Halvin energia on säästetty energia

Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä erittäin merkittävästi, ja myös kaupungit ovat mukana ilmastotalkoissa. Talkoisiin on lähdetty niin innokkaasti, että osa on pitänyt kaupunkien ilmastotavoitteita jopa epärealistisina asetettuihin tavoiteaikatauluihin. Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että tavoitteeseen päästään vain, jos olemassa olevien kiinteistöjen energiatehokkuutta ja järkevää energiankäyttöä parannetaan. Tuottaahan rakennusten energiankäyttö yli puolet hiilidioksidipäästöistä.

Uusiutuvan energian merkityksestä on puhuttu paljon varsinkin kaukolämmön tuotantomuotona. Se korvaa kuitenkin nykyiset energiamuodot hitaasti ja sen käyttöönotto maksaa paljon. Uusiutuvaa energiaa koskevan, sinänsä tärkeän, keskustelun varjoon on jäänyt kuitenkin se, että kiinteistöillä ja taloyhtiöillä on myös nopea ja suhteellisen edullinen konsti energiansäästöön; kiinteistökohtaiset lämpöpumput.

Lämpöpumppu pumppaa olemassa olevaa lämpöä paikasta A paikkaan B. Lämmön pumppaaminen kuluttaa, pumpatun lämmön lämpötiloista riippuen, 25–35 % sähköä siirrettyä energiayksikköä kohden. Lämpöpumppu on siis pohjimmiltaan sähkölämmitystä, mutta hyvän hyötysuhteen johdosta käyttää vain 25–35 % energiasta muihin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin nähden. Yhtälö paranee edelleen, jos lämpöpumpun avulla hoidetaan samalla kiinteistön jäähdytys joko pelkästään energiakaivon viileyden avulla, tai sitä koneellisesti tehostaen. Näin toimien tontille syntyy energia-akku, johon kesällä ladataan ylijäämä energiaa, ja jota talvella käytetään lämmitykseen.

Mitä monitahoisempi kiinteistö on kyseessä, sitä varmemmin sieltä löytyy hukkalämmönlähteitä. Näitä kierrättämällä kiinteistön lämmitykseen saadaan syntymään todellinen energiankierrätys, eikä kerran ostettua energiaa lasketa kiinteistöstä turhaan ulos. Näissä kiinteistössä lämpöpumppu voi toimia pelkästään hukkalämmönkierrättäjänä, joka kytketään nykyisen päälämmitysjärjestelmän rinnalle, jos päälämmitysmuotoa ei haluta samalla vaihtaa.

Lämpöpumpun paras kaveri on älykäs rakennusautomaatiojärjestelmä, joka on liitetty ulkoisiin tietolähteisin. Älykkäillä ohjauksilla voidaan toteuttaa kysyntäjoustoja esimerkiksi sähkön hintavaihteluiden mukaan. Näin voidaan varastoida energiaa omaan kiinteistöön edullisina tunteina ja arvokkaina tunteina lämmittää vain pakollinen ja hyödyntää varastoitunutta energiaa.

Aurinkopaneeleiden tuottamaa sähköä voidaan myös varastoida kiinteistön rakenteisiin tai lämpöpumpun varaajiin. Vielä kun tähän liitetään sääennusteen mukaan tapahtuva lämmityksen optimointi yhdistettynä tila- ja asuntokohtaisiin lämpötilan mittauksiin, alkaa kiinteistön lämmitysjärjestelmä olemaan valmis vastaanottamaan maailmanmarkkinoiden tarjoamat myrskyt.

Suomessa myytävä sähkö tuotetaan yhä kestävämmin. Vähähiilisen sähkön ja hyvällä hyötysuhteella toimivan lämpöpumpun yhdistelmän ympäristövaikutus on huomattava.

Pääosassa Suomen kaupunkeja lämpöpumpulla saavutetaan ympäristöystävällinen ja elinkaarikustannuksiltaan edullinen lämmitys. Kun samalla lämpöpumpulla tuotetaan kesällä tarvittava jäähdytys, niin päästään jo todella hyviin hyötysuhteisiin.

Energian hinta nousee myös tulevaisuudessa, siksi halvin energia on säästetty energia. Energiansäästöön lämpöpumppu tarjoaa mainion tekniikan, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Kaikkiin kiinteistöihin lämpöpumppu ei ole järkevä vaihtoehto, mutta isoon osaan on. Parhaimmillaan investointi maksaa itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa. Investointien sijoitetun pääoman tuotto pyörii 10–20 % välillä. Harvassa ovat kohteet, joissa omalle rahalle saa parempaa vastinetta.

Lämpöpumppuasennus kestää yleensä 2–6 kuukautta, joten halutessaan kiinteistöt voisivat alle vuodessa tehdä sellaisen ilmastoteon, jonka toteuttaminen veisi muilla keinoilla vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat yleistyneet vuosi vuodelta, asennusvauhti kiihtyy ja osalla lämpöpumppuvalmistajia on pitkät toimitusajat. Liikkeelle kannattaa siis lähteä mahdollisimman nopeasti.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan isoja keinoja, mutta ne tuppaavat olemaan hitaita ja kalliita. Niiden rinnalle olisi tärkeä saada myös nopeita, edullisia ja tehokkaita ratkaisuja. Kiinteistönomistajilla ja taloyhtiöillä on tässä iso rooli.

Toivoisin, että kiinteistöjen omistajat selvittäisivät kiinteistön hukkalämmönlähteet ja teettäisivät elinkaarivertailut eri lämmitysmuotojen välillä. Näillä saadaan investoinnille hyvä pääoman tuotto ja varmasti energiatehokas lopputulos.