ELFA ESITTELEE VUODEN 2020 SÄILYTYSRAPORTIN

Elfan teettämä säilytysraportti 2020 keskittyi tällä kertaa enemmän Ruotsiin, mutta tuntuu siltä, että säilytysongelmat ovat kaikissa Pohjoismaissa samankaltaisia. Säilytystutkimuksen teki YouGov, joka haastatteli raporttia varten 1011 yli 18-vuotiasta ruotsalaista miestä ja naista viime maaliskuussa.  Tutkimus tehtiin nyt viidettä kertaa ja sen tarkoituksena on tutkia pohjoismaisten kotitalouksien säilytystarpeita ja –trendejä.

Kunnossa oleva säilytys on tärkeätä kodin viihtyisyydelle ja useimmat meistä haluavat säilytyksen olevan niin tehokasta ja hyvinsuunniteltua kuin mahdollista. Säilytysraporttimme mukaan kuitenkin esimerkiksi ruotsalaiset ovat tyytymättömiä vaate- ja kenkäsäilytystilojensa riittävyyteen. Eteinen koettiin suurimmaksi ongelmakohdaksi.

Se, miten suuri osa asuntoa käytetään säilytykseen, vaihtelee geografisen sijainnin, asukkaiden iän ja lapsilukumäärän mukaan. Keskimäärin asunnossa Tukholmassa on säilytystilaa 8 m2:n verran ja  9 m2:n verran muualla Ruotsissa. Lapsiperheillä säilytystilaa tarvitaan enemmän, noin 9 – 10 m2 kun taas yksinasuvilla nuorilla säilytystilaa on vähemmän, 7 – 8 m2. Keskimäärin haastateltujen asunnoissa oli asuinpinta-alaa 95 m2.

Lapsiperheet olivat kaikkein tyytymättömimpiä säilytysmahdollisuuksiinsa – enemmän kuin yksi kymmenestä (11 – 17 %) oli erittäin tai jokseenkin tyytymätön säilytystiloihinsa. Suurinta tyytymättömyyttä aiheuttivat vaatteiden ja kenkien säilytystilat. Säilytystiloista eniten harmittivat eteisen säilytystilat (18 %) ja toiseksi eniten kylpyhuoneen ja keittiön säilytystilat (17 %).

Viimeisimpien kahden vuoden aikana eniten kodeissa ovat kasvaneet kotielektroniikan säilytystarpeet etenkin ikäryhmässä 18 – 29 ikävuotta (+44 %). Lisääntyneen säilytystarpeen syynä 48 %:lla haastatelluista oli se, että he olivat ostaneet enemmän tavaraa kuin olivat heittäneet pois vanhaa tavaraa.

Kodin siisteydellä ja järjestyksellä on suuri merkitys viihtyisyyteen. Nuoret lapsettomat aikuiset ja eläkeläiset kokivat kodin hyvän järjestyksen positiivisimmin. Lapsiperheet sen sijaan kokivat epäjärjestyksen negatiivisimmin. Yli puoleen ruotsalaisista (52 %) kodin järjestyksessä oleminen vaikutti positiivisesti.

Yli kymmenesosa haastatelluista (13 %) kertoo, etteivät he tiedä, missä mitäkin tavaraa säilytetään kotona. Huonoiten tavaroiden säilytyspaikoista olivat perillä lapsiperheet, parhaiten eläkeläiset.

Jopa neljä kymmenestä haastatellusta (39 %) katsoo, että hänellä ei ole tarpeeksi säilytystilaa vaatteille ja kengille. Säilytystilojen puutteista kärsivien tavallisin vastaus kysymykseen, mihin he laittavat uudet vaatteet ja kengät, on tunkea ne sinne, missä tilaa on (45 %). Vähemmän tavallinen on vastaus ”Säilytän tehokkaammin” (22 %) tai ”Ostan lisää säilytysratkaisuja” (11 %). 
 
Ilmastokysymykset vaikuttavat useimpien ruotsalaisten kulutukseen ja käyttäytymiseen, jotka puolestaan vaikuttavat säilytystilojen kokoon. Siihen, missä laajuudessa tämä tapahtuu, vaikuttaa muun muassa ihmisen ikä, sukupuoli, perhesuhteet ja koulutus. Ilmastokeskustelu on vaikuttanut siihen, että ostosten määrä on vähentynyt, ihmiset myyvät ja antavat pois käyttämättömiä tavaroita, kierrättävät ja uudelleenkäyttävät tavaroita. Eniten ilmastokeskustelu on vaikuttanut naisten kulutustottumuksiin – kaksi kolmasosaa (66 %) naisista vastaa, että ilmastokeskustelu on vaikuttanut heidän kulutustottumuksiinsa kun taas miehistä vain alle puolella (46 %). Eniten ilmastokeskustelu vaikuttaa  18 – 29-vuotiaisiin naisiin, jolla on yliopistotausta ja jotka asuvat Tukholmassa ja joilla on pieniä lapsia.

Vain joka kolmas käyttää säännöllisesti yli puolta vaatteistaan ja kengistään. Neljä kymmenestä (40 %) kierrättää vaatteitaan saadakseen tilaa uusille vaatteille kun taas 24 %:ia haastatelluista heittää pois käyttämättömät tavarat ja 21 %:ia myy ne tavarat, joita ei käytä.

Noin neljäsosa (24 %) ostaa tavaroita, vaikka heillä ei ole niille säilytystiloja. Vain neljä kymmenestä
(38 %) siivoaa käyttämättömien vaatteiden ja kenkien varastonsa joka toinen vuosi tai vielä harvemmin.

”Ruotsalaiset ostavat noin 14 kilon verran vaatteita ja tekstiilejä vuodessa, joten ei ole ihme, että säilytystilaa tarvittaisiin lisää”, kertoo Elfan säilytysasiantuntija Christine Dalman.
”Jos ei pysty luopumaan tavaroistaan, on olemassa säilytysratkaisuja, joiden avulla säilytyksestä pystyy tekemään tehokkaampaa.”