Respecta hyödyntää lämpökameraa kuntoutuksessa

Lämpökameroita käytetään nykyisin lääkinnällisen kuntoutuksen tukivälineenä ja jopa sairauksien ennaltaehkäisemisessä. Respectan apuvälineteknikko Rami Luttinen on hyödyntänyt lämpökameran mahdollisuuksia kuntoutuksessa jo yli neljä vuotta.

Respectan apuvälineteknikko Rami Luttinen on uranuurtaja lämpökameran käytössä kuntoutuksen tukivälineenä. Hän on ensimmäisten joukossa ollut kehittämässä lämpökameran käyttömahdollisuuksia ja hyödyntänyt lämpökameran mahdollisuuksia kuntoutuksessa jo useita vuosia.

Lämpökamera muodostaa kuvan esineen tai eliön pintalämpötilasta infrapunasäteilyn perusteella samaan tapaan kuin tavallinen kamera muodostaa kuvan näkyvän valon perusteella. Lämpökameroita on jo vuosikymmeniä sitten käytetty eläinten kuvantamisessa, ja sen seurauksena ryhdyttiin kartoittamaan lämpökamerakuvantamisen mahdollisuuksia myös ihmisillä.

”Respectassa infrapunakuvausta käytetään yhtenä kuntoutuksen apuvälineenä. Lämpökameran avulla voidaan selvittää esimerkiksi erilaisten apuvälineiden vaikuttavuutta ja sopivuutta”, Rami Luttinen kertoo.

Lämpökameralla tutkitaan esimerkiksi hermoston ongelmista kärsiviä potilaita, arvioidaan muita kehon toimintoja sekä tehdään protetiikkaan ja ortotiikkaan liittyviä sopivuuden arviointeja. Luttisen mukaan lämpökamerakuvantamista voidaan hyödyntää esimerkiksi diabeetikoiden ja muiden ääreisverenkierron ongelmista kärsivien potilaiden hoidon tukena.

”Erilaisia haavauma- ja traumapotilaita on pystytty hoitamaan aiempaa paremmin kuvantamisen avulla. Potilaita on kuvattu säännöllisesti, ja tarvittaessa on voitu muuttaa esimerkiksi potilaan apuvälineen tuennan suuntaa ja saada nopeasti kuva muutosten vaikuttavuudesta”, toteaa Luttinen.

Tutkimustietoa tarvitaan analysoinnin kehittämiseksi

Matti Smolander on diabeetikko, jonka kuntoutuksessa on noin kolmisen vuotta käytetty lämpökameratekniikkaa. Sen avulla tarkkaillaan Smolanderin alaraajojen sekä käsien lämpötilaa. Jos lämpötiloissa näkyy suuria muutoksia, hänet voidaan hyvissä ajoin ohjata lääkärin vastaanotolle.

”Kuvantamisella pyritään löytämään mahdollisia muutoksia kehossa. Tavoitteena on saada havaintoja hyvissä ajoin ja pyrkiä vaikuttamaan ennakoivasti mahdollisten ongelmien syntyyn. Parisenkymmentä minuuttia vievä toimenpide on nopea ja kivuton”, Smolander kiittelee.

Lämpökameralaitteisto ei ole kallis investointi, mikä näkyy myös potilasmaksuissa. Asiakkaalle toimenpide maksaa muutaman kympin. Myöskään kuvaamisympäristö ei vaadi monimutkaisia ratkaisuja, joten kuvantaminen on helppo toteuttaa.

”Lämpökamera on myös turvallinen käyttää, sillä se ei rasita tutkittavan kehoa esimerkiksi säteillä, kuten röntgenkuvaus”, Rami Luttinen toteaa ja korostaa kuvantamisen säännöllisyyden tärkeyttä, sillä yhden kuvan perusteella ei yleensä voida tehdä johtopäätöksiä.

”On myös huomioitava, että lämpökameralla kuvantamista ei voida vielä käyttää diagnoosin tekemiseen. Ennen kuvaamista pitää määritellä, mitä ollaan tekemässä tai etsimässä.”

Luttisen mukaan kuvantamista voitaisiin käyttää kuntoutuksessa ja seurannassa nykyistä paljon laajemmin, mutta tutkimustietoa kuvien analysoinnin kehittämiseksi tarvitaan vielä lisää.

”Näen lämpökamerakuvantamisella olevan mahdollisuuksia esimerkiksi diabeteksen ja infektioiden ennakoinnissa ja kontrolloinnissa. Vaaditaan kuitenkin vielä näyttöä ja tutkimusta analyysin varmentamiseen, eli mitä kaikkea voimme kuvista nähdä ja tuloksista todentaa.”