Pohjoismainen tutkimus osoittaa, miten lapset saadaan syömään terveellisemmin

Uumajan yliopiston tekemä uusi tutkimus selvitti, miten kasvisten osuutta lasten ruokavaliossa voidaan pysyvästi lisätä. Tulokset osoittavat, että järjestelmällinen eri vihannesten, hedelmien ja marjojen tarjoaminen siinä vaiheessa, kun lapset alkavat maistelemaan eri makuja, johti pysyviin käyttäytymismuutoksiin aina puolentoista vuoden ikään asti. Tulosten odotetaan vaikuttavan merkittävästi lasten ruokatottumuksiin. Lisäksi Semper on tutkimuksen pohjalta kehittänyt käytännönläheisen STEP-menetelmän, jonka avulla vanhemmat voivat hyödyntää tutkimuksessa saatuja tuloksia.

Semper on yhdessä Uumajan yliopiston, Västerbottenin läänin ja Oskar-säätiön kanssa rahoittanut mittavaa lasten ravitsemusta käsittelevää tieteellistä tutkimusta. Lisäruokailun optimointia koskeva OTIS-tutkimus on ainoa laatuaan. Siinä tarkasteltiin pohjoismaisen ruokavalion mukaisesti optimoidun lisäruoan vaikutuksia. Tutkimuksessa 4-6 kuukauden ikäisille vauvoille tarjottiin järjestelmällisesti sekä makeita, happamia että karvaita hedelmiä, marjoja ja vihanneksia 24 vuorokauden ajan, ja sen jälkeen ruokavaliota, jossa oli runsaasti hedelmiä ja vihanneksia mutta niukasti eläinperäistä proteiinia.

Todettiin, että toistuva aikainen altistus kasviksille lisäsi niiden syömistä myöhemmässä vaiheessa. Tutkimukseen osallistuneet vauvat söivät 9 kuukauden iässä enemmän kasviksia kuin verrokkiryhmän jäsenet (225 ±109 g/päivä vs. 156 ±77 g/päivä). Myös 12 kuukauden iässä oli vihannesten osuus merkittävästi suurempi kuin verrokeilla (54 % suurempi päiväkohtainen kulutus). Vihannesten ja hedelmien syönti väheni jonkin verran 12-18 kuukauden iässä, mutta tutkimukseen osallistuneet kuluttivat kuitenkin 32 % enemmän vihanneksia ja hedelmiä kuin verrokit. Mitään kielteisiä vaikutuksia ei ilmennyt. Vaikka pohjoismaisen ruokavalion pitkäaikaisista vaikutuksista tarvitaan vielä lisätutkimuksia, ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia.

– Tulokset tukevat aiempia havaintoja, mutta tämä on ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, joka lisäksi osoitti, että ratkaisu toimii kotiympäristössä ja pidemmällä aikavälillä kuin aiemmin. OTIS-tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että maistatusmenetelmällä on suora vaikutus lasten ruokatottumuksiin vauvaiässä ja myöhemminkin, ja näin sillä voi olla myös pitkän aikavälin terveysvaikutuksia, sanoo tohtorikoulutettava Ulrica Johansson Uumajan yliopistosta.

Vihannesten, hedelmien ja marjojen lisääntyvä käyttö luo edellytyksiä terveellisempien ja kestävämpien ruokatottumuksien omaksumiseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Runsaasti proteiinia, niukasti hedelmiä ja vihanneksia ja paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä varhaislapsuuden ruokavalio altistaa lihavuudelle, korkealle kolesterolille, 2-tyypin diabetekselle ja kohonneelle verenpaineelle myöhemmin elämässä. Nykyiset pikkulasten ruokavaliota koskevat suositukset perustuvat pitkälti kokemukseen ja perinteisiin, eikä asiasta ole juuri tehty faktapohjaista tutkimusta.

– Semper on jo useiden sukupolvien ajan tehnyt yhteistyötä lastenlääkäreiden ja ravitsemusasiantuntijoiden kanssa voidakseen tarjota lapsille parasta mahdollista ruokaa. Nykyään on niin paljon tietoa saatavilla, että monien vanhempien on vaikea tietää, mikä on oikein ja mikä väärin. OTIS-tutkimukseen perustuva STEP-menetelmä tarjoaa vanhemmille konkreettista tukea kiinteiden ruokien maistatuksen aloittamiseen, sanoo Semperin tutkimus- ja kehitysjohtaja Catharina Tennefors.

Step-menetelmä

Semper on kehittänyt käytännönläheisen menetelmän nimeltä STEP, jonka avulla vanhemmat voivat soveltaa tutkimustuloksia. STEP on ladattava sovellus, joka tarjoaa neuvoja siihen, miten vihanneksia, hedelmiä ja marjoja voidaan vaiheittain lisätä ruokavalioon 24 vuorokauden mittaisen jakson aikana. Sovellus on ilmainen ja ladattavissa tästä osoitteesta: http://apps.apple.com/fi/app/semper-step/id1556005270?l=fi

Tutkimuksesta

Vuonna 2015 käynnistynyttä OTIS-tutkimusta johtaa yliopistolehtori ja Uumajan yliopiston kliinisen pediatrian laitoksen ylilääkäri Torbjörn Lind. Tutkimukseen osallistui 250 tervettä vauvaa Uumajasta ja sen lähiympäristöstä. Vuoden 2021 tammikuussa ilmestyi Foods-nimisessä tieteellisessä julkaisussa uusi artikkeli, jossa tarkasteltiin 12 ja 18 kuukauden ikäisillä pikkulapsilla saatuja tuloksia. Aikaisempi artikkeli, joka käsitteli 9 kuukauden ikäisillä saatuja tuloksia, julkaistiin Nutrients-lehdessä jo vuonna 2019. Tutkimusta rahoittivat Oskar-säätiö, Västerbottenin lääni ja Semper AB.

Pohjoismainen ruokavalio

Pohjoismaiden ministerineuvosto lanseerasi Uusi pohjoismainen keittiö -liikkeen vuonna 2004 Kööpenhaminassa, jossa joukko tunnettuja keittiömestareita, mm. Mathias Dahgren Ruotsista ja René Redzepi Tanskasta, allekirjoittivat tätä koskevan julistuksen. Uusi pohjoismainen keittiö haluaa kehittää pohjoismaisten raaka-aineiden laatua ja alkuperää tarjoamalla sesongin mukaista ruokaa, joka on hyväksi ympäristölle ja terveydelle. Pohjoismainen ruokavalio tarkoittaa hedelmien, marjojen, vihannesten, täysviljatuotteiden, kalan sekä monityydyttämättömien rasvojen kuten rypsiöljyn suosimista ja sokerin, suolan, tyydyttyneiden rasvojen, lihan, lihatuotteiden ja tuontiruuan välttämistä.

Lisätietoja:

Anne Lindfeldt, Corporate Communication Manager Nordics

+46702761035

anne.lindfeldt@semper.se

Hanna Tallberg, Lastenruokien tuotepäällikkö

+358505206969

hanna.tallberg@semper.fi