Lehdistötiedote -

Itä-Suomen alueella osalla kunnista vaikeuksia lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveystarkastusten järjestämisessä - valvontaviranomaisia askarruttaa tarkastusten sisältö (uusinta)

(Tämä tiedote julkaistaan uudelleen, koska aiemmassa sähköisessä tiedotejakelussa tiedotteen otsikko oli muuntunut numeroiden ja kirjainten sekasotkuksi.)

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot tekivät maaliskuussa 2011 kyselyn terveyskeskuksille neuvola toimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen (338/2011) toteutumisesta. Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella kyselyyn vastasivat yhtä lukuun ottamatta kaikki terveyskeskukset.

Kyselyssä selvitettiin ainoastaan tarkastusten toteuttamista, ei niiden sisältöä. Kyselyssä saatujen vastausten perusteella ei myöskään aloiteta valvontatoimia. Valvonta käynnistetään ensi vuonna nyt valmisteltavana olevassa valvontaohjelmassa esitettävien periaatteiden ja kriteereiden mukaisesti.

Kyselyn tuloksia tarkasteltaessa on syytä muistaa, että kysely tehtiin maaliskuussa, joten tilanne on voinut muuttua monessa terveyskeskuksessa. Tuloksia tulkittaessa on syytä huomioida, että tarkastuksen laiminlyönti riippuen terveyskeskuksen koosta saattaa tarkoittaa satoja tai tuhansia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Varsinkin heikoimmassa asemassa oleville palvelujen ulkopuolelle jääminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa ja vahvistaa syrjäytymisriskiä. Syksyn aikana Itä-Suomen aluehallintovirasto lähettää selvityspyynnön niille terveyskeskuksille, joilla oli isoimpia puutteita asetuksen toteutumisessa ja jotka eivät vastanneet kyselyyn ja varmistaa niiden tilanteen.

Kyselyn keskeisiä tuloksia itäsuomalaisittain

Selvityksen mukaan terveyskeskukset ilmoittavat järjestävänsä neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastukset sekä suun terveydenhuollon tarkastukset määrällisesti melko hyvin. Määrällisesti parhaiten toteutuivat perustarkastukset. Kaikki terveyskeskukset eivät kuitenkaan järjestäneet tarkastuksia asetuksen mukaisesti; eniten puutteita oli lukiolaisten ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten lääkärintarkastuksissa, joita ei lähes kolmasosa terveyskeskuksista (8 terveyskeskusta) järjestänyt sekä koululaisille joka vuosi järjestettävissä tarkastuksissa, joita kaikkia ei tehty viidessä terveyskeskuksessa.

Laajojen terveystarkastusten toteuttamisessa oli puutetta. Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella eniten puutteita oli ensimmäisen luokan oppilaiden laajan terveystarkastuksen järjestämisessä. Viisi terveyskeskusta (19 %) ei järjestänyt sitä. Puutteita olivat myös laajan terveystarkastuksen järjestämissä 18 kuukauden iässä, jota ei järjestänyt neljän (15 %) ja neljän kuukauden iässä, jota ei järjestänyt kolme (11 %) terveyskeskuksista.

Terveystarkastuksista pois jääneiden tilanteen selvittämisessä oli puutteita. Määräaikaisista tarkastuksista pois jääneiden tilannetta selvitettiin neuvolatoiminnassa 81 prosentissa (koko maa 87 %), kouluterveydenhuollossa 89 (koko maa 91 %) ja opiskeluterveydenhuollossa 74 prosentissa (koko maa 71 %) terveyskeskuksia. Tilanne Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli hieman koko maan keskiarvoa huonompi.

Henkilöstömäärä, jolla neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa hoidetaan, alitti suositukset monissa terveyskeskuksissa. Suurimmat puutteet terveydenhoitajien määrässä oli neuvolatoiminnassa. Puutteita oli seitsemässä terveyskeskuksessa (26 % vastanneista). Lääkäreitä puuttui eniten kouluterveydenhuollosta. Peräti 18 terveyskeskuksessa (67 % vastanneista) kouluterveydenhuollossa oli liian vähän lääkäreitä.

Henkilökuntamäärään nähden terveyskeskukset ilmoittivat terveystarkastusten toteutuvan yllättävän hyvin. Aluehallintovirastoa askarruttaa, miten hyvin asetuksen tavoitteet toteutuvat tarkastusten sisällössä ja käytännön toteuttamisessa, kun henkilökunnasta, erityisesti lääkäreistä, on pulaa sekä neuvoloissa että koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.

Korotettua valtionosuutta käytettiin huonosti asetuksen mukaisen henkilöstön palkkaamiseen. Tilanne Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli huonompi kuin koko maassa keskimäärin. Kunnille on myönnetty vuosina 2010 ja 2011 yhteensä 18 miljoonaa euroa lisää valtionosuutta neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon parantamiseen. Lisäykset jäävät pysyvästi valtionosuuksiin. Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella terveyskeskuksista 11 (41 %) ilmoitti käyttäneensä korotetun valtionosuuden henkilökunnan palkkaamiseen kokonaan tai osittain (koko maa 56 %), yhdeksän terveyskeskusta (33 %, koko maa 27 %) ei ollut käyttänyt sitä henkilökunnan palkkaamiseen ja asiasta ei ollut tietoa seitsemässä terveyskeskuksessa (28 %, koko maa 17 %).

Kouluyhteisön terveellisyyttä ja turvallisuutta ei tarkistettu riittävän usein. Kouluyhteisön terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtimisella ei tarkoita pelkästään fyysisiä tekijöitä, kuten rakennuksia ja koulualueita, vaan myös viihtyisyyttä, virikkeellisyyttä, ilmapiiriä ja vastaavia asioita. Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella neljä terveyskeskuksista (15 %) ilmoitti, että kouluyhteisöjen terveellisyyttä ja turvallisuutta ei tarkisteta terveydenhuoltolain ja asetuksen mukaisesti eli vähintään joka kolmas vuosi (koko maa 26 %). Kuusi terveyskeskusta (22 %) ei seuraa tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamista asetuksen mukaisesti (koko maa 33 %). Tilanne Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli parempi kuin koko maassa keskimäärin.

http://www.valvira.fi/valvira/lehdistotiedotteet

Linkki asetukseen:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110338

Linkki terveydenhuoltolakiin (erityisesti 15-17 pykälät: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

Lisätietoja:
terveydenhuollon ylitarkastaja Ansa Sonninen, p. 040 775 8213 
etunimi.sukunimi(at)avi.fi

Aiheet

  • Kunnallinen palvelu