Miltei jokaisessa lapsiperheessä on kokemuksia imetysongelmista

Vauva-lehden ja Philips AVENT:in tekemä kysely osoittaa, että imetysongelmat ovat varsin tavallisia suomalaisperheissä. Parasta tietoa imettämiseen perheet kokevat saavansa vauvan elämän alkumetreillä – synnytyssairaalasta. Rintaruokinnan parhaana puolena nähdään lapsen saaman ravinnon hyvä laatu ja pulloruokinnassa isän mahdollisuus osallistua vauvan syöttämiseen.

Imettäminen on Suomessa varsin tavallista, mutta harvalla se sujuu täysin ongelmitta. Niistä joilla on kokemusta imettämisestä alle kolmannes (27,9 %) kertoo imetyksen sujuneen ongelmitta. Selkeästi yleisin imettämiseen liittyvä ongelma on ajoittain kivulias imettäminen, mistä peräti 41,8 %:lla kyselyyn vastanneista on kokemusta. Liian runsas maidontulo on myös hyvin tavallista (32,6 %) tai maidon loppuminen haluttua aikaisemmin (28 %).

Avoimissa vastauksissa nousivat esille yleisimmin ongelmat vauvan imuotteessa, lapsen saamat niin sanotut rintaraivarit tai -lakkoilut, maidon riittämättömyys, rintatulehdukset ja tiehyttukokset sekä nännien muoto ja ihon rikkoutuminen.

Toisinaan imettäminen ei onnistu laisinkaan, vaikka halua olisi. Vastaajista neljännes (25,2 %) kuuluu tähän ryhmään. Syyllisyys siitä, ettei imetä tai täysimetä on melko yleistä: kaikista kyselyyn vastanneista 10 % kokee syyllistämistä siitä ja 12,4 % kokee itse syyllistyvänsä asiasta. Osa koki jäävänsä ilman apua, kun imettäminen ei sujunut, toisilla imettäminen ei onnistunut saadusta avusta huolimatta. ”Itse sain tukea imetykseen heti alussa, kun se osoittautui haastavaksi. Ilman tätä apua olisi kaikki todennäköisesti mennyt toisin. Tuki on todella tärkeää!”, eräs vastaaja kertoo.

Vaikka imettäminen on mahdollista vain äidille, miehilläkin on oma roolinsa. ”Uskon että miehen tuki olisi ensiarvoisen tärkeä asia imetyksen onnistumisen kannalta. Puoliso joka tukee, muttei missään tilanteessa syyllistä tai epäile on kullanarvoinen!”, painottaa eräs vastaaja. ”Mieheni tuki minua ja sanoi että imetys on minun päätettävissäni ja tsemppasi kuitenkin jatkamaan. Niin jatkoin ja sitten koittivat kivuttomat ajat”, iloitsee toinen vastaaja.

Lempeitä ohjeita imettämiseen

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeässä osassa imetystietouden antamisessa. Parhaiten imetystietoa vastaajat kokevat saaneensa synnytyssairaalasta (34,3 %) ja internetistä (25,8 %). Myös neuvolasta (17 %) ja ystäviltä (12,4 %) saatuja tietoja arvostetaan.

Minkälaisia ohjeita terveydenhuollon ammattilaisilta sitten saadaan? Kysely osoittaa selkeästi, että vastaajat ovat saaneet imettämiseen useimmiten hyvin lempeitä ohjeita. Yleisin ohje, minkä 39,4 % vastaajista on saanut, on että jos imettäminen ei suju, voitte hakea apua esimerkiksi imetystukiryhmistä. Vastaajista yli kolmannekselle (36,6 %) on sanottu, että imettää voi niin kauan kuin se sujuu ja perheelle sopii. Kolmannes (32,3 %) on saanut samankaltaisen neuvon: jokainen perhe päättää imetyksestä itselleen sopivalla tavalla. 28,8 %:a on kehotettu olemaan murehtimasta imettämistä turhaan. Vastaajista 28 %:a on myös muistutettu siitä, että lapsi kasvaa korvikkeella aivan yhtä hyvin kuin rintamaidolla.

Muut ohjeet koskevat imettämisen yksityiskohtia, muun muassa kuinka pitkään lasta tulisi täysimettää tai milloin yöimettämisen voi lopettaa. Näissä ammattilaisten antamat ohjeet poikkeavat hieman toisistaan, esimerkiksi 32,1 %:lle on suositeltu 6 kuukauden ja 22 %:lle 4 kuukauden täysimetystä. Vastaajista 37,9 % kertoo, että he ovat saaneet ammattilaisilta ristiriitaisia ohjeita imettämiseen – tätä useammat (45 %) kokevat kuitenkin, että ammattilaisten antamat ohjeet ovat olleet linjassa keskenään.

Imettämisessä parasta ravinnon laatu – pulloruokinnassa isän mahdollisuus osallistua

Rintamaitoa pidetään vauvalle hyvänä ravintona. Yli puolet vastaajista (54,1 %) arvioi, että imettämisessä on parasta lapsen saama paras mahdollinen ravinto ja maidosta saatavat vasta-aineet. Vajaa kolmannes (27,8 %) arvostaa sen sijaan eniten rintaruokinnassa mukavaa yhteistä hetkeä, jossa lapsi saa läheisyyttä. Joka kymmenes (10,4 %) pitää parhaana puolena imettämisen vaivattomuutta.

Vauvan pulloruokinnassa yli puolet (55,4 %) vastaajista näkee myönteisimpänä isän mahdollisuuden osallistua vauvan syöttämiseen. Reilu neljännes (26,7 %) arvostaa eniten sitä, ettei äiti ole täysin sidottu vauvaan. Vastaajista 8,4 % pitää pulloruokinnan myönteisimpänä asiana helppoutta ruokkia lapsi julkisellakin paikalla. Tosin pulloruokintakaan ei aina suju: 16,7 % kertoo, ettei vauva ole huolinut pulloa. Puolet vastaajista kertoo sen sijaan, että pulloruokinta on sujunut lähes ongelmitta.

Tietoa tutkimuksesta

Philips AVENT toteutti verkkokyselyn yhdessä Vauva-lehden kanssa 5.4.–2.5.2011 välisenä aikana. Kaikille avoin kysely oli www.vauva.fi -verkkosivuston etusivulla. Vastaajia oli eri puolilta Suomea kaikkiaan 1 668. Valtaosa vastaajista (93,9 %) on naisia. Miltei kaikki ovat lapsiperheen vanhempia. 11,4 % odottaa esikoistaan ja 11 %:lla ei ole lapsia tällä hetkellä. Vastanneista 70,6 %:n perheessä imetetään tai on imetetty aikaisemmin.

Vastauksissa pyydettiin arvioimaan oman perheen tilannetta. Näin ollen kysymykset oli muotoiltu esimerkiksi: ”Onko sinulla tai puolisollasi kokemuksia imetysongelmista?”. Tulokset on pyöristetty yhden desimaalin tarkkuudella.