Omakotitalojen kauppa on vilkastunut Suomessa merkittävästi

Suomen asuntomarkkinat ovat kehittyneet positiivisesti alkuvuodesta lähtien. Asuntokauppa käy ennustettua vilkkaampana monilla pienemmilläkin paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Erityisen voimakkaasti ovat kuluneen vuoden aikana kasvaneet omakotitalojen kauppamäärät, koko Suomessa 7,3 prosenttia. Myös omakotitalojen keskihinta on noussut edellisvuosista.

– Toisin kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää, omakotitalojen kauppa käy Suomessa vilkkaana, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Markkina on 7,3 prosenttia plussalla koko Suomessa. Oulussa omakotitalokauppa on vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana noussut jopa 25,2 prosenttia ja Hämeenlinnassa 15,2 prosenttia.

– Käytettyjen asuntojen kokonaismarkkinakin on kasvanut 2,7 prosenttia. Kauppa on vilkastunut monilla pienemmilläkin paikkakunnilla muutamien vuosien hiljaiselon jälkeen. Kaiken kaikkiaan asuntomarkkinoillamme on tällä hetkellä positiivinen vire, eikä merkkejä kaupan hiljentymisestä tai tyssäämisestä ole näköpiirissä, jatkaa Rantanen.

– Asuntokaupan ennustaminen on haasteellista, koska asumisessa on samaa vaikeasti ennustettavaa aaltoliikettä kuin kaikissa muissakin trendeissä. Asuntojen kysyntää ohjaavat monet muuttuvat tekijät, Rantanen jatkaa. – Omakotitalojen tarjonta on ollut edellisvuosien aikana runsasta kysyntään nähden. Talojen hinnat olivat suhteellisen korkeita, jolloin kysyntä kohdistui enemmän kerrostaloasuntoihin. Nyt taas niiden hintataso on vahvistunut ja kysyntä kääntynyt suhteessa edullisempiin omakotitaloihin.

– Monet eri puolilla Suomea asuvat nuoret, jotka suunnittelevat perheenperustamista, laittavat todennäköisesti mieluummin 150 000 euron asuntobudjettinsa omakotitaloon kuin yksiöön keskustassa, toteaa Rantanen. – Ei sen omakotitalon tarvitse sijaita maalla, kehyskunnissakaan. Esimerkiksi Hämeenlinnassa omakotitalovyöhyke alkaa noin kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Monilla paikkakunnilla omakotitalojen asukkailla on ihan samat lähipalvelut kuin keskustan kerrostaloasukkaillakin.

– Mediassa korostuu näkemys, että kaikki haluavat asua ja muuttaa keskustoihin. Ei kuitenkaan ole olemassa yhtä totuutta. Monet haaveilevat lisäasuinneliöistä ja luonnon läheisyydestä. Tällä hetkellä omakotitaloja saa kehyskunnista hyvien kulkuyhteyksien varrelta 10 vuoden takaisilla hinnoilla, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

Omakotitalokauppoja tehdään läpi vuoden – toisin kuin ennen

– Menneinä vuosikymmeninä omakotitalokauppa loppui ensimmäisiin lumisateisiin ja alkoi taas keväällä lumen sulaessa pois. Tänä päivänä omakotitaloja myydään läpi vuoden aivan kuten muitakin asuntoja, sanoo Jukka Rantanen. – Monilla on kuitenkin edelleen se harhakäsitys, ettei omakotitaloja kannata laittaa tai pitää myynnissä talvikuukausina.

– Parhaiten käyvät kaupaksi ne omakotitalot, joita on pidetty hyvässä kunnossa vuosien saatossa ja joissa ei ole heti isompia remonttitarpeita. Kiinteistöjen ylläpidon merkitys on korostunut myös siksi, että pankit ovat tarkentaneet remonttilainojen myöntämisen ehtoja. Ostajia kiinnostavat erityisesti kuntotarkastetut ja sisäänmuuttokuntoiset omakotitalot.

– Monia omakotitalosta haaveilevia voi ostopäätöksenteossa jarruttaa ajatus, että pitäisi olla itse tosi näppärä käsistään ja tykätä remontoinnista. Tai sitten pelätään, ettei aika riitä talon kunnossapitoon ja pihatöihin, sanoo Henna Mikkonen. – On hyvä muistaa, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse ja näitä palveluita voi myös ostaa. Samalla tulee usein tuettua paikallista yrittäjyyttä. Kotitalousvähennys tuo helpotusta kustannuksiin.

– UKK-instituutin uusimpien liikuntasuositusten mukaan päivittäisellä kevyellä liikuskelullakin, joihin koti- ja pihatyötkin lasketaan, on tärkeitä terveyshyötyjä. En tiedä, miten muuten itse ehtisin kiireisessä lapsiperhearjessamme ja Helsinki–Hämeenlinna-työmatkojeni jälkeen pitää huolta kunnostani, jos meillä ei olisi hoidettavanamme omakotitaloa, naurahtaa Jukka Rantanen