Kestävä Terveydenhuolto -hanke: Tulevaisuuden kestävä terveydenhuolto rakentuu digitaalisten ja fyysisten kohtaamisten yhdistelmälle

Lähes kolmanneksella ihmisistä on jäänyt terveyden- tai sairauden hoitoon tai seurantaan liittyviä tapaamisia väliin koronaepidemian vuoksi. Tämä aiheuttaa hoitovelkaa, jota on osittain mahdollista purkaa digitaalisten terveyspalveluiden avulla. Koska digipalvelut eivät kuitenkaan sovellu kaikkeen terveydenhoitoon eivätkä kaikille ihmisille, tulevaisuuden kestävä terveydenhuolto on rakennettava digitaalisia ja fyysisiä kohtaamisia yhdistämällä.

Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen teettämässä seurantatutkimuksessa selvitettiin kansalaisten terveyshuolia sekä kokemuksia MyDatan* käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Seurantatutkimuksen toteutti Kantar TNS 17.–23.9.2020, ja siihen vastasi 1 010 henkilöä.

Vajaa kolmannes pitää kiinni henkilökohtaisesta tapaamisesta lääkärin kanssa

Digitaalisten terveyspalveluiden käyttöön löytyy halukkuutta, sillä jopa 44 % niistä, jotka eivät ole vielä käyttäneet digipalveluita, voisivat käyttää niitä tulevaisuudessa. Sen sijaan 29 % vastaajista ei ole käyttänyt eikä aio jatkossakaan käyttää digipalveluja. Suurin syy tähän on se, että lääkärissä käynti halutaan hoitaa henkilökohtaisesti tapaamalla. Miehistä suurempi osa (23 %) kuin naisista (17 %) edellyttää henkilökohtaista palvelua.

Koronaepidemia on tuonut jonkin verran uusia digipalvelujen käyttäjiä. 11 % vastaajista käytti digipalveluja ensimmäisen kerran tänä vuonna, ja 7 % teki näin nimenomaan koronaepidemian vuoksi.

”Tutkimuksen mukaan lähes kolmanneksella ihmisistä on jäänyt terveydenhuollon käyntejä väliin koronaepidemian takia. Digitaaliset terveyspalvelut ovat yksi keskeinen tapa, jolla muiden sairauksien hoitojonoja saadaan lyhennettyä. On hienoa huomata, että vaikka vasta joka neljäs vastaaja kertoo käyttävänsä digipalveluja, muidenkin suhtautuminen niitä kohtaan on pääsääntöisesti positiivista. Kaikille ja kaikkiin tilanteisiin digitaalisuus ei tietenkään sovi, ja siksi meidän pitää löytää tapoja hoitaa potilaita yhdistämällä tehokkaasti sekä digitaalista että henkilökohtaista palvelua”, sanoo Lääkäriliiton johtaja Heikki Pärnänen.

Kyvykkyys käyttää digipalveluita on korkea

Vastaajien itse kokemalla toimeentulotasolla ei näytä olevan merkittävää vaikutusta digipalveluiden käyttöasteeseen. Suurinta vastustusta digipalveluiden käyttämistä kohtaan tunnetaan niin erinomaisesti toimeentulevien kuin niiden henkilöiden parissa, jotka joutuvat ajoittain tinkimään ostoksista. Kun selvitettiin tyytyväisyyttä käytössä olleisiin digitaalisiin palveluihin, skaalan ääripäät eli erinomaisesti toimeentulevat ja henkilöt, jotka joutuvat tinkimään lähes kaikesta, ovat vastauksissaan hyvin lähellä toisiaan.

Vastaajat eivät kokeneet tietoturvaan liittyviä riskejä tutkimuksen tekohetkellä merkittäväksi esteeksi terveydenhuollon digipalveluiden käytölle. Myöskään palvelujen käytön teknisen osaamisen ei koettu nousevan pullonkaulaksi – yli 65-vuotiaiden vastaajien ikäluokassakin vain 4 % piti digipalveluiden käyttöä liian haastavana.

”Tutkimuksessa todetaan, että suurin este digitaalisten palveluiden käyttöön on toive henkilökohtaisesta kohtaamisesta. Digipalveluiden käyttö voi kasvaa merkittävästikin, jos löydämme keinoja tuottaa niitä inhimillisellä ja jopa henkilökohtaista tapaamista vastaavalla tavalla. Sanoisinkin, että kohtalon kysymys on, miten saadaan luotua paitsi luottamusta terveydenhuollon digipalveluja kohtaan, myös aitoa vuorovaikutusta ruudun välityksellä asiointiin,” Heikki Pärnänen sanoo.

*MyDatalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietoa, jota henkilö kerää itse itsestään terveysteknologian avulla.

Lisätietoja:

Lääkäriliitto, Heikki Pärnänen, Johtaja, politiikkatoimiala,

+358 40 546 5316, heikki.parnanen@laakariliitto.fi

Median yhteydenotot:

AbbVie, Kaisa Raitio, External Affairs Manager

+ 358 40 545 0491, kaisa.raitio@abbvie.com

FI-ABBV-200078/10.2020