Aurinko on sekä ihon ystävä että vihollinen – asiantuntija kertoo, miten auringosta voi nauttia turvallisesti

Aurinkoon liittyvä keskustelu keskittyy usein haittoihin. Ihon ennenaikainen ikääntyminen, pigmenttiläiskät ja ihosyöpäriski ovat tärkeitä aiheita, mutta helposti unohtuu, että auringolla on myös monia hyvinvointia tukevia vaikutuksia. Ihonhoidon asiantuntijayritys Twistben mukaan auringon totaalisen välttelyn sijaan tärkeintä on oppia ottamaan aurinkoa järkevästi ja suojautumaan oikein.

Näin aurinko vaikuttaa ihoon

Auringolla on monia myönteisiä vaikutuksia sekä ihoon että koko elimistöön. UVB-säteily käynnistää ihossa D3-vitamiinin muodostumisen, mikä tukee muun muassa immuunijärjestelmän normaalia toimintaa, luuston terveyttä ja lihasten normaalia toimintaa. Lisäksi luonnonvalo auttaa säätelemään elimistön vuorokausirytmiä, voi kohentaa mielialaa sekä lisätä vireyttä ja hyvinvoinnin tunnetta.

Auringonvalo vaikuttaa myös ihon hyvinvointiin. Monille se tuo helpotusta esimerkiksi atooppisen ihon ja psoriasiksen oireisiin, sillä UV-säteily voi hillitä ihon tulehdusreaktioita. Vaikutukset ovat kuitenkin yksilöllisiä, eikä auringonotto sovi näidenkään sairauksien hoitokeinoksi ilman harkintaa. Kohtuullinen auringonvalo voi kuitenkin tukea ihon normaalia toimintaa ja hyvinvointia.

Rusketus syntyy, kun ihon melanosyytit alkavat tuottaa enemmän melaniinia vastauksena UV-säteilyyn. Melaniini on ihon luonnollinen pigmentti, jonka tehtävänä on imeä ja hajottaa UV-säteilyä sekä suojata ihosolujen DNA:ta. Rusketus onkin elimistön luonnollinen puolustusmekanismi – tapa vahvistaa ihon omaa suojaa auringon vaikutuksia vastaan.

Mitä enemmän ihossa on melaniinia ja mitä tasaisemmin se jakautuu ihon pintakerrokseen, sitä paremmin iho pystyy suojautumaan UV-säteilyltä. Tästä syystä tummemmat ihotyypit palavat yleensä vaaleaa ihoa harvemmin. Melaniinin antama suoja on kuitenkin rajallinen, eikä yksikään ihotyyppi ole immuuni UV-säteilyn aiheuttamille ihovaurioille. Siksi myös ruskettunut iho tarvitsee suojaa etenkin pitkäkestoisessa tai voimakkaassa UV-säteilyssä.

Auringosta voi nauttia turvallisesti, kun altistumisen määrää säädellään oman ihotyypin mukaan. Jo melko lyhyt oleskelu ulkona riittää tuomaan auringon terveyshyötyjä, eikä ihoa kannata altistaa tarpeettoman pitkään voimakkaalle UV-säteilylle. Kun UV-säteily on voimakasta tai ulkona vietetään pidempiä aikoja, ihoa kannattaa suojata vaatetuksella, varjolla ja aurinkovoiteella.

Miten auringonvalo vahingoittaa ihoa?

UVB-säteet saavat ihon ruskettumaan ja aiheuttavat myös ihon punoituksen ja palamisen. Auringon UVA-säteet puolestaan tunkeutuvat syvemmälle ihoon ja heikentävät ihon kimmoisuutta sekä nopeuttavat ryppyjen syntymistä, mikä edistää ihon vanhenemista. Molemmat säteilytyypit lisäävät ihosyöpäriskiä, ja toistuvat palamiset erityisesti nuorena kasvattavat riskiä merkittävästi.

Aurinkoaltistus kasvattaa myös vapaiden radikaalien määrää iholla. Ne aiheuttavat ihovaurioita, jotka näkyvät pitkällä aikavälillä ennenaikaisena vanhenemisena. Hyvä uutinen on, että näihin vaurioihin voi itse vaikuttaa oikeanlaisella ihonhoidolla ja elintavoilla.

Näin auringolta suojaudutaan järkevästi

Moni mieltää aurinkovoiteen ainoaksi tavaksi suojautua auringolta, vaikka turvallinen auringonotto rakentuu useasta tekijästä. Aurinkovoidetta on hyvä levittää alueille, jotka altistuvat auringolle pitkiä aikoja. Myös vaatteita ja hattuja kannattaa käyttää suojautumiseen. Lapsille on saatavilla myös UV-suojan sisältäviä uimapukuja, jotka ovat luotettavampi vaihtoehto kuin pelkkä aurinkorasva etenkin vedessä leikkiville lapsille.

Kasvot kannattaa suojata erityisen huolellisesti. Ne tuottavat D-vitamiinia kehon osista vähiten, mutta ovat herkimpiä ennenaikaiselle vanhenemiselle. Siksi hatun ja laadukkaan, kasvoille sopivan aurinkorasvan yhdistelmä on hyvä valinta.

Lisäksi auringossa oleskelua kannattaa rytmittää järkevästi. Rannalla aurinkoa voi ottaa lyhyissä jaksoissa aurinkovarjoa hyödyntäen sen sijaan, että viettää useita tunteja suorassa paisteessa. Näin saa auringon hyödyt irti ilman liiallisia haittoja.

Fysikaalinen vai kemiallinen aurinkosuoja – mitä eroa niillä on?

Aurinkovoiteisiin tutustuessa vastaan tulee jako kemiallisiin ja fysikaalisiin aurinkosuojatuotteisiin. Kummankin tarkoitus on suojata ihoa haitallisilta säteiltä, mutta ne toimivat eri tavoin.

Kemialliset aurinkosuojafiltterit suojaavat ihoa absorboimalla UV-säteilyä ja muuttamalla sen lämpöenergiaksi. Myös fysikaaliset aurinkosuojat toimivat samalla tavalla, mutta tämän lisäksi ne muodostavat iholle heti levityksen jälkeen UV-säteitä iholta pois heijastavan kerroksen.

Merkittävin ero kemiallisten ja fysikaalisten aurinkosuojien välillä on se kuinka syvälle ihoon ne pääsevät imeytymään, se päätyvätkö ne verenkiertoon asti ja millaisia terveys- ja ympäristövaikutuksia niillä on.

Kemiallisista UV-filttereistä erittäin laajasti käytössä olevien Oxybenzonen, Avobezonen, Octocrylaten, Homosalaten, Octisalen ja Octinoxaten on havaittu löytyvän pian levityksen jälkeen verenkierrosta ja poistuvan kehosta hitaasti. Tämä on huolestuttavaa sillä etenkin Oxybenzonen ja Octinoxaten on tutkittu vaikuttavan hormonitoimintaan. Lisäksi näiden on havaittu olevan vesieliöille haitallisia ja siksi eri puolilla maailmaa onkin jo kieltoja kemiallisten aurinkosuojien käytölle tietyillä vesialueilla.

Twistben valikoima koostuu näiden seikkojen vuoksi ainoastaan fysikaalisista aurinkosuojatuotteista. Ne ovat yleisesti ensisijainen valinta herkälle iholle sekä yleisesti suositeltu vaihtoehto myös lapsille ja raskauden aikana.

Kaikki ihotyypit eivät reagoi aurinkoon samalla tavalla

Ihotyyppi tulee ottaa huomioon, kun miettii omaa aurinkosuojausstrategiaansa. Kannattaa seurata, miten iho aurinkoon reagoi ja säätää suojautumista sen mukaan, sillä sama tuote tai tapa ei välttämättä toimi kaikille.

Maksaläiskiin taipuvaisten kannattaa suojata iho huolellisesti, sillä läiskät villiintyvät auringosta. Couperosa- ja rosacea-iho puolestaan saattaa ärsyyntyä kuumuudesta. Kummassakin tapauksessa suojautumiseen voi käyttää vaatteita ja fysikaalisia aurinkosuojia.

Aurinko voi auttaa akneihoa ja helpottaa oireita, mutta jotkut aurinkovoiteet saattavat pahentaa vaivaa. Jos iho ärtyy voiteista, kannattaa pyrkiä suojaamaan ihoa muilla keinoilla ja olla auringossa maltillisesti lyhyitä aikoja kerrallaan.

Tutkimustietoa

Tutkimuksia aurinkovoiteen todellisesta käytöstä:

1. Petersen & Wulf 2014 – katsaus kymmeniin tutkimuksiin ⭐⭐⭐⭐⭐

Tämä on ehkä paras lähde, koska se kokoaa yhteen useita aiempia tutkimuksia.

Keskeiset havainnot:

• SPF testataan 2 mg/cm² levitysmäärällä.
• Todellisuudessa ihmiset käyttävät yleensä vain 20–50 % tästä määrästä.
• Tyypillinen levitysmäärä tutkimuksissa oli:
  • 0,39 mg/cm²
  • 0,48 mg/cm²
  • 0,50 mg/cm²
  • 0,79 mg/cm²
  • parhaimmillaankin noin 1 mg/cm².

Eli käytännössä:

useimmat käyttävät noin ¼–½ suositellusta määrästä.

2. Eurooppalaiset opiskelijat lomalla

124 opiskelijaa seurattiin oikeassa elämässä.

Tulokset:

• mediaani 0,39 mg/cm²
• keskiarvo noin 0,5 mg/cm²

Eli vain noin 20–25 % testausmäärästä.

3. Faurschou ym. 2007

Tämä tutkimus on erittäin tunnettu.

Tutkimuksessa todettiin, että

• ihmiset käyttävät keskimäärin noin 0,5 mg/cm²

ja

SPF ei alene lineaarisesti vaan eksponentiaalisesti.

Esimerkiksi

• 1 mg/cm²
• 0,5 mg/cm²

antaa paljon pienemmän suojan kuin moni kuvittelee.