölle tehdyn Tekoäly terveydehuollossa - kyselytutkimuksen tulokset.

Ajankohta: keskiviikko 18.7.2018 klo 8–10

Paikka: Porin Suomalainen Klubi (Eteläranta 10, 28100 Pori)

Tilaisuuden ohjelma:

7.30 Aamiaistarjoilu
8.00–8.10 Tilaisuuden avaus
Kirsi Sillanpää, johtaja, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen,Tehy ja
Heikki Pärnänen, johtaja, Politiikkatoimiala, Lääkäriliitto
8.10-8.40 Uudet tavat hyödyntää dataa terveydenhuollossa – Kolme case-esimerkkiä
Tuula Tiihonen, projektijohtaja, Sitra
8.40–9.10 Tekoäly terveydenhuollossa –kyselyn tulosten esittely
Katja von Alfthan, Director, Innovation & Development Consulting, Kantar TNS Finland
9.10–9.30 Miten varmistetaan, että Suomi on tekoälyn edelläkävijämaa tulevaisuudessa?
Ilona Lundström, osastopäällikkö, työ-ja elinkeinoministeriö
9.30–9.55 Paneelikeskustelu
Marjo Parkkila-Harju, puheenjohtaja, Lääkäriliitto
Millariikka Rytkönen, puheenjohtaja, Tehy
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto
Ilona Lundström, osastopäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö
Julius Manni, johtaja, uudet liiketoiminnot, If Vakuutus
9.55.–10.00 Päätössanat

Tilaisuuden juontavat Kirsi Sillanpää (Tehy) ja Heikki Pärnänen (Lääkäriliitto).

Ilmoittautuminen 16.7.2018 mennessä:

Anna Kojo
viestintäpäällikkö, AbbVie
+ 358 50 3085 616
anna.kojo@abbvie.com

Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Verkosto on perustettu 2015 ja siinä ovat mukana AbbVie, Finanssiala ry, Hyvinvointialan liitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS.

• SELECT-COMPARE-tutkimuksessa upadasitinibilla (15 mg kerran vuorokaudessa) saavutettiin molemmat ensisijaiset päätetapahtumat. Viikon 12 kohdalla 71 prosenttia potilaista saavutti ACR20-vasteen ja 29 prosenttia saavutti kliinisen remission¹
• Myös kaikki toissijaiset (tärkeysjärjestyksessä) päätetapahtumat saavutettiin viikon 12 kohdalla: vähäisen tautiaktiivisuuden (45 prosenttia) ja ACR50-vasteen (45 prosenttia) saavuttivat tilastollisesti merkitsevästi useammat upadasitinibihoitoa saaneet kuin adalimumabihoitoa saaneet (29 prosenttia kummankin päätetapahtuman osalta) ¹
• Upadasitinibi esti radiologista etenemistä viikon 26 kohdalla merkitsevästi enemmän kuin lumelääke¹
• Upadasitinibin turvallisuusprofiili vastasi aiemmin raportoituja tuloksia, eikä uusia turvallisuus­signaaleja havaittu^1–6
AbbVien tutkimuslääke upadasitinibilla on saavutettu ensisijaiset päätetapahtumat faasi III kliinisessä SELECT-COMPARE-tutkimuksessa, jossa upadasitinibia arvioidaan potilailla, joilla on keskivaikea tai vaikea nivelreuma, metotreksaattitaustahoito vakaalla annoksella ja riittämätön vaste. 12 hoitoviikon jälkeen upadasitinibilla (15 mg kerran vuorokaudessa) saavutettiin ACR20-vasteen^a ja kliinisen remission^b ensisijaiset päätetapahtumat vs. lumelääke.¹ Myös kaikki toissijaiset (tärkeysjärjestyksessä) päätetapahtumat vs. lumelääke tai adalimumabi (40 mg joka toinen viikko) saavutettiin.¹

Nivelreumaa sairastaa arviolta 23,7 miljoonaa henkilöä eri puolilla maailmaa, ja kyseessä on krooninen ja invalidisoiva sairaus.¹⁵

SELECT-COMPARE -tutkimuksessa viikon 12 kohdalla ACR20-vasteen saavutti 71 prosenttia niistä potilaista, jotka saivat upadasitinibia 15 mg suun kautta kerran vuorokaudessa, kun taas lumeryhmässä tähän pääsi 36 prosenttia.¹ Kliinisen remission, jota mitattiin DAS28(CRP) -pisteiden (Disease Activity Score 28 [C-reaktiivinen proteiini]) perusteella, saavutti viikon 12 kohdalla tilastollisesti merkitsevästi suurempi osa upadasitinibia saaneista potilaista kuin lumelääkettä saaneista (29 % vs. 6 %).¹ Viikon 12 kohdalla ACR50/70-vasteen saavutti upadasitinibiryhmässä 45/25 prosenttia potilaista ja lumeryhmässä 15/5 prosenttia.¹ Lisäksi vähäinen tautiaktiivisuus (LDA) arvioituna DAS28(CRP)-pisteiden perusteella havaittiin viikon 12 kohdalla 45 prosentilla upadasitinibiryhmän potilaista, 29 prosentilla adalimumabiryhmän potilaista ja 14 prosentilla lumeryhmän potilaista.¹

SELECT-COMPARE: Tehotulokset viikolla 12†
	Upadasitinibi 15 mg (n = 651)	Adalimumabi 40 mg joka 2. viikko (n = 327)	Lume (n = 651)
ACR20a	71 %***#	63 %	36 %
ACR50a	45 %***###	29 %	15 %
ACR70a	25 %***###	13 %	5 %
Kliininen remissio (DAS 28-CRP)b	29 %***###	18 %	6 %
Vähäinen tautiaktiivisuus (DAS28-CRP)c	45 %***###	29 %	14 %

^†Ensisijaisia päätetapahtumia olivat ACR20-vaste ja kliininen remissio DAS28(CRP)-pisteiden perusteella, upadasitinibi vs. lumelääke (paremmuus). Rankkeerattuja toissijaisia päätetapahtumia olivat ACR50 vs. adalimumabi (sekä vähintään samanarvoisuus että paremmuus) ja LDA vs. adalimumabi (vähintään samanarvoisuus) ja vs. lume (paremmuus). Mitään muita vertailuja ei korjattu multiplisiteetin suhteen. Kaikkia rankkeerattuja toissijaisia päätetapahtumia ei näytetä.

^a ACR20/50/70 on American College of Rheumatology -järjestön määritelmän mukaan 20 %/50 %/70 % koheneminen aristavien ja turvonneiden nivelten määrässä sekä 3 seuraavista: potilaan kipuarvio, yleisestä tautiaktiivisuudesta ja fyysisestä toimintakyvystä sekä lääkärin yleisarvio tautiaktiivisuudesta ja akuutin vaiheen reaktantit (erittäin herkkä C-reaktiivinen proteiini).

^b Kliinisen remission määritelmänä oli alle 2,6 pistettä DAS28 (CRP) -asteikolla (Disease Activity Score [C-reaktiivinen proteiini], 28 niveltä).

^c Vähäisen tautiaktiivisuuden määritelmänä oli korkeintaan 3,2 pistettä kliinisen vasteen DAS28 (CRP) -asteikolla (Disease Activity Score [C-reaktiivinen proteiini]).

^***Tilastollinen merkitsevyys tasolla 0,001 verrattaessa lumelääkkeeseen.

^#Tilastollinen merkitsevyys tasolla 0,05 verrattaessa adalimumabiin.

^###Tilastollinen merkitsevyys tasolla 0,001 verrattaessa adalimumabiin.

Tutkimustuloksissa havaittiin myös upadasitinibin paremmuus adalimumabiin nähden sellaisten toissijaisten (tärkeysjärjestyksessä) päätetapahtumien osalta, joissa ryhmiä verrattiin tilastollisesti toisiinsa.¹ Viikon 12 kohdalla 45 prosenttia upadasitinibipotilaista saavutti ACR50-vasteen, kun taas adalimumabiryhmän luku oli 29 prosenttia.¹ Upadasitinibi oli parempi kuin adalimumabi myös kivunlievityksessä potilaan kipuarvion (VAS-kipujana [Visual Analog Scale]) perusteella arvioituna ja fyysisen toimintakyvyn kohenemisessa Health Assessment Questionnaire-Disability Index -mittarilla arvioituna (HAQ-DI) viikon 12 kohdalla.¹

26 hoitoviikon jälkeen upadasitinibi (n = 593) esti radiologista etenemistä tilastollisesti merkitsevästi verrattuna lumelääkkeeseen (n = 599), kun mittarina oli muokattujen Sharp-kokonaispisteiden (mTSS) muutos lähtötilanteesta (0,24 vs. 0,92, p < 0,001).¹

SELECT-COMPARE -tutkimuksessa upadasitinibin turvallisuusprofiili vastasi aiemmin ilmoitettuja tuloksia.^1–6 Uusia turvallisuussignaaleja ei havaittu.¹ Vakavia haittatapahtumia ilmeni alkuperäisen satunnaistetun hoidon aikana (viikolle 26 asti) 3,7 prosentilla upadasitinibipotilaista, 4,3 prosentilla adalimumabipotilaista ja 2,9 prosentilla lumeryhmän potilaista.¹ Vakavia infektioita esiintyi 1,8 prosentilla upadasitinibiryhmässä, 1,5 prosentilla adalimumabiryhmässä ja 0,8 prosentilla lumeryhmässä. Viikolle 26 asti arvioituna upadasitinibiryhmässä ei ollut kuolemantapauksia, adalimumabiryhmässä oli kaksi kuolemantapausta (0,6 prosenttia) ja lumeryhmässä kaksi kuolemantapausta (0,3 prosenttia).¹ Vahvistettuja huomattavia kardiovaskulaarihaittatapahtumia (MACE) ei ilmoitettu upadasitinibiryhmässä viikolle 26 asti arvioituna.¹ Viikolle 26 asti arvioituna adalimumabiryhmässä oli kaksi MACE-tapahtumaa (0,6 prosenttia) ja lumeryhmässä kolme (0,5 prosenttia).¹ Kun tarkastellaan vahvistettuja laskimotromboembolia­tapahtumia (VTE) viikolle 26 asti, yhdellä upadasitinibiryhmän potilaalla oli syvä laskimotukos (0,15 prosenttia) ja toisella keuhkoembolia (0,15 prosenttia), kun taas adalimumabiryhmässä kolmella potilaalla oli keuhkoembolia (0,92 prosenttia) ja yhdellä lumeryhmän potilaalla oli keuhkoembolia (0,15 prosenttia).¹ Koko SELECT-nivelreumatutkimusohjelmassa lumekontrolloidun hoidon ja jatkovaiheiden aikana syvien laskimotukosten ja keuhkoembolian esiintyvyysluvut ovat olleet samaa luokkaa kuin esiintyvyyden taustataso nivelreumapotilailla.^{1–4, 16–18}

SELECT-COMPARE-tutkimus¹

SELECT-COMPARE on faasi III satunnaistettu, kaksoissokkoutettu monikeskustutkimus, joka arvioi upadasitinibin turvallisuutta ja tehoa verrattuna lumelääkkeeseen ja adalimumabiin aikuispotilailla, joilla on keskivaikea tai vaikea nivelreuma, metotreksaattitaustahoito vakaalla annoksella ja riittämätön vaste. Potilaat saivat metotreksaattitaustahoitoa, ja heidät satunnaistettiin suhteessa 2:2:1 saamaan upadasitinibia (15 mg kerran vuorokaudessa), lumelääkettä tai adalimumabia (40 mg injektiona ihon alle joka toinen viikko). Ensimmäisen vaiheen ensisijaisiin päätetapahtumiin kuului niiden tutkimushenkilöiden prosenttiosuus vs. lume, jotka saavuttivat ACR20-vasteen ja kliinisen remission (DAS28[CRP]-mittarilla arvioituna) 12 hoitoviikon jälkeen. Toissijaiset (tärkeysjärjestyksessä) päätetapahtumat olivat mTSS-pisteiden (muokatut Sharpin kokonaispisteet) muutos verrattuna lumehoitoon, sekä seuraavat päätetapahtumat verrattuna adalimumabiin: ACR50-vasteen saavuttaneiden tutkittavien osuus; vähäinen tautiaktiivisuus (LDA); kivun muutos potilaan kipuarvion mukaan (VAS-janalla) ja fyysisen toimintakyvyn muutokset arvioituna Health Assessment Questionnaire-Disability Index -mittarilla (HAQ-DI). SELECT-COMPARE -tutkimus on edelleen käynnissä, ja siihen kuuluu 48 viikon pituinen satunnaistettu, kaksoissokkoutettu hoitovaihe ja sen jälkeen pitkäkestoinen jatkovaihe (enintään viisi vuotta). Tutkimuksesta voi hakea lisätietoa osoitteesta www.clinicaltrials.gov (NCT02629159).

SELECT-tutkimusohjelma

Faasi III SELECT-nivelreumatutkimusohjelmassa upadasitinibi lääkevalmistetta arvioidaan kuudessa tutkimuksessa yli 4 000 potilaalla, joilla on keskivaikea tai vaikea nivelreuma. Tutkimuksissa arvioidaan tehoa, turvallisuutta ja siedettävyyttä useissa erilaisissa nivelreumapotilasryhmissä. Keskeisiä arvioitavia tehomittareita ovat ACR-vasteet, Disease Activity Score (DAS28-CRP) -pisteet ja radiologisen etenemisen estyminen. Lisätietoa näistä tutkimuksista on osoitteessa www.clinicaltrials.gov (NCT02706847, NCT03086343, NCT02629159, NCT02706873, NCT02706951, NCT02675426).

Tietoa upadasitinibista

AbbVien kehittämä upadasitinibi on tutkimusvaiheessa oleva, suun kautta otettava lääkeaine, joka on kehitetty estämään selektiivisesti JAK1:n toimintaa. JAK1:lla on suuri merkitys immuunivälitteisten sairauksien patofysiologiassa.^7,8 Upadasitinibia arvioidaan parhaillaan faasi III tutkimuksissa nivelreuman, nivelpsoriaasin ja Crohnin taudin hoidossa, ja sen käyttöä tutkitaan myös haavaisen paksusuolitulehduksen, selkärankareuman, atooppisen ihottuman ja jättisoluarteriitin hoidossa.^{9–14, 19}

Upadasitinibi on tutkimusvaiheessa oleva suun kautta otettava lääkeaine, jolla ei ole myyntilupaa. Upadasitinibin turvallisuutta ja tehoa ei ole vahvistettu.

Tietoa adalimumabista

Adalimumabi on AbbVien kehittämä lääkeaine, jota käytetään nivelreuman, moninivelisen lastenreuman, entesiitteihin liittyvän niveltulehduksen, selkärankareuman, aksiaalisen spondylartriitin (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta), nivelpsoriaasin, läiskäpsoriaasin, hidradenitis suppurativan, Crohnin taudin, haavaisen paksusuolitulehduksen ja ei-infektioperäisen uveiitin hoitoon. Adalimumabin kohteena on tuumorinekroositekijä (TNFα) -proteiini, joka on mukana elimistön immuuni(puolustus)järjestelmässä. Sitoutumalla TNFα-proteiiniin adalimumabi vähentää edellä mainittuihin tulehduksellisiin sairauksiin liittyviä tulehdusprosesseja.

Adalimumabin ja metotreksaatin yhdistelmä on tarkoitettu keskivaikeaa tai vaikeaa, aktiivista nivelreumaa sairastavien aikuispotilaiden hoitoon silloin, kun varsinaisilla taudin kulkuun vaikuttavilla reumalääkkeillä (DMARD) kuten metotreksaatilla ei ole saatu riittävää vastetta. ²⁰

Lisätietoja:



Anne Lehtonen
Lääketieteellinen johtaja, AbbVie Oy
+358 40 9022 397
anne.lehtonen@abbvie.com

Anna Kojo
Viestintäpäällikkö, AbbVie Oy
+358 50 3085 616
anna.kojo@abbvie.com

FIUPC18019/05.2018

_______________________

¹ AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI66053.
² AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI65458.
³ AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI64730.
⁴ AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI64466.
⁵ Kremer JM, Emery P, Camp HS ym. A Phase 2b study of ABT-494, a selective JAK1 inhibitor, in patients with rheumatoid arthritis and an inadequate response to anti-TNF therapy. Arthritis Rheumatol 2016; (doi:10.1002/art.39801): 7.7 [ennakkojulkaisu verkossa].
⁶ Genovese MC, Smolen JS, Weinblatt ME ym. A randomized Phase 2b study of ABT-494, a selective JAK1 inhibitor in patients with rheumatoid arthritis and an inadequate response to methotrexate. Arthritis Rheumatol 2016;(doi: 10.1002/art.39808): 7.7 [ennakkojulkaisu verkossa].
⁷ Voss, J ym.; Pharmacodynamics Of a Novel Jak1 Selective Inhibitor In Rat Arthritis and Anemia Models and In Healthy Human Subjects. [abstrakti]. Arthritis Rheum 2013;65 Suppl 10 :2374. DOI: 10.1002/art.2013.65.issue-s10
⁸ Pipeline – Our Science | AbbVie. AbbVie. 2017. Saatavana osoitteessa: https://www.abbvie.com/our-science/pipeline.html. 
⁹ A Study Comparing ABT494 to Placebo in Subjects With Rheumatoid Arthritis on a Stable Dose of Conventional Synthetic Disease Modifying Antirheumatic Drugs (csDMARDs) Who Have an Inadequate Response to csDMARDs Alone (SELECT-NEXT). ClinicalTrials.gov. 2018. Saatavana osoitteessa https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02675426. 
¹⁰ A Study Comparing Upadacitinib (ABT-494) to Placebo and to Adalimumab in Participants With Psoriatic Arthritis Who Have an Inadequate Response to at Least One Non-Biologic Disease Modifying Anti-Rheumatic Drug (SELECT - PsA 1). ClinicalTrials.gov. 2018. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT03104400. 
¹¹ A Study of the Efficacy and Safety of Upadacitinib (ABT-494) in Subjects With Moderately to Severely Active Crohn's Disease Who Have Inadequately Responded to or Are Intolerant to Biologic Therapy. Clinicaltrialsgov. 2018. Saatavana osoitteessa https://www.clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT03345836. 
¹² A Study Evaluating the Safety and Efficacy of Upadacitinib in Subjects With Active Ankylosing Spondylitis (SELECT Axis 1). 2018. Saatavana osoitteessa https://clinicaltrials.gov/ct2/show/study/NCT03178487.
¹³ A Study to Evaluate the Safety and Efficacy of ABT-494 for Induction and Maintenance Therapy in Subjects With Moderately to Severely Active Ulcerative Colitis. ClinicalTrials.gov. 2018. Saatavana osoitteessa https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02819635. 
¹⁴ A Study to Evaluate ABT-494 in Adult Subjects With Moderate to Severe Atopic Dermatitis. ClinicalTrials.gov. 2018. Saatavilla osoitteesta https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02925117. 
¹⁵ Maailman terveysjärjestö WHO. The Global Burden of Disease, 2004 Update. Saatavana osoitteessa http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/GBD_report_2004update_full.pdf. Luettu 5.3.2018.
¹⁶ Kim SC. Risk of Venous Thromboembolism in Patients with Rheumatoid Arthritis. Arthritis Care & Research. Vol. 65, No. 10, lokakuu 2013, pp 1600–1607.
¹⁷ AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI64959.
¹⁸ AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI66056.
¹⁹ AbbVie's (ABBV) CEO Richard Gonzalez on Q4 2017 Results - Earnings Call Transcript. Saatavana osoitteessa https://seekingalpha.com/article/4140615-abbvies-abbv-ceo-richard-gonzalez-q4-2017-results-earnings-call-transcript. 
²⁰ HUMIRA [valmisteyhteenveto]. AbbVie Ltd.; saatavana osoitteessa http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/EPAR_-_Product_Information/human/000481/WC500050870.pdf. Päivitetty viimeksi 21.3.2018. 

• SELECT-tutkimusohjelman kolmannessa SELECT-MONOTHERAPY -tutkimuksessa molemmilla annoksilla (15 mg ja 30 mg kerran vuorokaudessa) saavutettiin ensisijaiset päätetapahtumat¹
• Viikolla 14 upadasitinibi johti vähäiseen tautiaktiivisuuteen 15 mg ­ryhmässä 45 prosentilla ja 30 mg -ryhmässä 53 prosentilla potilaista^1*
• 15 mg upadasitinibia saaneessa ryhmässä ACR20-vasteen saavutti 68 %, ACR50-vasteen 42 % ja ACR70-vasteen 23 % potilaista; 30 mg upadasitinibia saaneessa ryhmässä ACR20-vasteen saavutti 71 %, ACR50-vasteen 52 % ja ACR70-vasteen 33 % potilaista^1*
• Upadasitinibin turvallisuusprofiili vastasi aiemmin raportoituja faasi III tutkimuksia, eikä uusia turvallisuussignaaleja havaittu^1–5
• Upadasitinibi on AbbVien kehittämä suun kautta otettava lääkeaine, joka estää selektiivisesti JAK1:n toimintaa. Sitä tutkitaan SELECT-tutkimusohjelmassa kerran vuorokaudessa otettavana nivelreumalääkkeenä, ja sitä arvioidaan myös useiden muiden immuunivälitteisten tautien hoidossa^6–13
AbbVien tutkimuslääke upadasitinibilla on saavutettu ensisijaiset päätetapahtumat faasi III kliinisessä SELECT-MONOTHERAPY-tutkimuksessa, jossa arvioidaan tutkimusvaiheessa olevaa, suun kautta otettavaa, selektiivistä JAK1-estäjä upadasitinibia (ABT-494) keskivaikeaa tai vaikeaa nivelreumaa sairastavilla potilailla, jotka eivät ole saaneet riittävää vastetta metotreksaattihoitoon. Kummallakin kerran vuorokaudessa otettavalla upadasitinibi­annoksella (15 mg ja 30 mg) saavutettiin 14 hoitoviikon jälkeen tutkimuksen ensisijaiset pääte­tapahtumat: ACR20** ja vähäinen tautiaktiivisuus*** verrattuna aiemman metotreksaattihoidon jatkamiseen vakaalla annoksella.¹ Molemmilla annoksilla saavutettiin myös kaikki toissijaiset (tärkeysjärjestyksessä) ja kaikki tärkeimmät toissijaiset päätetapahtumat.¹

Kun vasteita arvioitiin viikon 14 kohdalla, 15 mg x 1 -upadasitinibihoitoon siirtyneistä potilaista ACR20-vasteen** saavutti 68 %, ACR50-vasteen 42 % ja ACR70-vasteen 23 % potilaista. 30 mg x 1 ­upadasitinibihoitoon siirtyneistä ACR20-vasteen saavutti 71 %, ACR50-vasteen 52 % ja ACR70-vasteen 33 % potilaista.Sitä vastoin metotreksaattihoitoa jatkaneista potilaista ACR20-vasteen saavutti 41 %, ACR50-vasteen 15 % ja ACR70-vasteen 3 % potilaista.¹Tulokset olivat tilastollisesti merkitsevät (p < 0,001) verrattuna potilaisiin, jotka jatkoivat lähtötilanteen metotreksaattiannosta. ¹

Merkitsevästi suurempi osuus kummankin annosryhmän upadasitinibipotilaista saavutti vähäisen tautiaktiivisuuden ja kliinisen remission tavoitteet viikon 14 kohdalla verrattuna potilaisiin, jotka jatkoivat metotreksaattihoitoa (p < 0,001).¹ Viikon 14 kohdalla vähäisen tautiaktiivisuuden saavutti 15 mg -ryhmässä 45 % potilaista ja 30 mg -ryhmässä 53 % potilaista. Metotreksaattihoitoa jatkaneista vastaava osuus oli 19 % potilaista.¹ Viikon 14 kohdalla kliinisen remission saavutti 15 mg -ryhmässä 28 % potilaista ja 30 mg -ryhmässä 41 % potilaista. Metotreksaattihoitoa jatkaneista vastaava osuus oli 8 % potilaista.¹

SELECT-MONOTHERAPY: Tehotulokset viikolla 14*
Metotreksaatti (n = 216)	Upadasitinibi 15 mg (n = 217)	Upadasitinibi 30 mg (n = 215)
ACR20**	41 %	68 %	71 %
ACR50**	15 %	42 %	52 %
ACR70**	3 %	23 %	33 %
Väh. tauti­aktiivisuus***	19 %	45 %	53 %
Kliininen remissio****	8 %	28 %	41 %

*Kaikkien taulukossa esitettyjen viikon 14 päätetapahtumien osalta saavutettiin < 0,001 p-arvot vs. metotreksaatti kummallakin annoksella. Kaikkia toissijaisia (tärkeysjärjestyksessä) päätetapahtumia ei näytetä. Taulukon metotreksaattipotilaat ovat potilaita, jotka jatkoivat lähtötilanteen metotreksaattiannosta sokkoutettuina.

**ACR20/50/70 on American College of Rheumatology -järjestön määritelmän mukaan 20 %/50 %/70 % koheneminen aristavien ja turvonneiden nivelten määrässä sekä kolmessa seuraavista: potilaan arvio kivusta sekä yleisestä tautiaktiivisuudesta ja fyysisestä toimintakyvystä; lääkärin yleisarvio tautiaktiivisuudesta; akuutin vaiheen reaktantit.

*** Vähäisen tautiaktiivisuuden määritelmänä oli korkeintaan 3,2 pistettä kliinisen vasteen DAS28 (CRP) -asteikolla (Disease Activity Score [C-reaktiivinen proteiini]).

**** Kliinisen remission määritelmänä oli alle 2,6 DAS28 (CRP) -pistettä.

SELECT-MONOTHERAPY -tutkimuksessa upadasitinibin turvallisuusprofiili vastasi aiemmin raportoituja faasi III kliinisten SELECT-tutkimusten sekä faasi II tutkimusten tuloksia.^1–5Uusia turvallisuussignaaleja ei havaittu.¹Vakavia haittatapahtumia oli 15 mg -upadasitinibiryhmässä 5 %:lla potilaista ja 30 mg -upadasitinibi­ryhmässä 3 %:lla potilaista, kun taas metotreksaattiryhmän luku oli 3 %.¹Yksi potilas sai upadasitinibi 15 mg -hoidon aikana kuolemaan johtaneen aivoverenvuodon, jonka syynä oli aneurysman repeytyminen. Potilaalla oli entuudestaan kardiovaskulaarisia riskitekijöitä.¹Tutkimuksessa oli yksi keuhkoemboliatapaus. Se sattui 15 mg -annosryhmässä potilaalle, jolla oli entuudestaan keuhkoembolian riskitekijöitä.¹Koko SELECT-nivelreumatutkimusohjelmassa sekä lumekontrolloidun hoidon että jatkovaiheiden aikana syvien laskimotukosten ja keuhkoembolian esiintyvyysluvut ovat olleet samaa luokkaa kuin esiintyvyyden taustataso nivelreumapotilailla.^1–3,14,15

SELECT-MONOTHERAPY on kolmas kliinisen SELECT-nivelreumatutkimusohjelman kuudesta tutkimuksesta.

AbbVie arvioi upadasitinibin potentiaalia useiden immuunivälitteisten sairauksien hoidossa. Meneillään on faasi III tutkimuksia nivelpsoriaasin hoidossa, ja lääkeainetta tutkitaan myös Crohnin taudin, colitis ulcerosan, selkärankareuman ja atooppisen ihottuman hoidossa.^8–13

SELECT-MONOTHERAPY-tutkimus¹

SELECT-MONOTHERAPY on faasi III satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, rinnakkaisryhmissä toteutettu monikeskustutkimus, jossa arvioidaan upadasitinibin turvallisuutta ja tehoa ainoana lääkkeenä aikuispotilailla, joilla on keskivaikea tai vaikea nivelreuma ja riittämätön vaste vakaalla annoksella toteutettuun metotreksaattihoitoon. Potilaat satunnaistettiin sokkoutetusti vaihtamaan metotreksaattihoidosta upadasitinibimonoterapiaan (15 mg tai 30 mg kerran vuorokaudessa) tai jatkamaan aiempaa metotreksaattihoitoaan vakaalla annoksella.

Ensimmäisen vaiheen ensisijaisiin päätetapahtumiin kuului niiden tutkimushenkilöiden osuus, jotka saavuttivat ACR20-vasteen ja vähäisen tautiaktiivisuuden 14 hoitoviikon jälkeen. Toissijaisia päätetapahtumia olivat niiden potilaiden osuus, jotka saavuttivat ACR50-vasteen, ACR70-vasteen ja kliinisen remission viikon 14 kohdalla.

SELECT-MONOTHERAPY -tutkimus on parhaillaan käynnissä. Sen toinen vaihe on sokkoutettu, pitkäkestoinen jatkovaihe, jossa arvioidaan kerran vuorokaudessa ainoana lääkkeenä otettavan upadasitinibiannoksen (15 mg ja 30 mg) turvallisuutta, siedettävyyttä ja tehoa potilailla, jotka ovat suorittaneet ensimmäisen tutkimusvaiheen loppuun. Tutkimuksesta voi hakea lisätietoa osoitteesta www.clinicaltrials.gov (NCT02706951).

SELECT-tutkimusohjelma

Faasi III SELECT-nivelreumatutkimusohjelmassa arvioidaan kuudessa tutkimuksessa yli 4 000 potilasta, joilla on keskivaikea tai vaikea nivelreuma. Tutkimuksissa arvioidaan tehoa, turvallisuutta ja siedettävyyttä useissa erilaisissa nivelreumapotilasryhmissä. Keskeisiä arvioitavia tehomittareita ovat ACR-vasteet, Disease Activity Score (DAS28-CRP) -pisteet ja radiologisen etenemisen estyminen. Lisätietoa näistä tutkimuksista on osoitteessa www.clinicaltrials.gov (NCT02706847, NCT03086343, NCT02629159, NCT02706873, NCT02706951, NCT02675426).

Upadasitinibi

AbbVien kehittämä upadasitinibi on tutkimusvaiheessa oleva, suun kautta otettava lääkeaine, joka on kehitetty estämään selektiivisesti JAK1:n toimintaa. JAK1:lla on suuri merkitys nivelreuman ja muiden immuunivälitteisten tulehdussairauksien patofysiologiassa.^6–7Meneillään on faasi III upadasitinibitutkimuksia nivelpsoriaasin hoidossa, ja upadasitinibia tutkitaan myös Crohnin taudin, colitis ulcerosan, selkärankareuman ja atooppisen ihottuman hoidossa.^8–13

Upadasitinibi on tutkimusvaiheessa oleva suun kautta otettava lääkeaine, jolla ei ole myyntilupaa. Upadasitinibin turvallisuutta ja tehoa ei ole vahvistettu.

Metotreksaatti

Metotreksaatti on lääkeaine, jota käytetään nivelreuman, lastenreuman, nivelpsoriaasin, muiden kroonisten niveltulehdusten ja systeemisten sidekudossairauksien hoidossa.

Lisätietoja:


Anne Lehtonen
Lääketieteellinen johtaja, AbbVie Oy
+358 40 9022 397
anne.lehtonen@abbvie.com

Anna Kojo
Viestintäpäällikkö, AbbVie Oy
+358 50 3085 616
anna.kojo@abbvie.com

FIABV170487/04.2018

¹ AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI65458.
² AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI64730.
³ AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI64466.
⁴ Kremer JM, Emery P, Camp HS, et al. A Phase 2b study of ABT-494, a selective JAK1 inhibitor, in patients with rheumatoid arthritis and an inadequate response to anti-TNF therapy. Arthritis Rheumatol 2016; (doi:10.1002/art.39801):7.7 [ennakkojulkaisu verkossa].
⁵ Genovese MC, Smolen JS, Weinblatt ME, et al. A randomized Phase 2b study of ABT-494, a selective JAK1 inhibitor in patients with rheumatoid arthritis and an inadequate response to methotrexate. Arthritis Rheumatol 2016;(doi: 10.1002/art.39808):7.7 [ennakkojulkaisu verkossa].
⁶ Voss, J, et al; Pharmacodynamics Of a Novel Jak1 Selective Inhibitor In Rat Arthritis and Anemia Models and In Healthy Human Subjects. [abstrakti]. Arthritis Rheum 2013;65 Suppl 10 :2374. DOI: 10.1002/art.2013.65.issue-s10
⁷ Pipeline – Our Science | AbbVie. AbbVie. 2017. Saatavana osoitteessa: https://www.abbvie.com/our-science/pipeline.html. Viitattu 19.12.2017.
⁸ A Study Comparing ABT-494 to Placebo in Subjects With Rheumatoid Arthritis on a Stable Dose of Conventional Synthetic Disease-Modifying Antirheumatic Drugs (csDMARDs) Who Have an Inadequate Response to csDMARDs Alone (SELECT-NEXT) - Full Text View - ClinicalTrials.gov. Clinicaltrialsgov. 2017. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02675426?term=select+next&amp;rank=1. Viitattu 19.12.2017.
⁹ A Study Comparing ABT-494 to Placebo and to Adalimumab in Participants With Psoriatic Arthritis Who Have an Inadequate Response to at Least One Non-Biologic Disease Modifying Anti-Rheumatic Drug (SELECT - PsA 1). Clinicaltrialsgov. 2017. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT03104400?term=ABT-494&amp;phase=2&amp;rank=10. Viitattu 19.12.2017.
¹⁰ A Multicenter, Randomized, Double-Blind, Placebo-Controlled Study of ABT-494 for the Induction of Symptomatic and Endoscopic Remission in Subjects With Moderately to Severely Active Crohn's Disease Who Have Inadequately Responded to or Are Intolerant to Immunomodulators or Anti-TNF Therapy - Full Text View - ClinicalTrials.gov. Clinicaltrialsgov. 2017. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02365649. Viitattu 19.12.2017.
¹¹ A Study to Evaluate the Safety and Efficacy of ABT-494 for Induction and Maintenance Therapy in Subjects With Moderately to Severely Active Ulcerative Colitis. Clinicaltrialsgov. 2017. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02819635. Viitattu 19.12.2017.
¹² A Study Evaluating the Safety and Efficacy of Upadacitinib in Subjects With Active Ankylosing Spondylitis (SELECT Axis 1). 2017. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/study/NCT03178487?term=ABT-494&amp;cond=ankylosing+spondylitis&amp;rank=1. Viitattu 19.12.2017.
¹³ A Study to Evaluate ABT-494 in Adult Subjects With Moderate to Severe Atopic Dermatitis. Clinicaltrialsgov. 2017. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02925117. Viitattu 19.12.2017.
¹⁴ AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI64959.
¹⁵ Kim SC. Risk of Venous Thromboembolism in Patients with Rheumatoid Arthritis. Arthritis Care & Research. Vol. 65, No. 10, lokakuu 2013, pp 1600–1607.

• 52-viikkoisen CELEST-tutkimuksen tulokset osoittivat, että 42 %:lla - 71%:lla upadasitinibihoitoa saaneista potilaista, jotka saavuttivat kliinisen vasteen tutkimuksen 16-viikkoisen induktiohoitovaiheen jälkeen, hoitovaste säilyi 36-viikkoisen jatkovaiheen loppuun asti¹
• Upadasitinibin yleinen turvallisuusprofiili vastasi muiden upadasitinibitutkimusten tuloksia, eikä uusia turvallisuussignaaleja havaittu¹
• CELEST-tutkimuksen 16-viikkoisen induktiohoitovaiheen tietojen osa-analyysissä todettiin, että muokatun kliinisen remission^a viikolla 4 saavuttaneiden potilaiden prosenttiosuus oli eri upadasitinibihoitoryhmissä (6 mg, 12 mg tai 24 mg kahdesti vuorokaudessa) merkitsevästi suurempi kuin lumeryhmässä²
• CELEST-tutkimuksen induktiohoitovaiheen tietojen erillisessä analyysissä todettiin, että niiden tutkittavien prosenttiosuus, jotka saavuttivat viikolla 16 muokatun kliinisen remission ilman steroideja tai kliinisen remission^b, oli 24 mg upadasitinibia kahdesti vuorokaudessa saaneiden parissa merkitsevästi suurempi kuin lumeryhmässä³

CELEST-tutkimuksessa arvioitiin upadasitinibin käyttöä keskivaikeaa tai vaikeaa, aktiivista Crohnin tautia sairastavilla aikuis­potilailla, joilla immunomodulanttihoito tai tuumorinekroositekijä alfan (TNF-a) salpaajahoito ei tuonut riittävää vastetta tai oli huonosti siedetty. Kaksoissokkoutetun faasi II CELEST-tutkimuksen jatkovaiheen tulosten mukaan 42 %:lla - 71%:lla upadasitinibihoitoa saaneista potilaista, jotka saavuttivat kliinisen vasteen 16 viikon induktiohoitovaiheen jälkeen, hoitovaste säilyi 36 viikon jatkovaiheen loppuun asti. Suuremmilla upadasitinibiannoksilla (6 mg ja 12 mg kahdesti vuorokaudessa) saavutettiin numeerisesti paremmat tulokset kuin 3 mg kahdesti vuorokaudessa ‑annoksella 52 viikon kohdalla.¹

CELEST-tutkimus on 52 viikon pituinen faasi II satunnaistettu, kaksoissokkoutettu tutkimus, johon kuuluu 16 viikon induktiohoitovaihe eri annoksilla ja 36 viikon jatkovaihe. 16 viikon induktiohoitovaiheessa hoitovasteen saavuttaneet potilaat siirtyivät tutkimuksen jatkovaiheeseen, jossa arvioitiin eri upadasitinibiannosten käyttöä viikolle 52 asti.¹

Tulosten mukaan potilailla, jotka saavuttivat vasteen upadasitinibi-induktiohoidolle viikolla 16, kliiniset remissioprosentit ja endoskooppiset vasteprosentit^f viikolla 52 olivat numeerisesti suuremmat 12 mg kahdesti vuorokaudessa upadasitinibia saaneessa jatkovaiheen ryhmässä kuin muita hoitoannoksia käyttäneissä ryhmissä.¹ Upadasitinibia kahdesti vuorokaudessa annoksilla 3 mg, 6 mg ja 12 mg saaneiden ryhmissä todettiin myös muokatun kliinisen remission saavuttaneiden osuuden kasvaneen annoksen myötä.¹

a Upa: upadasitinibi

b: Muokattu kliininen remissio: hyvin löysien tai nestemäisten ulostamiskertojen (SF) määrä keskimäärin vuorokaudessa ≤ 2,8 ja vatsakipupisteet (AP) keskimäärin vuorokaudessa ≤ 1,0 ja kummatkin vähintään yhtä hyviä kuin induktiohoidon lähtötilanteessa, kun lähtötilanteen SF-arvo oli > 4,0 tai AP-arvo oli > 2,0

c: Kliininen remissio: vuorokauden SF-keskiarvo ≤ 1,5 ja vuorokauden AP-keskiarvo ≤ 1,0, kummatkin vähintään yhtä hyviä kuin induktiohoidon lähtötilanteessa

d: Kliininen vaste: vuorokauden SF-keskiarvo pienentynyt ≥ 30 % lähtötilanteesta tai vuorokauden AP-keskiarvo pienentynyt ≥ 30 % lähtötilanteesta, kummatkin vähintään yhtä hyviä kuin lähtötilanteessa

e: Endoskooppinen remissio: Simplified Endoscopic Score for Crohn’s Disease -pisteet (SES-CD) ≤ 4 ja pienentyneet lähtötilanteesta vähintään 2 pistettä, eikä minkään yksittäisen muuttujan osapistemäärä ole > 1.

f: Endoskooppinen vaste: SES-CD-pisteet pienentyneet > 50 % lähtötilanteesta tai endoskooppinen remissio

**n = 28, ***n = 27, ****n = 18

Tässä tutkimuksessa upadasitinibin yleinen turvallisuusprofiili vastasi muissa upadasitinibitutkimuksissa todettua turvallisuusprofiilia, eikä uusia turvallisuussignaaleja havaittu. Haittatapahtumien, vakavien haitta­tapahtumien ja infektioiden ei todettu olevan yhteydessä annokseen. 12 mg kahdesti vuorokaudessa ‑ryhmässä todettiin kaksi maligniteettia (Hodgkinin tauti ja kateenkorvan syöpäkasvain).¹ Tutkimuksessa ei tapahtunut yhtään kuolemantapausta.¹

Kliinisen tilan koheneminen upadasitinibihoidon aloituksen yhteydessä CELEST-tutkimuksen induktiohoitovaiheessa

CELEST-tutkimuksen 16 viikon tiedoista tehdyssä osa-analyysissä arvioitiin, kuinka pian upadasitinibihoidon aloittamisen jälkeen kliininen tila koheni keskivaikeaa tai vaikeaa, aktiivista Crohnin tautia sairastavilla potilailla upadasitinibihoidon aikana. Upadasitinibia 6 mg, 12 mg tai 24 mg kahdesti vuorokaudessa saaneissa ryhmissä merkitsevästi suurempi prosenttiosuus potilaista saavutti muokatun kliinisen remission jo viikolla 4 kuin lumeryhmässä (kaikkien vertailujen p ≤ 0,05). Tämä kliininen tulos säilyi ajan mittaan potilailla, jotka saivat induktiohoitona 24 mg upadasitinibia kahdesti vuorokaudessa 16 viikon ajan.²

Upadasitinibihoitoa saaneiden potilaiden kliiniset päätetapahtumat ilman steroidihoitoa ja endoskooppiset päätetapahtumat CELEST-tutkimuksen induktiohoitovaiheessa

CELEST-tutkimuksen 16 viikon induktiohoitovaiheen tiedoista tehdyssä erillisessä osa-analyysissä arvioitiin mahdollisuutta saavuttaa kliinisiä päätetapahtumia ilman steroidohoitoa keskivaikeaa tai vaikeaa, aktiivista Crohnin tautia sairastavilla potilailla upadasitinibihoidon aikana. Tulokset osoittivat, että upadasitinibia 24 mg kahdesti vuorokaudessa saaneiden ryhmässä merkitsevästi suurempi prosenttiosuus potilaista pystyi lopettamaan steroidihoidon ja saavutti kliinisiä päätetapahtumia (muokattu kliininen remissio, kliininen remissio ja CDAI-pistemäärä [Crohn’s Disease Activity Index] < 150) viikkoon 16 mennessä kuin lumeryhmässä (kaikkien vertailujen p ≤ 0,05). Lisäksi numeerisesti suurempi prosenttiosuus upadasitinibia 6 mg tai enemmän kahdesti vuorokaudessa käyttäneistä potilaista pystyi lopettamaan kortikosteroidihoidon ja saavuttamaan endoskooppisen vasteen viikolla 16 verrattuna lumeryhmään.³

Tietoa CELEST-tutkimuksesta

CELEST-tutkimus on faasi II satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu monikeskustutkimus. Siinä arvioidaan eri upadasitinibiannosten tehoa ja turvallisuutta aikuispotilailla, joilla on keski­vaikea tai vaikea, aktiivinen Crohnin tauti ja joilla immunomodulanttihoito tai TNF:n salpaajahoito ei ole tuonut riittävää vastetta tai on ollut huonosti siedetty.¹ Potilaiden CDAI-pistemäärät (Crohn’s Disease Activity Index) olivat vähintään 220 ja enintään 450, nestemäisiä/löysiä ulostuskertoja (SF) oli vuorokaudessa keskimäärin ≥ 2,5 tai vuorokauden vatsakipupisteiden (AP) keskiarvo oli ≥ 2,0, ja SES-CD-pisteet (Simplified Endoscopic Score for Crohn’s Disease) olivat ≥ 6 (tai ≥ 4, jos potilaan tauti rajoittui ileumiin). Tutkimukseen otettiin 220 potilasta, joista 96 prosentilla vähintään yksi TNF:n salpaajahoito oli epäonnistunut tai ollut huonosti siedetty.¹³ Potilaat satunnaistettiin saamaan kaksoissokkoutettuna induktiohoitona joko lumelääkettä tai välittömästi vapautuvaa upadasitinibia annoksella 3 mg, 6 mg, 12 mg tai 24 mg kahdesti vuorokaudessa tai 24 mg kerran vuorokaudessa viikkoon 16 asti, minkä jälkeen he saivat sokkoutettua jatkohoitoa 36 viikon ajan. Kaikki potilaat, jotka suorittivat 16-viikkoisen induktiohoitovaiheen loppuun, satunnaistettiin uudelleen suhteessa 1:1:1 saamaan kaksoissokkoutetusti upadasitinibia annoksella 3 mg tai 12 mg kahdesti vuorokaudessa tai 24 mg kerran vuorokaudessa vielä 36 viikon ajan. Tutkimuksen kokonaiskesto oli 52 viikkoa.

Myöhemmin 24 mg kerran vuorokaudessa ‑ryhmä lopetettiin ja tutkimukseen lisättiin uusi hoitoryhmä, jonka upadasitinibiannos oli 6 mg kahdesti vuorokaudessa. Jatkovaiheeseen uudelleen satunnaistetuista 180 potilaasta 153 oli saanut induktiohoitona upadasitinibia.¹ Rinnakkaisina ensisijaisina päätetapahtumina olivat niiden potilaiden osuudet, jotka saavuttivat kliinisen remission (SF ≤ 1,5 ja AP ≤ 1, molemmat vähintään yhtä hyviä kuin lähtötilanteessa) viikolla 16 tai endoskooppisen remission (SES-CD ≤ 4 ja ≥ 2 pistettä pienempi kuin lähtö­tilanteessa eikä mikään osapistemäärä > 1) induktiohoitovaiheen viikolla 12 tai 16.¹³ Viikolla 52 analysoituja päätetapahtumia (kaikki toissijaisia) olivat kliininen remissio (vuorokauden SF-keskiarvo ≤ 1,5 ja vuoro­kauden AP-pistekeskiarvo ≤ 1,0, molemmat vähintään yhtä hyviä kuin lähtötilanteessa), muokattu kliininen remissio (vuorokauden SF-keskiarvo ≤ 2,8 ja vuorokauden AP-pistekeskiarvo ≤ 1,0, molemmat vähintään yhtä hyviä kuin lähtötilanteessa), CDAI-pisteet < 150, korostunut kliininen vaste (vuorokauden SF-keskiarvo ≥ 60 % pienempi kuin induktiohoidon lähtötilanteessa ja vuorokauden AP-keskiarvo vähintään yhtä hyvä kuin lähtötilanteessa tai vuorokauden AP-keskiarvo ≥ 35 % pienempi kuin induktiohoidon lähtötilanteessa ja vuorokauden SF-keskiarvo vähintään yhtä hyvä kuin lähtötilanteessa; tai muokattu kliininen remissio), kliininen vaste (vuorokauden SF- tai AP-keskiarvo ≥ 30 % pienempi kuin induktiohoidon lähtötilanteessa, molemmat vähintään yhtä hyviä kuin lähtötilanteessa), endoskooppinen remissio (SES-CD ≤ 4 ja vähintään 2 pistettä pienempi kuin lähtötilanteessa eikä minkään yksittäisen muuttujan osa­pistemäärä > 1), endoskooppinen vaste (SES-CD-pisteet > 50 % pienemmät kuin lähtötilanteessa; tai endoskooppinen remissio) ja erittäin herkän C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuden (hs-CRP) ja ulosteen kalprotektiini­pitoisuuden keskimuutos lähtötilanteesta.

Tutkimuksesta voi hakea lisätietoa osoitteesta www.clinicaltrials.gov (NCT02365649).¹

Tietoa upadasitinibista

AbbVien kehittämä upadasitinibi on tutkimusvaiheessa oleva, suun kautta otettava lääkeaine. Se on kehitetty estämään selektiivisesti JAK1-kinaasia, jolla on tärkeä merkitys immuunivälitteisten sairauksien patofysiologiassa.^{4–12, 14,15} Upadasitinibia arvioidaan parhaillaan faasi III tutkimuksissa nivelreuman, nivelpsoriaasin ja Crohnin taudin hoidossa, ja sen käyttöä tutkitaan myös haavaisen paksusuolitulehduksen, selkärankareuman, atooppisen ihottuman ja jättisoluarteriitin hoidossa.

Upadasitinibi on tutkimusvaiheessa oleva suun kautta otettava lääkeaine, jolla ei ole myyntilupaa. Upadasitinibin turvallisuutta ja tehoa ei ole vahvistettu.

Lisätietoja:

Anne Lehtonen
Lääketieteellinen johtaja, AbbVie Oy
+358 40 9022 397
anne.lehtonen@abbvie.com

Anna Kojo
Viestintäpäällikkö, AbbVie Oy
+358 50 3085 616
anna.kojo@abbvie.com

FIUPC180189/04.2018

¹ AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI65458.
² AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI64730.
³ AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI64466.
⁴ Kremer JM, Emery P, Camp HS, et al. A Phase 2b study of ABT-494, a selective JAK1 inhibitor, in patients with rheumatoid arthritis and an inadequate response to anti-TNF therapy. Arthritis Rheumatol 2016; (doi:10.1002/art.39801):7.7 [ennakkojulkaisu verkossa].
⁵ Genovese MC, Smolen JS, Weinblatt ME, et al. A randomized Phase 2b study of ABT-494, a selective JAK1 inhibitor in patients with rheumatoid arthritis and an inadequate response to methotrexate. Arthritis Rheumatol 2016;(doi: 10.1002/art.39808):7.7 [ennakkojulkaisu verkossa].
⁶ Voss, J, et al; Pharmacodynamics Of a Novel Jak1 Selective Inhibitor In Rat Arthritis and Anemia Models and In Healthy Human Subjects. [abstrakti]. Arthritis Rheum 2013;65 Suppl 10 :2374. DOI: 10.1002/art.2013.65.issue-s10
⁷ Pipeline – Our Science | AbbVie. AbbVie. 2017. Saatavana osoitteessa: https://www.abbvie.com/our-science/pipeline.html. Viitattu 19.12.2017.
⁸ A Study Comparing ABT-494 to Placebo in Subjects With Rheumatoid Arthritis on a Stable Dose of Conventional Synthetic Disease-Modifying Antirheumatic Drugs (csDMARDs) Who Have an Inadequate Response to csDMARDs Alone (SELECT-NEXT) - Full Text View - ClinicalTrials.gov. Clinicaltrialsgov. 2017. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02675426?term=select+next&amp;rank=1. Viitattu 19.12.2017.
⁹ A Study Comparing ABT-494 to Placebo and to Adalimumab in Participants With Psoriatic Arthritis Who Have an Inadequate Response to at Least One Non-Biologic Disease Modifying Anti-Rheumatic Drug (SELECT - PsA 1). Clinicaltrialsgov. 2017. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT03104400?term=ABT-494&amp;phase=2&amp;rank=10. Viitattu 19.12.2017.
¹⁰ A Multicenter, Randomized, Double-Blind, Placebo-Controlled Study of ABT-494 for the Induction of Symptomatic and Endoscopic Remission in Subjects With Moderately to Severely Active Crohn's Disease Who Have Inadequately Responded to or Are Intolerant to Immunomodulators or Anti-TNF Therapy - Full Text View - ClinicalTrials.gov. Clinicaltrialsgov. 2017. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02365649. Viitattu 19.12.2017.
¹¹ A Study to Evaluate the Safety and Efficacy of ABT-494 for Induction and Maintenance Therapy in Subjects With Moderately to Severely Active Ulcerative Colitis. Clinicaltrialsgov. 2017. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02819635. Viitattu 19.12.2017.
¹² A Study Evaluating the Safety and Efficacy of Upadacitinib in Subjects With Active Ankylosing Spondylitis (SELECT Axis 1). 2017. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/study/NCT03178487?term=ABT-494&amp;cond=ankylosing+spondylitis&amp;rank=1. Viitattu 19.12.2017.
¹³ A Study to Evaluate ABT-494 in Adult Subjects With Moderate to Severe Atopic Dermatitis. Clinicaltrialsgov. 2017. Saatavana osoitteessa: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02925117. Viitattu 19.12.2017.
¹⁴ AbbVie. Arkistotiedot, ABVRRTI64959.
¹⁵ Kim SC. Risk of Venous Thromboembolism in Patients with Rheumatoid Arthritis. Arthritis Care & Research. Vol. 65, No. 10, lokakuu 2013, pp 1600–1607.

Parkinson tautia sairastavia huolestuttaa tuoreen kyselytutkimuksen perusteella se, etteivät he saa tarpeeksi tietoa sairaudesta ja sen etenemisestä. Lisäksi noin puolet kyselyyn vastanneista kokee, että hoidossa tai hoitokäynneillä ei keskustella riittävästi sairauden vaikutuksesta elämänlaatuun. Kyselystä selviää myös, että vain noin kolmasosalla sairastavista on hoitosuunnitelma Parkinsonin tautiin.

Suomen Parkinson-liiton ja AbbVien teettämään kyselytutkimukseen vastasi 636 Parkinsonin tautia sairastavaa. Parkinsonin tautia sairastavat ovat kyselytutkimuksen mukaan tyypillisimmillään 66-75-vuotiaita. He ovat saaneet taudin diagnoosin keskimäärin 5.7 vuotta sitten. Vastaajat tapaavat erikoislääkäriä keskimäärin 1.8 kertaa vuodessa, ja lääkärien vaihtuvuus eri käyntikertojen välillä on yleistä.

Elämänlaatua ei huomioida tarpeeksi hoidossa

Lähes joka toinen kyselyyn vastanneista kokee, että Parkinsonin taudin vaikutusta elämänlaatuun ei huomioida riittävästi hoidossa ja hoitokäynneillä. Valtaosa Parkinsonin tautia sairastavista on keskustellut hoitohenkilökunnan kanssa elämänlaatuun liittyvistä asioista. Henkiseen hyvinvointiin, masennukseen ja häpeäntunteeseen sekä kipuun liittyvät asiat ovat olleet kuitenkin harvemmin esillä kuin esimerkiksi fyysiset oireet. Kyselyyn vastanneista noin 9 % ei ollut keskustellut elämänlaatuun liittyvistä asioista hoitokäynneillä.

Tietoa sairaudesta ja oireista ei saada riittävästi

Vain noin joka kolmas kyselyyn vastannut on saanut tietoa Parkinsonin taudin eri hoitovaihtoehdoista diagnoosin yhteydessä. Lähes joka kolmas vastaajista on tyytymätön tiedonsaantiinsa taudin oireista ja etenemisestä. Varsinkin taudin etenemisestä kertomisessa on puutteita. Valtaosa vastaajista haluaisi saada tietoa edenneen Parkinsonin taudin hoitovaihtoehdoista jo ennen kuin tauti etenee.

Kyselyyn vastanneista kolmasosalla on lääkärin tekemä hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelma on useammin suullinen kuin kirjallinen ja noin 60 % niistä, joilla hoitosuunnitelma on, kertoo lääkereseptin toimivan hoitosuunnitelmanana.

Tietoa kyselytutkimuksesta

Suomen Parkinson-liiton ja AbbVien teettämä kyselytutkimus tarkastelee Parkinsonin tautia sairastavien tiedonsaantia ja hoitoa. Kyselytutkimukseen vastasi 636 Parkinsonin tautia sairastavaa. Kyselyn toteutti Otantatutkimus tammi-helmikuussa 2018.

Lisätietoja:

Anna Kojo
Viestintäpäällikkö
AbbVie Oy
anna.kojo@abbvie.com
+358 50 3085616

Hanna Mattila
toiminnanjohtaja
Suomen Parkinson-liitto ry
hanna.mattila@parkinson.fi
p. 040 512 2352

FIDUO170470h/04.2018