Suomen kasvunäkymä kohtuullinen – kaksi riskitekijää ylitse muiden

Suomen talouden lähtökohdat vuoteen 2019 ovat hieman aiemmin arvioitua valoisammat, todetaan Säästöpankin tuoreessa suhdannekatsauksessa. Erityisen myönteistä oli keskeisten kysyntätekijöiden selvä piristyminen vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Myös työllisyyskasvu on jatkunut vahvana. Laadullisesti työllisyyskehitys on sen sijaan jonkin verran heikentynyt ja viime kesän jälkeen kasvu onkin ollut pitkälti osa-aikaisten työpaikkojen varassa. Talouden kasvunäkymän suurimmat riskit ovat kotimaisen rakennussyklin käänne sekä USA:n talouskasvun ennakoitua voimakkaampi hidastuminen.

BKT kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018 eli prosenttiyksikön euroalueen keskiarvoa ripeämpää vauhtia. Erityisen myönteistä oli keskeisten kysyntätekijöiden selvä piristyminen vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä vuoden keskivaiheen selvän notkahduksen jälkeen. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala pitää Suomen talouden nykyvirettä edelleen vähintäänkin kohtuullisena.

”Toisaalta on sanottava, että kysynnän kehitys oli vuonna 2018 kokonaisuutena pettymys. Varastojen kertyminen selitti BKT-kasvusta poikkeuksellisen suuren osan. Myös tuonti kasvoi huomattavasti vientiä nopeammin, joten nettovienti itse asiassa supisti talouskasvua,” Vesala toteaa.

”Työllisyyden ja palkkasumman voimakkaasta kasvusta huolimatta myös yksityisen kulutuksen kasvu jäi vaisuksi. Tämä ei sinänsä yllätä, koska jo jonkin aikaa on ollut nähtävissä, että kotitalouksien säästämisinto on nousussa. Kotitalouksien velkaantumishuolien näkökulmasta tämän voi toki nähdä tervetulleenakin kehityksenä,” Vesala jatkaa.

Talouden vahvan loppuvuoden ansiosta ns. kasvuperintöä siirtyy kuluvalle vuodella aiempaa enemmän. Samaan aikaan kuitenkin kansainvälisen talouden suhdanneongelmat ovat osoittautumassa ennakoitua vakavammiksi, joten ennusteisiin kohdistuu myös alasuuntaisia riskejä.

”Näkymässä tapahtuneet muutokset ovat toistaiseksi kutakuinkin tasapainossa, joten pidämme vuosien 2019-2020 BKT-ennusteemme ennallaan. Muihinkin ennustelukuihin olemme tehneet lähinnä vain hienosäätöä. Ennustettamme työttömyysasteen kehityksestä olemme tosin korjanneet reippaasti, koska toteutunut kehitys on ollut merkittävästi aiempaa arviotamme myönteisempää,” Vesala selventää.

Kaksi epävarmuustekijää ylitse muiden

Säästöpankin mukaan Suomen kasvunäkymälle on kaksi riskitekijää ylitse muiden. Ensimmäinen niistä on kysymys, kuinka voimakkaasti kotimainen rakentaminen hidastuu.

”Asuinrakentaminen oli erityisesti 2016 aivan keskeinen talouskasvun ajuri. Vaikka sen suhteellinen merkitys on nousukauden edetessä vähentynyt, rakennussyklin hiipuminen on keskeisin kotimainen riski talouden kasvuluvuille,” Vesala sanoo.

Toinen riskitekijä liittyy maailmantalouden yleiseen toimintaympäristöön. Talouskasvu on jo selvästi hidastunut euroalueella ja Kiinassa. USA:ssa noususuhdanne on toistaiseksi pitänyt parhaiten pintansa, mutta sielläkin ensimmäiset heikkenemisen merkit ovat jo näkyvissä.

”USA:n talouden kehitys on tällä hetkellä kiinnostuksen kohde numero yksi. Mikäli kasvunäkymä alkaa merkittävästi jäähtyä myös siellä, on koko maailmantalouden suhdanne pahassa pinteessä. Tämä olisi Suomellekin erittäin huono uutinen. Suomen talous seuraa usein maailmantalouden trendimuutoksia ikään kuin vipuvarren päästä – viiveellä, mutta laajemmalla heilurilla,” Vesala kuvailee.

Työllisyysloikka ylittänyt odotukset – jäähtymisen merkkejäkin jo ilmassa

Työllisyyskehitystä tukeva talouskasvu on jatkunut vahvana aivan viime aikoihin saakka. Työllisyysaste on noussut reilusti hallituksen tavoitteleman 72 prosentin yläpuolelle, 72,6 prosenttiin. Työttömyysasteen trendi puolestaan on laskenut 6,4 prosenttiin, mikä kolkuttelee jo 2000-luvun alimpia tasoja.

”Nykyisen hallituskauden aikana 15-74 -vuotiaiden työllisten määrä on kasvanut jo noin 135 tuhannella, mikä ylittää reippaasti kovimmatkin ennakko-odotukset. Uudet työpaikat ovat hallituskaudella syntyneet käytännössä kokonaan yksityiselle sektorille,” Vesala summaa.

Laadullisesti työllisyyskehitys on sen sijaan jo jonkin verran heikentynyt. Kokoaikaisten työsuhteiden määrän kasvu oli vahvaa vuonna 2017 ja vielä 2018 alkupuolella, mutta viime kesän jälkeen työllisyyskasvu on ollut pitkälti osa-aikaisten työpaikkojen varassa. Myös muita jäähtymisen merkkejä on jo ilmassa.

”Työvoiman kasvu on jo pysähtynyt. Työmarkkinoille ei siis enää virtaa uutta verta samaan tapaan kuin nousukauden voimakkaimmassa vaiheessa. Yhä useammat yritykset myös raportoivat vaikeuksista löytää sopivaa työvoimaa, mikä kielii työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien pahenemisesta,” Vesala toteaa.

”Ja onhan työllisyyden paranemisvauhti viimeisen vuoden aikana ollut talouden suorituskykyyn nähden jopa omituisen voimakasta. Työllisyyskasvu ylittää BKT:n kasvuvauhdin eli tuottavuuden kasvu on pysähtynyt. Mikäli jatkossa fokus siirtyy enemmän tuottavuuden kohentamiseen, työmarkkinoiden imu vastaavasti vaimenee,” Vesala jatkaa.

Korkojen nousu yhä kaukana sumuverhon takana

Alkuvuoden merkittävimpiä uutisia on ollut selvä muutos keskuspankkien ohjeistuksessa tulevasta rahapolitiikasta. Erityisesti USA:n keskuspankki Fedin viestintä on muuttunut oleellisesti maltillisemman koronnostotahdin suuntaan.

”Markkinoilla on puhuttu jopa Fedin U-käännöksestä. Viime syksynä Fed ohjeisti nostavansa tänä vuonna korkoja kolme kertaa ja vielä joulun allakin puhuttiin kahdesta koronnostosta. Viimeaikaisen viestinnän perusteella vaikuttaa siltä, ettei Fediltä välttämättä tule tänä vuonna koronnostoja lainkaan”, Vesala sanoo.

”Euroalueella suhdanneongelmat ovat niin ilmeisiä, että mikäli koronnostojen syrjään tässä syklissä enää ylipäätään päästään kiinni, kiristyksissä tullaan etenemään erittäin varovaisesti. On hyvin mahdollista, että suhdannenäkymä kaipaa tuekseen pikemminkin elvytystä,” Vesala lisää.

Euroopan keskuspankin elvytysvaran ollessa jo hyvin rajallinen, tukea taloudelle voidaan kaivata entistä enemmän finanssipolitiikan puolelta.