Suunnittelusta apu ruokahävikkiin

Ruokaa lentää meillä roskiin – jatkuvalla syötöllä ja suuria määriä. Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta 120-160 miljoonaa kiloa – eli hurjat 20-25 kiloa henkilöä kohden. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy lähes nelinkertainen määrä.

Ihmiskunnalla ei enää ole varaa ruokahävikkiin – mutta onneksi uudet, resurssiviisaammat tuulet puhaltavat jo.

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta (Luke) muistuttaa, että kaikki turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä. Ketjussa hävikiksi päätyvän turhan ruoan tuottamisen aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat Luken mukaan noin miljoona CO2-ekvivalenttitonnia.

”Meidän pitää pienentää hävikkiä entistä tehokkaammin läpi koko ketjun, vaikka ihan kokonaan tätä ongelmaa ei voidakaan poistaa”, Katajajuuri toteaa ja peräänkuuluttaa samalla keinoja, joilla ruokahävikki tehdään näkyväksi. ”Tätä kautta ongelmakohtiin voidaan myös puuttua.”

Kolmen kerroksen väkeä 

Kun poraudutaan ruokahävikin pulmakenttään vähän syvällisemmin, suomalainen kuluttaja kuuluu yleensä yhteen kolmesta kategoriasta, kertoo Katajajuuri.

”Ensimmäisessä kategoriassa ihminen tiedostaa ruokahävikin todelliseksi ongelmaksi ja tekee asialle jotain tai paljonkin. Toisessa kategoriassa ihminen kylläkin tiedostaa ongelman, mutta ei tee mitään, ainakaan merkittävästi. Kolmannessa kategoriassa ihminen ei tiedosta eikä tee”, Katajajuuri linjaa.

Suurin potentiaali muutokseen on kakkoskategorian kansalaisissa, jotka tuntevat jo rinnassaan syyllisyyden piston, mutta se ei ole vielä kanavoitunut toiminnaksi. Erityisesti tälle ryhmälle Katajajuurella on neuvoja: ”Ihan ensiksi ruoan hamstraamisesta pitää luopua. Sitten ruoan hankinta ja käyttö pitää saada suunnitelmalliseksi – ja miettiä sekin, missä määrin jo kerran valmistettua ruokaa voi uusiokäyttää.”

Pitkäjänteisempää otetta

Tuotepäällikkö Elina Välisaari Freshistä on samoilla linjoilla: hyvän suunnitelman avulla hävikin määrä saadaan käännettyä laskuun, vaikka esimerkiksi lapsiperheen arjessa kaikkeen ei aina voikaan varautua. ”Kun jaksetaan miettiä valmiiksi, milloin syödään ja mitä, ollaan jo lähempänä ratkaisua.”

Toinen Välisaaren vinkki koskee omalta mukavuusalueelta poistumista. Kotikeittiöön pitää saada lisää rohkeutta ja uteliaisuutta: mitähän tästäkin vielä voisi tehdä? ”Esimerkiksi aterioilta ylijäänyttä ruokaa voi tuunata monin eri tavoin ja näin saada aikaan maukkaita kokonaisuuksia.”

Laajalla rintamalla hävikkiä vastaan

Freshin tuotevalikoimassa hävikin minimoiminen on kestoteema. Esimerkiksi sopivat tuotekoot varmistavat, että hävikkiä syntyy vain vähän tai ei ollenkaan. Salaattien ja ruoanvalmistustuotteiden laatua ja säilyvyyttä taas on parannettu uudenlaisilla hengittävillä pakkauskalvoilla.

”Lisäksi tuotteet ovat nopeita ja helppoja käyttää, koska kasvikset ovat valmiiksi pestyjä, kuorittuja ja pilkottuja. Tuotteet ovat myös monikäyttöisiä: salaatti voi olla joko itse ateria tai sen lisuke”, toteaa Välisaari.

Freshillä myös ideoidaan reseptejä, joita painetaan tuotepakkauksiin – ja näin laajennetaan ”mahdollisuuksien maailmaa” keittiöissä. ”Meillä on juuri tuotu markkinoille kasvipihvimixit, joissa on erityisesti panostettu reseptipuoleen”, Välisaari paljastaa.

Tuotepäällikkö Elina Välisaari

Ilmastotekoja, kiitos!

Taistelussa ruokahävikkiä vastaan kaikki kivet on käännettävä. ”Ruokahävikin tuoma rasitus on valtavan kova ympäristölle ja ruoan poisheittäminen on todellista haaskuuta – tämähän tiedostetaan asennepuolella jo varsin hyvin. Nyt on kysymys siitä, että tehdään myös niitä tekoja”, Välisaari päättää.

Yksi Freshin oma ympäristöteko on se, että kasvisten kuoret ja muut käyttökelvottomat osat menevät Jepuan biokaasulaitokselle hyötykäyttöön.

_______________________________________________

Ruokahävikki on globaali jättihaaste

• maapallon maapinta-alasta 50 % on ruoantuotannon käytössä
• puhtaasta vedestä 70 % kuluu ruoantuotantoon
• 30 % ilmastopäästöistä syntyy ruoantuotannossa
• 1/3 kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikiksi
• YK:n tavoite on vähentää ruokahävikkiä 50 % vuoteen 2030 mennessä

________________________________________________

Lisätiedot: Tuotepäällikkö Elina Välisaari, elina.valisaari@fresh.fi, 040-8322866