Ohita
Kuvassa Swecon Erik Skogström (vasemmalla) ja Terrafamen Joni Lukkaroinen.
Kuvassa Swecon Erik Skogström (vasemmalla) ja Terrafamen Joni Lukkaroinen.

Uutinen -

Terrafamen toimitusjohtaja Swecon haastattelussa: Turvallisuus on faktaa, toimintaa, tunnetta ja teknisiä ratkaisuja – sovittuja pelisääntöjä unohtamatta

Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen sekä Swecon teollisuustoimialan johtaja Erik Skogström keskustelivat Swecon Edelläkävijät -tapahtumassa huhtikuussa alan turvallisuushaasteistaja siitä, miten niitä ratkaistaan. Teollisuudesta voi ammentaa oppeja myös digitalisoituvaan kaupunkiympäristöön.

Terrafamella on panostettu merkittävästi turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Millaisia tuloksia on saatu aikaiseksi, Joni Lukkaroinen?

Terrafame haluaa olla yksi Suomen turvallisimmista teollisista työpaikoista. Kahdessa vuodessa olemmekin tehneet Suomen ennätyksen työturvallisuuskulttuurin kehittämisessä – kolme kertaa keskimääräistä vaarallisemmasta työpaikasta kolme kertaa turvallisempaan työpaikkaan. Muutos on valtava ja olemme siitä todella ylpeitä.

Miten tällainen turvallisuustason parantaminen on mahdollista ja mitä se vaatii yritykseltä, sen johdolta ja työntekijöiltä?

Isot muutokset vaativat esimerkillä johtamista sekä selkeää tahtotilaa, jatkuvaa turvallisuusasioiden esillä pitämistä ja kommunikaatiota. Lisäksi muutos vaatii työkaluja, joita meillä ovat muun muassa johdon turvakierrokset, poikkeama- ja havaintojärjestelmä sekä henkilökunnan ja esimiesten koulutukset. Myös henkilökunnan täytyy sitoutua tavoitteen saavuttamiseen. Itse uskon, että tärkein tekijä on ollut työyhteisön halu näyttää, mihin Kainuussa pystytään.

Teollisuuslaitokset investoivat ja kasvattavat tuotantoaan. Miten turvallisuus tulee huomioida uusia prosesseja suunniteltaessa?

Kaivostoimintamme on varsin uutta ja tästä syystä hyödyntämämme tekniikka on nykyaikaista. Tuotantoprosessia ohjataan automaation avulla ja käytössä on erilaisia turvallisuusjärjestelmiä sekä tehokasta prosessivalvontaa. Uusia prosesseja suunnitellessa täytyy tunnistaa vaarat, arvioida riskit sekä minimoida riskitasot jo varhaisessa vaiheessa. Turvallisuuden ja prosessin häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi on kahdennettava kriittiset toimilaitteet ja laitteistojen valinnassa on noudatettava kansainvälisiä ja kansallisia normeja.

Myös henkilöstö on otettava mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Näin toiminta tulee tutuksi hyvissä ajoin ennen käyttöönottoa. Henkilökunnan perehdyttäminen ja kouluttaminen ennen työskentelyn aloittamista on tärkeä osa prosessiturvallisuutta.

Swecon Erik Skogström, mikä on sinun näkemyksesi siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa prosessiturvallisuuteen?

Panostamme Swecolla voimakkaasti kokonaisturvallisuuteen, teknisen turvallisuuden hallinta vaatii yhä enemmän eri tekijöiden huomioon ottamista. Prosessiturvallisuus ja riskien arviointi on syytä huomioida jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Digitalisaatio on jo nyt vahva osa prosessiturvallisuutta. ”Digitaalinen kaksonen” on aika uusi käsite. Sen avulla voimme testata prosessia turvallisesti digitaalisessa ympäristössä. Jos laajennamme olemassa olevaa prosessia, mahdollistaa digitaalinen kaksonen paremman rajapintojen hallinnan uuden ja vanhan välillä. Jos teemme kokonaan uutta ja erillistä, antaa digitaalinen kaksonen mahdollisuuden ikään kuin ajaa tehdasta ennen kuin se on rakennettu.

Digitaalisia simulointeja voidaan käyttää operaattorien koulutuksessa – tätä voidaan tehdä virtuaaliympäristössä, mutta myös simulointimallien avulla yhdistämällä todellinen ja digitaalinen ympäristö.

Digitalisaatio tuo paljon hyvää, mutta meidän on myös muistettava, että se lisää samalla haavoittuvuutta. Siksi on tärkeää tarkastella prosessia ja tehdasympäristöä myös kyberturvallisuuden näkökulmasta.

Joni Lukkaroinen, millaisia eroja turvallisuusasioihin liittyen näet kaupunki- ja teollisuusympäristöissä?

Onko kaupunkiympäristön turvallisuustasoja koskaan määritelty? Turvallisuuteen vaikuttavat monet tekijät kuten liikenne, kaavoitus, rakennuskanta, digitalisoituminen, infra sekä veden- ja sähkönjakelu.

Teollisuusympäristössä turvallisuuden määrittely ja hallinta on selkeämpää. Siellä joudutaan tekemään selkeitä strategisia valintoja, kun määritellään, millaista teknistä ja toiminnallista turvallisuustasoa tavoitellaan. Kenties tämä strateginen valinta on se selkeytys, millä kaupunkiympäristöäkin kannattaisi viedä eteenpäin.

Digitalisaatio antaa valtavan määrän mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen, mutta samalla se avaa monia reittejä, joita voidaan käyttää väärin. Siksi onkin tärkeää, että pelisäännöt ovat selkeät. Vähäisimpänä ei voida pitää kasvavaa vaadetta ihmiselle osata toimia vastuullisesti eri ympäristöissä.

Loppujen lopuksi laajemmasta perspektiivistä tarkasteltuna tehdasympäristö ja kaupunkiympäristö asettavat samankaltaisia vaatimuksia – kokonaisturvallisuuden hallinta ja riskienhallinta vaativat yhä kattavammin kokonaisvaltaista osaamista.

Swecon Erik Skogström, olet todennut, että läpinäkyvyys on tärkeää arjen turvallistamisessa.

Kyllä. Oli kyse sitten työntekijöistä tai laitoksen naapureista, kaupunkien asukkaista, kauppakeskusten tai liikenteen käyttäjistä, ihmisistä työpaikoillaan, auttaa arjen turvalliseksi kokemista ja turvallisuuden ymmärtämistä läpinäkyvyys – tästä Terrafame on hyvä esimerkki. Turvallisuudesta ja toiminnasta on viestittävä ajanmukaisesti ja oikein, jotta turvallisuudentunne säilyy ja vahvistuu.

Joni Lukkaroinen, kumpaa turvallisuus on enemmän – faktaa vai tunnetta?

Johtamistyöllä vaikutetaan oikean turvallisuustason saavuttamiseen. Olipa turvallisuus työturvallisuutta, kemikaaliturvallisuutta, ympäristöturvallisuutta, riskienhallintaa, poikkeustilanteihin vastaamista tai vaikka varautumiskykyä kyberhyökkäykselle, se on kovaa faktaa, toimintaa ja teknisiä ratkaisuja sekä sovittujen pelisääntöjen kunnioittamista.

Tunne on viime kädessä yksilöllistä ja siihen vaikuttaa moni asia. Sen olemme huomanneet, että positiivinen turvallisuuden tunne on sidoksissa avoimeen tietoon ja tiedonvaihtoon ympäristön kanssa. Toisaalta turvallisuuden tunne kumpuaa omasta kokemustaustasta ja arvomaailmastakin. Teollisuudessa kysymys on helpompi, mutta millä tavalla turvallisuuden tulisi näkyä strategisessa johtamisessa kaupunkiympäristössä? Tämä on hyvä ja ajankohtainen keskustelun avaus.

Aiheet

Tunnisteet

Yhteyshenkilö/-t

Heini Jokinen

Heini Jokinen

Lehdistön yhteyshenkilö Lehdistökontakti +358 40 718 0063
Sanna Huopio

Sanna Huopio

Lehdistön yhteyshenkilö Viestintäjohtaja +358 50 302 8898

Liittyvä sisältö

Julkaisuun liittyvää sisältöä: