Vuoden 2025 Euroopan terveys- ja käyttäytymisraportti: Älykellot tuovat selkeitä terveyshyötyjä yli 80 %:lle käyttäjistä.

Vuonna 2025 toteutetun eurooppalaisen terveyskäyttäytymiskyselyn tulokset[1], jonka toteutti Ipsos Huawein toimeksiannosta, osoittavat että älykelloilla on ratkaiseva rooli siinä miten eurooppalaiset hallitsevat terveyttään. Yli 80 % älykellon käyttäjistä kertoo tehneensä myönteisiä käyttäytymismuutoksia, kuten lisänneensä liikuntaa ja parantaneensa unirytmiään. Tämä korostaa siirtymää passiivisesta terveydenseurannasta aktiiviseen terveydenhallintaan.

Älykellojen käyttö lisää tietoisuutta ja johtaa käyttäytymisen muutokseen.

Tutkimuksen mukaan suurin osa eurooppalaisista (78 %) tunnistaa elämäntapavalintojen ja terveyden välisen yhteyden, mikä viittaa kasvaneeseen tietoisuuteen oman hyvinvoinnin merkityksestä. EU:n alueella 80 % älykellon käyttäjistä kertoo parantaneensa käyttäytymistään laitteen tarjoamien terveysnäkymien perusteella. Tärkeiden terveysarvojen säännöllinen mittaaminen on lisäksi lisännyt heidän sitoutumistaan liikuntaan ja unen optimointiin.

Keskeiset trendit osoittavat muutosta terveyskäyttäytymisessä Euroopassa

Terveydenhuollon ammattilaisten (Health care professional, HCP) mukaan viisi tärkeintä terveysmittaria ovat verenpaine, verensokeri, syke, veren happisaturaatio (SpO₂) ja EKG. Mittaamisen merkityksen kasvaessa terveydenhuollon ammattilaiset suosittelevat yhä useammin puettavaa teknologiaa hoidon tueksi: 80 % yleislääkäreistä suosittelee älyterveyslaitteita potilailleen, ja 72 % HCP-asiantuntijoista toivoo potilaiden olevan aktiivisempia oman terveytensä seuraamisessa ja oireiden tunnistamisessa.

Liikunta ja sydänterveys ajavat puettavien laitteiden käyttöä

Liikunta on älykellojen käytetyin terveysominaisuus (68 % käyttää päivittäin), mikä korostaa sen roolia päivittäisessä hyvinvoinnissa. Lisäksi 78 % eurooppalaisista kertoo saavuttavansa WHO:n [2] suositteleman vähimmäistason liikunnassa. Silti vain 41 % asettaa päivittäisen askeltavoitteen, jonka keskiarvo on 7 000–8 000 askelta.

Kasvava kiinnostus sydänterveyden mittaamiseen kulkee käsi kädessä älykellojen yleistymisen kanssa, sillä verenpaine ja syke ovat kaksi keskeistä mittaria. Pulssi- ja sykeseuranta ovat yleisiä ja arvostettuja ominaisuuksia ja 53 % eurooppalaisista tarkistaa näitä arvoja päivittäin. Lisäksi 46 % tutkimukseen osallistuneista pitää sydänterveyden seurantaa keskeisenä älykellon ominaisuutena, ja 85 % eurooppalaisista älykellon käyttäjistä korostaa terveysominaisuuksien merkitystä ostopäätöksessä.

Kuilu kuluttajien ja terveydenhuollon prioriteettien välillä

Vaikka terveydenhuollon ammattilaiset korostavat verenpaineen, verensokerin ja EKG:n kaltaisten arvojen merkitystä, kuluttajat painottavat ominaisuuksia kuten unen seuranta, kalorilaskuri ja nesteytyksen seuranta. Mittaamisen tiheyden osalta enemmistö HCP:stä suosittelee, että potilaat mittaavat verenpainettaan (58 %) ja sykettään (53 %) vähintään useita kertoja viikossa.

HCP:n suositukset vastaavat pitkälti myös kuluttajien näkemyksiä tärkeimmistä arvoista: 76 % eurooppalaisista pitää verenpainetta tärkeimpänä mittarina, heti perässä tulee syke. Verensokeri on keskimäärin neljänneksi tärkein (72 %), heti unen jälkeen. Tässä näkyy ensimmäinen selkeä ero yleisön ja ammattilaisten välillä, sillä vain 8 % lääkäreistä pitää unen mittaamista tärkeänä terveysarvona.

Tästä huolimatta on merkittävää, että 93 % HCP:stä raportoi vastaanottoja, jotka ovat alkaneet älykellon lähettämän ilmoituksen seurauksena. Tämä osoittaa kuluttajien asenteiden muutosta kohti tietoista ja terveellisempää elämää, ja kasvavaa luottamusta älylaitteiden tuottamaan terveysdataan.

Puettavan teknologian tulevaisuus terveyden seurannassa

Vaikka kehitys on ollut positiivista, edelleen puolet Euroopan väestöstä ei omista älykelloa tai muuta puettavaa laitetta, viitaten suureen kasvuvaraan. Ne käyttäjät, jotka seuraavat aktiivisesti terveysarvojaan, kokevat saavansa parempaa tietoa ja tekevät sen pohjalta parempia päätöksiä. Silti monet seuraavat vain perusarvoja, usein tiedon tai teknologian rajallisuuden vuoksi.

”Teknologian kehittyessä modernit älykellot tarjoavat entistä tarkempia ja monipuolisempia terveysnäkemyksiä, mikä tekee niistä erityisen houkuttelevia etenkin niille, joilla on vanhentuneita laitteita tai ei laitetta lainkaan. Huawei on kehittänyt uraauurtavia, lääkinnällisesti sertifioituja toimintoja osaan laitteistaan, erityisesti sydänterveyden alueella. Tämä merkitsee siirtymää kohti luotettavampaa ja toimintaan ohjaavaa terveystietoa, jonka esimerkkinä toimii HRV (sykevaihtelu). Tämä kehitys voi olla merkittävä läpimurto, joka lisää sekä kuluttajien että terveydenhuollon ammattilaisten luottamusta ja käyttöä”, sanoo Andreas Zimmer, Huawein tuotepäällikkö.

Muuttuva terveyskäyttäytyminen käynnistää uuden aikakauden Euroopan hyvinvoinnissa

Puettava teknologia on muuttamassa tapaa, jolla eurooppalaiset huolehtivat terveydestään. Vastaamalla sekä kuluttajien että terveydenhuollon vaatimuksiin älykellot raivaavat tietä uudelle hyvinvoinnin aikakaudelle, jossa yksilöllä on enemmän hallintaa terveydestään ja jossa teknologia ohjaa kohti terveempää elämää. Yli 80 % eurooppalaisista älykellon käyttäjistä on jo muuttanut terveyskäyttäytymistään aktiivisesti.

Vuoden 2025 eurooppalainen terveyskäyttäytymiskysely tarjoaa selkeitä todisteita siitä, että älykellon käyttäjät ovat terveystietoisempia ja seuraavat aktiivisemmin keskeisiä arvoja. Vaikka puettava teknologia ei korvaa ammattilaisten antamaa hoitoa, se toimii tärkeänä tukena positiivisten terveyskäyttäytymisten vahvistamisessa. Älykellojen avulla oma seuranta ja lääkärin neuvot lähentyvät, tarjoten ihmisille enemmän hallintaa omasta terveydestään.

Kun puettavat laitteet siirtyvät pelkästä datan keruusta kohti merkityksellisiä oivalluksia, sekä käyttäjät että asiantuntijat näkevät niiden arvon selvemmin kuin koskaan. Jatkuvan innovaation myötä puettavalla terveysteknologialla on potentiaalia mullistaa tapa, jolla seuraamme ja parannamme terveyttämme ja rakentaa siltaa kuluttajakiinnostuksen ja lääketieteellisen luottamuksen välille.

[1] Menetelmä: Tutkimus perustuu kahdeksassa maassa toteutettuun verkkotutkimukseen: Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Ranskassa, Puolassa, Espanjassa, Romaniassa, Bulgariassa ja Turkissa 2.4.-25.4.2025 , jonka edustavana otoksena oli noin N=1000 18-64-vuotiasta vastaajaa; tiedot painotettiin kunkin maan 18-64-vuotiaiden väestömäärän mukaan.

[2] https://www.who.int/initiative...