EKP laskee korkoja 0,25 prosenttiyksikköä tammikuussa − jatkaa kokouskohtaista lähestymistapaa

EKP:n kommunikaatiosta on käynyt ilmi, että EKP:n neuvosto on hyvin valmistautunut uuteen 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuun 30. tammikuuta. Markkinoiden reaktiot jäänevät vaimeiksi, ellei pääjohtaja Lagarde yllätä lupaamalla koronleikkausten sarjan jatkuvan tulevissa kokouksissa.

Useiden EKP:n neuvoston jäsenten viimeaikaiset kommentit viittaavat siihen, että selkeä enemmistö jäsenistä on yksimielinen koronlaskujen jatkamisesta, kunnes talletuskorko saavuttaa neutraalin tason, jonka monet jäsenet näkevät noin 2,00 prosentissa.

- Odotamme kuitenkin, että EKP laskee talletuskorkoa neutraalin alapuolelle, aina 1,50 prosenttiin asti, mikä on noin 0,50 prosenttiyksikköä markkinahinnoittelua alempi, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.

Tammikuun lehdistötiedotteessa todennäköisesti toistetaan, että EKP jatkaa talouden tietoihin perustuvaa ja kokouskohtaista lähestymistapaa ilman, että se sitoutuu ennalta tiettyyn korkopolkuun.

- EKP:n neuvostossa on yhä eriäviä näkemyksiä tarvittavien koronlaskujen määrästä ja myös inflaatioon liittyy edelleen epävarmuustekijöitä, joka puoltaa varovaisen lähestymistavan jatkamista. Siksi olisikin yllätys, jos pääjohtaja Lagarde ilmoittaisi, että korkoja tullaan laskemaan jokaisessa kokouksessa kesään asti. Markkinat hinnoittelevat noin 0,75 prosenttiyksikön koronlaskuja kesään mennessä, ja odotettua pehmeämpi viesti aiheuttaisi markkinakoroissa liikkeen alaspäin, ja toisi hieman laskupaineita EUR/USD-valuuttakurssille.

- Odotamme EKP:n todennäköisesti pitäytyvän joulukuussa esittämissään kasvunäkymissä, eli asteittainen elpyminen tämän vuoden aikana. Aiempaa enemmän painoa voidaan kuitenkin antaa kasvunäkymiin kohdistuville riskeille, joiden odotamme EKP:n sanovan olevan edelleen alaspäin. Erityisesti Yhdysvaltojen tullimaksuilla, jotka kohdistuvat Euroopan vientiin Yhdysvaltoihin, olisi kielteisiä vaikutuksia kasvuun, ja ne voivat vaikuttaa jo ennestään heikkoon teollisuussektoriin sekä inflaatioon. Kaiken kaikkiaan geopoliittiset riskit ovat edelleen huolenaiheena, Hiljanen päättää.