Uusioaines vie kiertotalousosaamista maailmalle

Suomalaiset ovat maailman parhaita lasinkierrättäjiä, lähes kaikki kierrätettävissä oleva lasiaines päätyy kiertoon. Kiertotalousyhtiö Uusioaines kierrättää kaiken saamansa lasiaineksen ja tavoittelee merkittävää kansainvälistä kasvua kärkituotteenaan vaahtolasimurske.

Suurimman osan lasista voi kierrättää, vieläpä useampaan kertaan. Lasin kierrätettävyys on iskostunut suomalaisiin hyvin. Käytännössä kaikki pantillinen pakkauslasi päätyy Suomessa kiertoon ja muistakin lasipakkauksista yli 90 prosenttia.

Tasolasien, esimerkiksi ikkunalasin, purkujätteen, laminoidun lasin ja autojen ikkunoiden osalta Uusioaineksella on omaa keräystoimintaa. Pakkauslasin keräystä taas Suomessa hoitavat Rinki ja Palpa, joiden alueterminaaleista 70–75 % pakkauslasista toimitetaan Uusioainekselle puhdistettavaksi ja eroteltavaksi. Lasi myydään eteenpäin ulkomaisille lasipakkausten ja lasivillan valmistajille. Loput kerätystä pakkauslasista päätyy ulkomaille puhdistettavaksi.

”Keräyslasin osalta ei haluta olla yhdestä toimittajasta riippuvaisia. Se on ymmärrettävää, vaikka mielellään ottaisimme vastaan enemmänkin keräyslasia. Nyt joudumme tuomaan noin puolet lasista itse ulkomailta vaahtolasimurskeen tuotantoa varten”, toteaa Uusioaineksen toimitusjohtaja Kalle Härkönen.

Kannattavaa liiketoimintaa kestävällä pohjalla

Kansainvälisen, kiertotalouteen pohjautuvan menestystarinan rakentaminen kiehtoo Härköstä, joka on toiminut Uusioaineksen ja Foamit Groupin toimitusjohtajana keväästä 2020. Usein kiertotalousyhtiöt ovat pieniä ja paikallisia toimijoita. Härkönen näkee Uusioaineksen benchmark-yrityksenä siinä, miten kiertotaloudesta tehdään kannattavaa liiketoimintaa, kestävällä pohjalla.

Vuodesta 1994 toiminut Uusioaines kuuluu suomalaiseen Foamit-konserniin, joka on johtava eurooppalainen vaahtolasivalmistaja. Yksiköitä on Suomen lisäksi myös Norjassa ja Ruotsissa.

”Uusioaineksen toiminta alkoi pienestä. Yhtiö on kehittynyt pala palalta, innovoinut uusia tuotteita ja lopulta pääomasijoittajien myötä kasvanut isoksi kansainväliseksi toimijaksi. Me ostamme yhtiöitä Suomeen, eikä toisinpäin. Se on hyvä toimialalle ja koko yhteiskunnalle.”

Kansainvälistä kasvua vaahtolasista

Foamit-vaahtolasimurske on Uusioaineksen kärkituote, jota hyödynnetään rakentamisen ja infrarakentamisen puolella. Sen valmistukseen käytetään keräyslasin puhdistamisen ja käsittelyn yhteydessä syntyvää pientä lasisirua, jolle ei ole muita käyttökohteita.

Härkönen kertoo vaahtolasin olevan ympäristöystävällinen vaihtoehto esimerkiksi Leca-kevytsoralle. Foamit-vaahtolasi on aidosti ekologinen valinta, sillä sen raaka-aine on kertaalleen käytettyä lasia, eikä mitään muuta. Foamit-vaahtolasimurske on palamatonta, se ei ime vettä, on erittäin kevyt, lämpöä eristävä ja omaa hyvän puristuslujuuden. Erinomaisen kitkakulman ansiosta se pysyy paikallaan myös kaltevilla pinnoilla. Ympäristökysymysten nostaessaan päätään globaalisti, Uusioaineksen kansainvälinen kasvu tulee yhä vahvemmin vaahtolasista. Tavoitteena on olla tulevaisuudessa nollapäästöinen.

”Rakennusalalla ollaan entistä ympäristötietoisempia. Kysytään hiilijalanjäljestä, omien päästöjen kompensoinnista ja vaikutuksista. Muun kehityksen ohella kehitämme koko ajan myös uusia kustannustehokkaita kuljetusratkaisuja, joilla saisimme parannettua myös rahtikustannuksiltaan korkeamman tasolasin kierrätysastetta. Pyrimme jatkossa palvelemaan pienempiäkin toimijoita kaikkialla Suomessa.”

Härkönen kertoo konsernin omasta kuljetusyhtiöstä ja kiristyvistä kumppanivaatimuksista. Lyhyellä aikavälillä se tarkoittaa tietyn päästö- ja kokoluokan autoja sekä reittien optimointia. Pitkällä aikavälillä intresseissä ovat ajoneuvojen vaihtoehtoiset energiamuodot, kuten mahdollisesti biokaasu tai sähkö.

”Haluamme olla markkinoiden puhtain ja tehokkain toimija. Tartumme uusiin vaihtoehtoihin ensimmäisten joukossa heti kun ne tulevat mahdollisiksi.”

Kiertotalouden edistämistä EU-tasolla

Vaikka lasin kierrätysaste Suomessa on korkea, luvut muualla Euroopassa eivät hymyilytä. Pohjoismaissa, Saksassa ja Belgiassa kierrätetään vielä kohtuullisesti, mutta mitä etelämmäs mennään, sen vaikeampaa asenteiden muuttaminen on. Kalle Härkönen muistuttaa, että suurimmassa osassa maita ei ole Suomen kaltaista panttijärjestelmää.

”Pelkkä tuotteen kierrätysmaksu ei velvoita kuluttajaa kierrättämään, vaan siihen tarvitaan taloudellinen kimmoke. Tässä lakisääteinen toiminta on määräävä tekijä. Kaikissa maissa sekään ei kuitenkaan toimi.”

EU:ssa on vahva halu edistää kiertotaloutta ja lisätä tietoisuutta. Lasin osalta pyrkimys on saavuttaa 70 prosentin kiertoaste. Tällä hetkellä luku on Härkösen mukaan paljon pienempi. Hän harmittelee, että Suomessa päästörajoitukset ovat kiertotaloustuotteissa tiukemmat kuin neitseellisissä tuotteissa. Se rajoittaa käyttömahdollisuuksia.