Oman talouden isoimmat optimistit luovassa työssä, synkät odotukset yleisimpiä turvallisuusalalla

Säästöpankin Näin Suomi säästää -kyselyn tuloksia tutkittiin tänä vuonna myös eri ammattiryhmien sekä eläkeläisten ja opiskelijoiden kesken. Seitsemättä kertaa toteutettuun tutkimukseen vastasi lähes 3 000 suomalaista.

Kaikista vastaajista valtaosa uskoi oman taloutensa parantuvan tai ainakin pysyvän ennallaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Selkeää kohenemista enteiltiin varsinkin luovassa työssä (18 %), ja maltillisempaan nousuun uskottiin eniten kiinteistönvälityksessä ja rakennusalalla (40 %). Ennallaan tilanteen odotettiin pysyvän yleisimmin eläkeläisten keskuudessa (58 %). Asteikon toisessa päässä isoimpana ryhmänä erottui turvallisuusalalla työskentelevät. Heistä joka kymmenes (11 %) arvioi taloudellisen tilanteensa heikkenevän selvästi.

Niistä, jotka uskoivat taloudellisen tilanteensa muuttuvan, joka toinen odotti sen johtuvan muutoksista työtilanteessa tai tuloissa. Luovalla alalla näin ennakoi jopa 71 prosenttia

Pitkän tähtäimen taloussuunnittelu suosituinta rakennusalalla

Oman talouden suunnittelussa pitkälle horisonttiin katsottiin etenkin rakennusalalla. Siellä runsas kolmannes (38 %) teki suunnitelmia yli kahden vuoden päähän. Niistä, jotka eivät suunnitelleet omaa talouttaan ollenkaan (12 %), toimi turvallisuusalalla joka viides (22 %). Puolet perustelee asiaa sillä, että tulot ja menot ovat vakiot, ja toinen puoli myöntää suunnittelun puutteen johtuvan aikaansaamattomuudesta.

Eniten esteitä säästämisen ja sijoittamisen lisäämiseen oli opiskelijoilla. Heistä 77 % ilmoitti asian johtuvan elämäntilanteesta, jossa tulot ovat normaalia pienemmät. Finanssialalla oli eniten niitä, joilla esteitä ei ollut lainkaan (42 %).

Yrittäjillä isoimmat kuukausisäästöt

Säännöllisten säästäjien keskuudessa pienin ryhmä olivat opiskelijat, mutta heistäkin 60 prosenttia sai jotain säästöön kuukausittain. Yleisintä säännöllinen säästäminen oli finanssialalla (94 %). Sieltä löytyi myös eniten yli satasen säästäviä (72 %). Aktiivisimmat säästäjät 400 eurosta ylöspäin olivat yrittäjiä (23 %), ja kahdeksan prosenttia heistä pisti talteen yli tuhat euroa kuussa.

Säästämisen syistä kysyttäessä suosituin oli pahan päivän vara. Turvaa yllättäviin tilanteisiin haettiin etenkin luovissa töissä (40 %), vähiten taas maa- ja metsätalouden tehtävissä (10 %). Jälkimmäisten edustajat nousivat vuorostaan kärkeen (39 %) toiseksi yleisimmässä perustelussa, eli halussa vaurastua ja lisätä taloudellista riippumattomuutta.

Finanssialalla luotetaan rahastoihin

Säästö- ja sijoitustuotteista yleisimmät olivat säästötili ja rahastosijoitukset. Eniten molempia käytettiin finanssialalla (79 % ja 85 %). Maa- tai metsäpalstaan luotettiin eniten maa- ja metsätalousalalla (45 %), ja vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa ykköseksi kipusivat kiinteistönvälittäjät (43 %). Osakkeiden kärjessä olivat rakennusalan edustajat ja sijoitusasunnoissa ja -kiinteistöissä yrittäjät.

Kaikissa ryhmissä säästettiin ensi sijassa itselle, mutta moni antoi omastaan myös läheisille. Lapsille säästivät etenkin kiinteistönvälittäjät (47 %), ja puolisolle rakennusalalla työskentelevät (35 %). Lapsenlapsille säästämisessä kunnostautuivat eläkeläiset. Heistä joka neljäs (27 %) laittoi rahaa sivuun sukupolven yli.

Eläkkeellä kartetaan lainanottoa

Suosituimmat lainamuodot olivat asuntolaina ja luottokorttien luotto-ominaisuudet. Niihin turvautui joka toinen vastaaja. Suurimmat lukemat löytyivät kiinteistönvälittäjistä. Heistä 70 prosentilla oli asuntolainaa, ja korttiluottoa käytti samoin 70 prosenttia. Opintolainaa oli yleisimmin, kuten odottaa saattaa, opiskelijoilla (83 %).

Vastahakoisimmin lainanottoon suhtautuivat eläkeläiset. Heistä 53 % yritti välttää kaikkea lainan- ja luotonottoa viimeiseen saakka. Turvallisuusalalla näin ajatteli vain 6 prosenttia. Yleisintä oli asenne, jonka mukaan asuntolaina ja opintolaina ovat ok, mutta muutoin lainoja ja luottoja koetetaan välttää. Eniten sitä mieltä olivat opiskelijat (53 %). Lainanottoa nykyisillä korkotasoilla ja marginaaleilla, mikäli tulot ovat säännöllisesti, pidettiin fiksuna etenkin turvallisuusalalla (39 %).