Ilmasto muuttuu – miten muuttuu rakentaminen?

Rakentamisen alalla puhaltavat nyt muutoksen tuulet – ilmastonmuutoksen tuulet. Kun purevat pakkastalvet tekevät tilaa leudolle ja kostealle säälle, on rakennustyömailla opeteltava toimimaan uusien olosuhteiden mukaisesti.

Pilvinen kesä, sateinen syksy ja leudon kostea talvi. Ei kuulosta suomalaiselta normaalisäältä – vielä. Ilmaston muuttumisen seurauksena tähän on tottuminen meilläkin.

Rakennusalalla uudenlainen sää aiheuttaa haasteita. Jo nyt kuivien pakkastalvien sijaan rakentaminen tapahtuu totuttua kosteammassa säässä.

Miten rakentaminen onnistuu ilmastonmuutoksen keskellä? Osataanko Suomessa jo rakentaa ilmaston muuttumisen haasteet huomioiden?

Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha kertoo, että vaikka tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista rakentamiseen on tehty, leviää tieto käytännön tasolle, siis rakennustyömaille, varsin hitaasti.

Nykyistenkin kosteusrasitusten huomioimisesta on puhuttu rakennusalalla jo monta vuosikymmentä, mutta asiat ovat edenneet käytäntöön kovin hitaasti. Vinha uskoo tilanteen säilyvän samana kosteusrasitusten lisäyksestä puhuttaessa.

”Nykyisin on paljon esillä energiatehokkuus, vaikka ilmastonmuutoksen ja rakentamisen näkökulmasta kosteusturvallinen rakentaminen olisi aiheena oleellisesti merkittävämpi. Nyt kun kostea sää lisääntyy, soisi sen tuomien ongelmien nousevan vihdoin puheenaiheeksi koko rakennusalalla”, Vinha sanoo.

Kosteussuojaaminen entistä tärkeämpää

Rakentamisen haasteita lisää Vinhan mukaan jatkossa useampikin eri ilmastollinen tekijä. Lisääntyvät sateet kasvattavat rakenteiden kosteusrasituksia ja lisääntyvä pilvisyys puolestaan heikentää niiden kuivumista. Lämpötilojen nousu syksyllä ja talvella taas lisää homeen kasvua.

Lisäksi lämpötilan sahaaminen nollan lähettyvillä aiheuttaa sen, että sade tulee alas joko lumena tai vetenä, kasautuen rakennusten ulokkeille. Näin lumi ja sen mahdollinen jäätyminen synnyttää helpommin vesialtaita, joista kosteus pääsee imeytymään rakenteisiin.

Rakentamisen perusasia, kosteussuojaaminen, nousee jatkossa arvoon arvaamattomaan.

”On huolehdittava paitsi rakenteiden, myös rakennusmateriaalien suojaamisesta. Eristeet peitetään huolellisesti ja jos käy niin, että ne kastuvat, ne vaihdetaan uusiin. Siitä ei pidä tinkiä.”

Myös rakenteet on suojattava oikein. Tällä hetkellä laajalti käytössä olevassa rakennetyypissä, eristerappauksessa, kantavan rungon ulkopuolelle laitetut lämmöneristeet ja mineraalivillat ovat usein pitkän aikaa ulkoilmassa, alttiina kosteudelle. Rakenteesta tekee erityisen haasteellisen se, että sadevesi pääsee tunkeutumaan erilaisista raoista rappauksen taakse, josta sen kuivuminen on hidasta. Vinhan mielestä tällainen rakenneratkaisu on jatkossa yhä riskialttiimpi kosteusvaurioille.

”Ohut rappauskerros kunnon ulkoverhouksen sijaan on riskialtis ratkaisu muuttuvassa ilmastossa. Kosteuden tuomia ongelmia tällaisissa rakenneratkaisuissa on jo havaittu varsinkin lähellä meren rantaa.”

Tulevaisuudessa myös puurakentamisen riskit kasvavat. Puurakenteiden kosteusriskiä kasvattaa lämmöneristyksen lisäys, joka viilentää rakenteiden ulko-osia. Herkästi vaurioituvat kantavat puurakenteet on siksi saatava riittävän kuiviin ja lämpimiin olosuhteisiin.

Puulla rakentamiseen Vinha toivookin erityistä huolellisuutta.

”Esimerkiksi puurunkorakenteissa pitäisi jatkossa käyttää lämpöä eristävää tuulensuojaa ulkoseinissä ja lämpöä eristävää aluskatetta kattoristikoiden yläpuolella. Tällainen toteutustapa on käytössä jo Etelä-Ruotsissa, jossa ilmasto on nyt sellainen, mikä se meillä tulevaisuudessa on. Ylipäätään puurakenteiden toteutuksessa tarvitaan rakenteellisia muutoksia, huolellisuutta ja tietoa ilmaston muuttumisen vaikutuksista.”

Tilaaja, muista vastuusi

Kuka sitten on vastuussa, jos käy niin, että rakennustyömaalla aikataulut pettävät vääränlaisen varautumisen vuoksi?

Vastuukysymyksissä korostuu Vinhan mukaan vahvasti tilaajan rooli. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on määritettävä sellaiset laatutasot ja kriteerit, joilla rakennusprojekti toteutetaan.

Mikäli ei ole tarkempaa käsitystä siitä, millaiset kriteerit olisi valittava, suosittelee Vinha hyödyntämään Kuivaketju 10 -menettelytapaa, jossa kriteerit asettuvat oikealle tasolle.

Ilmastonmuutos muuttaa tutuksi tulleita rakentamisen tapoja. Vinhan vinkit varautumiseen ovat selkeät: rakennusaikaista kosteushallintaa ja rakenteiden kosteusteknistä toimintaa on parannettava.

”Ja kun rakennus on valmis, sitä pitää huoltaa ja ylläpitää. Vain siten se kestää tulevaisuuden muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.”