​Mikä on hyvän hoidon merkitys IBD:tä sairastavan työ- ja toimintakyvylle?

Crohn ja Colitis ry järjesti yhteistyössä AbbVien kanssa 21.11.2018 ”Hyvän hoidon merkitys IBD:tä sairastavan työ- ja toimintakyvylle” –tilaisuuden eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa. Tilaisuuden avasi kansanedustaja Ilmari Nurminen, jonka puheenvuoron jälkeen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk kertoi tulehduksellisten suolistosairauksien hoidon alueellisista eroista ja erojen syistä.

Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot myös sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Pauliina Molanderilta sekä Crohn ja Colitis ry:n toiminnanjohtaja Ulla Suvannolta. Lisäksi IBD:tä, eli tulehduksellista suolistosairautta, sairastava kertoi kokemuksistaan sairauden kanssa ja eduskuntaryhmät pitivät puheenvuorot.

-On yllättävää, että työ- ja toimintakyvyn alueellisiin eroihin ei ole haluttu puuttua nykyistä voimaperäisemmin, etenkin kun syyt erojen takana ovat varsin helposti hahmotettavissa. Parempiin tuloksiin päästään, jos terveydenhuoltohenkilökunta tekee työtään innostuneena ja omaa työtään kehittäen. Tähän vaikuttavat suoraan riittävä resursointi sekä itse toiminnan ja siitä vastaavien ihmisten hyvä johtaminen. Potilaiden sitouttaminen hoitoon, hoidon järjestelmällisyys ja sen toteutumisen seuranta näkyvät niin ikään tuloksissa, sanoo Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk.

IBD:tä sairastaa Suomessa lähes 50 000 ihmistä. Tämä on noin 1% väestöstämme. IBD-diagnoosi saadaan yleensä nuorena, noin 15–35-vuoden iässä. Sairastuneiden työ- ja toimintakykyä ylläpitävät oikea-aikainen hoito sekä toimivat hoitoketjut.

-Hyvä, vaikuttava hoito edellyttää monen tahon sujuvaa yhteistyötä ja kehittävää työotetta. Hyvä hoitosuhde rakentuu sairastavan, lääkärin ja hoitajan väliselle yhteistyölle, jota tarvittaessa tulee täydentää muiden terveydenhuollon asiantuntijoiden osaamisella. Hyvä, vaikuttava hoito toteutuu, mikäli tulevaisuuden terveydenhuollon kulmakiviä ovat yhteistyö, toimivat hoitoketjut ja hoidon suunnitelmallisuus, sanoo Crohn ja Colitis ry:n toiminnanjohtaja Ulla Suvanto.

Tilaisuudessa nostettiin esiin, että sote-uudistuksessa tulee huomioida hoidon valtakunnallinen yhdenvertaisuus, laatu ja asiakaslähtöisyys. Tärkeänä pidettiin myös hyvän hoidon kokonaisuutta eli hoitosuunnitelmaa sekä sairastavan itsensä osallistamista hoitonsa suunnitteluun sekä sairaudesta pitkäaikaissairaalle aiheutuneiden kustannusten pitämistä maltillisina.

-Nykyistä parempiin ja yhtenäisempiin hoitotuloksiin pääseminen edellyttää valtakunnallista ohjausta ja tavoiteasettelua, seurantaa ja vertailua sekä alueellisia kannustimia, jotka palkitsevat tehdystä hyvästä työstä ja sen avulla saavutetuista tuloksista, Jan Schugk lisää.

FI-ABBV-180015/11.2018