Uusi laskelma: Suomi saavuttaisi yli 500 miljoonan euron säästöt puuttumalla ikääntyneiden vajaaravitsemukseen

Tänään Silver Economy Forumissa Helsingissä julkaistu kustannuslaskelma osoittaa, että Suomen terveys- ja sosiaalijärjestelmä voisi saavuttaa 515 miljoonan euron vuotuiset säästöt, jos yhteiskunta puuttuisi sairauteen liittyvään vajaaravitsemukseen.

Täydennysravintovalmisteita valmistava Nutricia on tilannut suomalaiselta, itsenäiseltä ravitsemusalan tutkimusyritys Ravistamolta kustannusvaikutuslaskelman vajaaravitsemuksen aiheuttamista kuluista. Laskelman mukaan Suomessa on arviolta noin 100 000 yli 65-vuotiasta vajaaravittua seniorikansalaista, joiden määrän odotetaan vielä lisääntyvän väestön ikääntyessä.

Tutkimustulosten mukaan 55 % suomalaisista pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista on vajaaravittuja ja 40 % vajaaravitsemusriskissä. [1] Suomalaisesta tutkimuksesta käy lisäksi ilmi, että ravitsemustilan MNA-arvion (Mini Nutritional Assessment) mukaan kaikista pitkäaikaishoidon potilaista 15 % on vajaaravittuja ja 68 % heistä kuuluu riskiryhmään.

Vajaaravitsemus käy kalliiksi

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaaravitun potilaan hoitaminen maksaa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan.

“Olemme ennennäkemättömän demografisen muutoksen edessä, kun väestömme ikääntyy globaalilla tasolla. Haluamme tarjota johtajille ympäri maailman paremmat eväät ymmärtää ravitsemuksen merkitystä ihmisen koko elinkaaren aikana. Eri yhteiskunnan osapuolten tulisi tunnistaa ja hyödyntää ravitsemuksen mahdollisuudet toimintakyvyn säilyttämisessä, kuten myös sairauksien ehkäisyssä, sanoo kansainvälisen ikääntymistä tutkivan Global Coalition On Aging -järjestön toimitusjohtaja ja tohtori Michael W. Hodin Silver Economy Forumissa Helsingissä.

“Yksi tärkeimpiä syitä hoitaa vajaaravitsemusta on ikääntyneiden potilaiden terveydentilan ja toipumisen tukeminen. Vajaaravitsemukseen puuttumisen puolesta puhuvat myös kustannukset, sillä sen hoitamattomuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi”, Nutricia Suomen Medical Affairs Manager Carina Kronberg-Kippilä perustelee ja jatkaa:

”Meidän tulee kasvattaa yleistä tietoisuutta vajaaravitsemuksesta ja lisätä terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta aiheesta. Toiveenamme on myös, että vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoito sisällytettäisiin osaksi terveydenhuollon hoitopolkuja.”

Nyt julkaistun laskelman mukaan lääketieteellisen ravitsemuksen ja erityisesti täydennysravintovalmisteiden avulla voitaisiin Suomessa vähentää 650 000 sairaalahoitoon ohjausta. Lisäksi sillä voitaisiin vuosittain estää ikääntyneiden keskuudessa 17 000 antibioottireseptiä ja 54 000 painehaavaa.

Täydennysravintovalmisteiden käyttö auttaa ikäihmisiä säilyttämään toimintakykynsä sairauksien jälkeen. Ne myös tukevat heidän kykyään itsenäiseen elämään mahdollisimman pitkään.

”Täydennysravintovalmisteiden on kliinisesti todettu tukevan kehonpainon säilymistä ja pitävän yllä lihasmassaa. Lisäksi ravitsemushoidolla voidaan vähentää sairauksista aiheutuvia komplikaatioita, tukea toipumista ja lyhentää sairaalassaoloaikaa, mikä osaltaan alentaa yhteiskunnan kustannuksia”, Kronberg-Kippilä toteaa.

Suomi on eurooppalainen poikkeus täydennysravintovalmisteiden korvattavuudessa

Monessa Euroopan maassa täydennysravintovalmisteet kuuluvat korvattavuuden piiriin. Esimerkiksi Ruotsissa lääkärin reseptillä määrättävät täydennysravintovalmisteet korvataan 80-prosenttisesti.

“Suomi on tässä suhteessa poikkeus muista Euroopan maista, sillä meillä täydennysravintovalmisteet ovat korvattavia vain hyvin rajatuissa tapauksissa ja eivätkä milloinkaan vajaaravitsemuksen hoidossa. Tiedostamme, että vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoito merkitsevät lisäkuluja, mutta tutkimustiedon valossa niillä saavutettavat säästöt ovat moninkertaisia kuluihin nähden”, Kronberg-Kippilä muistuttaa.