Hoivatyön kenttä toimii haurailla systeemeillä, nykyisillä toimintamalleilla on lähes mahdotonta selvitä koronan kaltaisista isoista epidemioista

Hoivatyönantajilla on vaikeuksia saada työntekijöitä. Työvuoroja tehdään alimiehityksellä, sillä hoivatyöntekijöitä ei vain saada. Jo normaalissa arjessa selviytyminen on hoivatyönkentällä haastavaa. Mitä se olisi sitten, kun epidemia vaatisi erityisjärjestelyjä ja työntekijöitä olisi kentällä vähemmän epidemiasta aiheutuvien sairaspoissaolojen vuoksi.

”Olen ollut influenssakaudella hoivatyön kentällä tekemässä hoitotyötä. Eristyksiä ja muita aseptiikkaan liittyviä asioita oli pakko laiminlyödä, sillä siihen ei ollut yksinkertaisesti aikaa tai edes mahdollisuuksia. En haluaisikaan olla todistamassa, mitä tapahtuisi hoivatyönkentällä, jos korona iskisi Suomeen isommin,” pohtii Johanna Korhonen, hallintotieteiden maisteri, sairaanhoitaja ProGrupper Oy:sta.

Hoiva-ala on vähintäänkin kriisin esiasteen kynnyksellä, jollei jo kriisissä. Arvioiden mukaan alalle tarvitaan seuraavien 15 vuoden aikana jopa 200 000 uutta hoivatyöntekijää. Samaan aikaan työntekijät uupuvat, sillä he kokevat työn kuormittavuuden liian raskaaksi. Työntekijät ovat lähteneet itse ratkomaan haastavaa tilannetta. Vakituisista työsuhteista luovutaan, sillä omaa työhyvinvointia pyritään vaalimaan vapaudella valita missä, milloin ja miten paljon tehdään työtä. Selvää onkin, että hoiva-ala kaipaa uusia tapoja ja malleja, jotta kestämätön tilanne saadaan hallintaan ja koronan kaltaiset muuttuvat tekijät eivät vaarantaisi potilasturvallisuutta tulevaisuudessa.

”Hoivatyönkenttää tulisi kokonaisuudessaan organisoida uudella tavalla, jotta systeemi ei olisi näin hauras ja työntekijöitä riittäisi tulevaisuudessakin. Hoivatyöhön tulisi työllistää enemmän myös työntekijöitä, joilla ei ole terveydenhuollon koulutustaustaa. Hoivatyönkentällä on paljon työtä, jotka eivät vaadi tekijältään terveydenhuollon ammattitutkintoa. 

Meidän uudessa ProGrupper Hoiva rekrytointimallissa nämä tekijät on otettu huomioon. Muillakin aloilla työ- ja työllistämistapoja on muokattu alojen kehittyvien tarpeiden mukaan, miksi se ei onnistuisi hoiva-alalla. On vain kysymys siitä, että yleisesti tiedostetaan ja hyväksytään alan olevan murroksessa ja pystytään kehittämään ja kehittymään trendien mukana. Toivottavasti nämä koronan myötä syntyneet skenaariot viimein herättelee päättäjiä siihen tulemaan, että kenttää on nyt uskallettava isolla kädellä uudistaa.” Summaa Korhonen.

ProGrupper Hoiva –rekrytointimallilla uutta vetovoimaa hoivatyöhön

ProGrupper Hoiva rekrytointimalli on kehitetty työntekijöiden tarpeisiin. Malli tarjoaa työntekijöille vapautta ja parempia mahdollisuuksia organisoida omaa työtä ja vapaa-aikaa. Työntekijät voivat ajan hengen mukaisesti vastaanottaa ProGrupper Hoiva sovelluksessa itselleen sopivimmat työtehtävät suoraan mobiilissa. Uutta vetovoimaa tuodaan hoivatyöhön pelillisellä bonusohjelmalla. Bonusohjelmassaan ProGrupper maksaa työntekijöille bonusrahaa työnantajan maksaman palkan lisäksi. Kirimällä omaa bonustasoaan ylemmälle tasolle eli tekemällä enemmän keikkatyötä kuukauden sykleissä, työntekijällä on mahdollisuus saada enemmän bonusrahaa.

Työnantajille malli tarjoaa nykyaikaisen rekrytointityökalun, jolla tavoittaa helpommin ja nopeammin työntekijöitä. Työnantajat voivat muodostaa sovellukseen omia keikkarinkejä, yhteisiä keikkarinkejä eri verkostojen kanssa ja etsiä sovelluksesta potentiaalisia työntekijöitä sekä ilmoittaa avoimista työtehtävistä julkisesti. Useat eri tavat hakea työvoimaa varmistavat, että työnantajien rivit eivät rakoile tiukassakaan paikassa, ei edes koronassa.

Lisätietoa
Johanna Korhonen
toimitusjohtaja, rekrytoinnin asiantuntija, sairaanhoitaja, hallintotieteiden maisteri
p. 040 183 0721, johanna.korhonen@progrupper.fi
ProGrupper Oy – rekrytointia sydämellä teknologiaa hyödyntäen