Kaupunkikeskustojen elinvoima notkahti - Seinäjoella torjuntavoitto

Keskustojen elinvoima laski Suomessa vuoden aikana liki kahdeksan prosenttia. Vain Hämeenlinna, Rovaniemi, Tikkurila ja Loimaa säilyttivät elinvoimansa. Seinäjoen lukua voi pitää torjuntavoittona. Vuonna 2018 luku oli 2,7, nyt 2,6. Myös tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on Seinäjoella edellisvuoden tapaan 7,6 prosenttia. Ravintoloiden/kahviloiden määrä oli noussut 60:stä 64:ään. Osuus on 17,4 % kaikista liiketiloista.

- Luvut ovat suhteellisen hyvät ottaen huomioon, että keskustassa on vielä iso rakennusprojekti kesken. Ideaparkin avautuminen loppuvuodesta 2019 vaikuttaa väistämättä keskustan elinvoimaan negatiivisesti ainakin väliaikaisesti. Toisaalta muutama keskustan liiketila on täyttymässä kesän aikana, mikä antaa viitteitä siitä, että keskusta on jatkossakin houkutteleva, kaupunkikeskustan kehittäjä Niina Koskipalo Into Seinäjoesta toteaa.

Seinäjoella mitattiin ensimmäistä kertaa myös kokonaiselinvoima. Siinä keskusta-alueen lisäksi mukaan laskettiin Joupin ja Hyllykallion alueet. Joupissa ravintoloiden osuus kaikista liiketiloista on 11,1 %, tyhjiä liiketiloja alueella on 14,8 %. Joupin tulokset muuttunevat ensi vuoden mittauksessa merkittävästi Ideaparkin ansiosta. Hyllykalliolla painopiste on vahvasti arkiyrityksissä. Niiden osuus kaikista liiketiloista on 58,8 %. Tyhjiä liiketiloja Hyllykallion alueella on vain 3,9 %. Ravintoloita Hyllykalliolla on vain 5,6 % kaikista liiketiloista.

Seinäjoen kokonaiselinvoimaluku on 4,2, mikä on hieman yli valtakunnallisen keskiarvon (4,13) yli 45 000 asukkaan kaupungeissa. Kuumia yrityksiä Seinäjoen kokonaiselinvoimalaskennassa on 46,4 %, mikä vastavuoroisesti on jonkin verran alle valtakunnallisen keskiarvon (48,6 %). Tyhjiä liiketiloja Seinäjoella on 6,9 %, mikä on reilusti alle keskiarvon (9,4%).

Kaupunkikeskustojen elinvoimamittauksen taustalla on valtakunnallinen Elävät kaupunkikeskustat ry. Muutoksia seurataan vuosittain. Tutkimuksen keskiössä ovat muutokset, ei suora vertailu eri kaupunkien välillä. Menetelmä suosii pienempiä kaupunkeja, joissa elinkeinoelämä keskittyy elävään kaupunkikeskustaan.

Tässä linkki valtakunnallisiin tuloksiin