Tutkimus osoittaa: Pneumokokkibakteeri aiheuttaa Suomessa merkittävän tautitaakan

Uusi tutkimus* tuo esiin aikuisten sairastamien invasiivisten eli vakavien pneumokokkitautien aiheuttaman terveydellisen ja taloudellisen taakan. Tutkimuksessa kaikkien aikuisten 30 päivän tapauskuolleisuus oli lähes 10 prosenttia, ja se suureni jyrkästi iän myötä. Välittömät terveydenhuollon kustannukset olivat keskimäärin noin 5,2 miljoonaa euroa vuodessa. Väestön ikääntyessä kustannukset kasvavat entisestään. Siksi pneumokokkitautien ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa aiempaa enemmän.

Streptococcus pneumoniae on yleinen bakteeri, joka aiheuttaa sekä invasiivisia että ei-invasiivisia pneumokokkitauteja. Invasiivinen pneumokokkitauti on vakava pneumokokki-infektio, jossa pneumokokki löytyy verestä, aivoselkäydinnesteestä tai muusta elimistön steriilistä nesteestä. Invasiivinen pneumokokki-infektio voi ilmetä esimerkiksi bakteremiana, sepsiksenä tai aivokalvotulehduksena eli meningiittinä.

Invasiivisten pneumokokkitautien ilmaantuvuus on melko pieni verrattuna muihin pneumokokkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen: Suomessa raportoidaan noin 800 invasiivista pneumokokkitautitapausta vuodessa. Kyseessä on kuitenkin vakava tauti, joka aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia.

Tutkimuksessa, jossa analysoitiin terveydenhuollon rekisteriaineistoja vuosilta 2016–2022, invasiivisten pneumokokkitautien kaikkien aikuisten 30 päivän tapauskuolleisuus oli 9,7 %. Tapauskuolleisuus suureni jyrkästi iän myötä, ja vähintään 85-vuotiailla se oli 26,7 %.

Tutkimuksessa yhden invasiivisen pneumokokkitautiepisodin kustannukseksi arvioitiin keskimäärin 9 100 euroa. Seitsemän vuoden ajanjaksolla invasiivisiin pneumokokkitautiepisodeihin liittyvät vuotuiset kustannukset olivat Suomessa ennen koronapandemiaa (2016–2019) arviolta keskimäärin 6,9 miljoonaa euroa. Koronapandemian aikana (2020–2022) vastaavat kustannukset olivat 3,0 miljoonaa euroa, mikä kuvastaa pandemiarajoituksien aikana havaittua ilmaantuvuuden pienenemistä. Yli puolet näistä kustannuksista toteutui 65-vuotiaiden ja tätä vanhempien ikäryhmissä. Myös 50–64-vuotiaiden ikäryhmään kohdistui merkittävä osuus kustannuksista, noin 1,4 miljoonaa euroa. Ensisijaiseksi kustannuksia aiheuttavaksi tekijäksi todettiin vuodeosastohoito, joka aiheutti 94 % kokonaiskustannuksista.

Tutkimuksessa keskityttiin invasiivisiin pneumokokkitauteihin, mutta vain pieni osa pneumokokkitautitapauksista on invasiivisia. Suurin osa eli noin 75 % pneumokokkitautitapauksista on ei-invasiivisia, esimerkiksi keuhkoihin rajoittuvia keuhkokuumeita. Tuoreen katsauksen** mukaan S. pneumoniae aiheuttaa noin 26 % kaikista keuhkokuumetapauksista.

Pneumokokkitaudit aiheuttavat siis merkittävän taakan yksilöille ja yhteiskunnalle, ja Suomen väestön ikääntyessä on todennäköistä, että invasiivisiin ja muihin pneumokokkitauteihin liittyvät terveydenhuollon kustannukset kasvavat entisestään.

EHMA-organisaatio (European Health Management Association) on kehottanut eurooppalaisia päättäjiä, muun muassa Euroopan komissiota, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:tä ja Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan alueen organisaatiota, ottamaan pneumokokkitautien kohdalla Euroopassa käyttöön 75 %:n rokotekattavuustavoitteen 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää arvioida terveydenhuollon nykyisiä strategioita ja ennaltaehkäisevien toimien mahdollisia hyötyjä. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa alle 10 % aikuisista oli rokotettu pneumokokkitauteja vastaan.

*Tietoa tutkimuksesta

Valtakunnallinen väestöpohjainen tutkimus: ”Healthcare resource use and costs associated with episodes of laboratory confirmed invasive pneumococcal disease in adults in Finland 2016–2022”, jonka kirjoittajat ovat Maarit J. Korhonen, Mari Pölkki ym. https://doi.org/10.1016/j.vaccine.2025.127398, julkaistiin Vaccine-julkaisussa (Volume 61, August 2025; julkaisija Elsevier).

Tutkimus käsitteli laboratoriossa vahvistettuihin invasiivisiin pneumokokkitautiepisodeihin liittyvää terveydenhuollon resurssien käyttöä ja kustannuksia aikuisilla Suomessa 2016–2022, ja se perustui suomalaisista valtakunnallisista terveydenhuollon rekistereistä kerätyn tiedon toissijaiseen käyttöön.

Invasiivisen pneumokokkitaudin tapaukset tunnistettiin valtakunnallisen tartuntatautirekisterin perusteella. Terveydenhuollon resurssien käytön (healthcare resource use, HCRU) mittaus perustui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämien suomalaisten terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterien eli Hilmo- ja AvoHilmo-rekisterien tietoihin, jotka yhdistettiin kuhunkin 90 päivän pituiseen episodiin. Tapauskuolleisuus määritettiin 30 päivän ajalta ensimmäisen positiivisen S. pneumoniae -viljelytuloksen jälkeen.

Terveydenhuollon resurssien käytön, mukaan lukien sairaalahoitojen ja poliklinikkakäyntien, kustannukset arvioitiin terveydenhuollon kansallisten yksikkökustannusten perusteella. Terveydenhuollon resurssien käyttöön liittyvät välittömät kustannukset laskettiin episodia ja vuotta kohden ja stratifioitiin potilaan iän perusteella. Kustannukset korjattiin vuoden 2023 tasolle.

Tutkimuksen rahoitti MSD Finland Oy, joka osallistui tutkimusasetelman suunnitteluun. Yhtiöllä ei ollut pääsyä tutkimuksen aineistoon, eikä se osallistunut tietojen analysointiin. Tutkimuksen toteutti Oriola.

Tietoa Vaccine-julkaisusta

Vaccine on rokotetutkimusalan johtava tieteellinen julkaisu. Se on Japanese Society for Vaccinology -seuran virallinen julkaisu, ja sitä julkaisee Elsevier https://www.sciencedirect.com/journal/vaccine

Journalistit voivat pyytää kopioita artikkelista lähettämällä sähköpostia Elsevier Newsroom -yksikköön, jonka osoite on newsroom@elsevier.com

** Tsoumani E, Carter JA, Salomonsson S, Stephens JM, Bencina G. Clinical, economic, and humanistic burden of community acquired pneumonia in Europe: a systematic literature review. Expert Rev Vaccines 2023;22:876–84. https://doi.org/10.1080/14760584.2023.2261785.

FI-NON-01402 09/2025