Ohita
Omistajayrittäjän antamasta lainasta maksettavan koron verokysymyksiä

Uutinen -

Omistajayrittäjän antamasta lainasta maksettavan koron verokysymyksiä

Miten toimitaan verotuksessa, jos osakkeenomistaja on antanut omistamalleen yhtiölle rahoitusta lainana? Mikä on hyväksyttävä koron määrä ja minä vuonna korko tulee verotettavaksi osakkeenomistajan tulona, jos se kirjataan siirtovelaksi tai lisätään lainan pääomaan? Tuleeko tällaisesta korosta toimittaa ennakonpidätys? Nämä asiat ovat tänä keväänä herättäneet kysymyksiä tilinpäätösten laatimisen yhteydessä.

Tavallinen laina vai pääomalaina

Tavallinen laina on yhtiön ja osakkeenomistajan välinen sopimus, jossa koron maksamisen ehdot perustuvat osapuolten tekemän lainasopimuksen ehtoihin.

Pääomalainalla tarkoitetaan osakeyhtiölain 12 luvun mukaista erityisehtoista lainaa, jolla on muihin lainoihin nähden huonompi oikeus takaisinmaksuun ja korkoon. Osakeyhtiölain mukainen pääomalaina on jo niin lähellä omaa pääomaa, että se voidaan ottaa huomioon omana pääomana, kun lasketaan yhtiön velvollisuutta tehdä ilmoitus kaupparekisteriin oman pääoman menetyksestä.

Pääomalainan pääomaa saadaan palauttaa tai korkoa maksaa vain, jos yhtiöllä maksuhetkellä on vapaata omaa pääomaa osakeyhtiölain edellyttämä määrä pääomalainat mukaan lukien (kts. OYL 12:1 § säännökset). Jos pääomalainalle tulevaa korkoa ei voida maksaa, korko siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa.

Pääomalainan korko pitää siis laskea tilikausittain ja mikäli pääomalainalle on ns. täysi kate, korko voidaan kirjata yhtiön kuluksi. Mikäli tilinpäätös ei salli pääomalainan koron kirjaamista kuluksi, se esitetään tilinpäätöksen liitetietona.

Verotus – Koron kirjaaminen siirtovelaksi

Koron kirjaaminen siirtovelaksi yhtiölle ja maksaminen lainanantajalle kirjausvuotta seuraavana vuonna,  verotetaan osakkeenomistajan tulona vasta maksuvuonna ellei yhtiön korkomenoa ja osakkeenomistajan korkotuloa ilmeisen tarkoituksellisesti ja toistuvasti ole yritetty kohdentaa eri vuosille.

Mikäli yhtiöllä on maksuvaikeuksia tai muu painava syy koron maksamatta jättämiseen, yhtiölle siirtovelaksi kirjattu korko verotetaan osakkeenomistajan tulona vasta sinä vuonna, jona yhtiön maksuvaikeudet hellittävät ja yhtiö olisi pystynyt maksamaaan koron. 

Pääomalainan osalta koron kirjaamisessa pitää ottaa huomioon osakeyhtiölain asettamat vaatimukset, joista on kerrottu edellä. Mikäli pääomalainalle ei ole ns. täyttä katetta, korkoa ei esitetä kuluna ja siirtovelkana vaan tilinpäätöksen liitetietona. Jos yhtiö pystyy maksamaan koron, sitä pidetään luonteeltaan korkotulona myös verotuksessa.

Verotus – Koron lisääminen lainapääomaan

Koron maksamisen sijaan yhtiö ja osakkeenomistaja saattavat sopia, että korko lisätään lainan pääomaan.Henkilöverotuksessa korko tuloverolain 110 § 1 momentin mukaan on veronalaista tuloa sinä vuonna, jona se on

  • nostettu,
  • merkitty verovelvollisen tilille tai
  • muutoin saatu vallintaan.

Koron pääomittamistilanteessa osakkeenomistajan katsotaan saaneen koron "vallintaansa", kun hän on yhtiön kanssa sopinut siitä, että korko maksun sijan lisätään siis lainan pääomaan. Koron pääomittamisesta syntyy siis veronalainen tulo lainan antajalle.

Mikäli korko siirtovelan sijaan kirjataan yllä kerrotulla tavalla lainapääoman lisäykseksi, korko verotetaan osakkeenomistajan tulona, vaikka tästä koron pääomittamisesta olisi sinänsä sovittu yhtiön maksuvaikeuksien vuoksi.

Lainapääomaan lisääminen synnyttää siis tulon osakkeenomistajalle yhtiön maksuongelmatilanteissakin jo  koron pääomittamisen hetkellä toisin kuin niissä tilanteissa, joissa korko on kirjattu kuluksi ja siirtovelaksi ja yhtiöllä on maksuvaikeuksia (kts. edellä).

Huomaa myös, että jos omistajayrittäjällä on yhtiöltä esim. palkkasaatavaa, sen muuntaminen pääomalainaksi yhtiöön voi aiheuttaa palkkatulon verotuksen (kts. KHO 2010/1164).

Verotus – Hyväksyttävän koron suuruus

Verohallinto lähtee siitä, että hyväksyttävän koron suuruutta pitää tarkastella yhtiön lainarahoituksen tarpeella.

Heikko taloudellinen tilanne. Mikäli osakkeenomistaja on antanut yhtiölle lainan sen heikon taloudellisen tilanteen vuoksi, yhtiö voi verotuksessa hyväksyttävästi maksaa osakkeenomistajalle korkoa, joka suuruudeltaan vastaa pankille tai muulle rahalaitokselle maksettavan lainakoron suuruutta.

Laina ei ole välttämätön yhtiön taloudellisen tilanteen kannalta. Jos laina ei ole ollut yrityksen rahoituksen kannalta välttämätön, Verohallinto pitää lainasta hyväksyttävän koron tasona korkoa, joka on peruskorko + 1 %. Peruskorko vahvistetaan puolivuosittain ja verotuksessa hyväksyttävä korko on kesäkuun 2021 loppuun saakka 0,5 %.

Mikäli yritys on kannattava ja vakavarainen ja sen on tarkoitus tehdä esim. koneinvestointeja, jotka omistajayrittäjä haluaa rahoittaa antamallaan lainalla pankkilainan sijaan, sovittavan korkotason hyväksyttävyys verotuksessa on hyvä pitää mielessä ja arvioida, onko oman pääoman ehtoinen sijoitus verotuksellisesti kuitenkin järkevämpi. 

Ennakonpidätys ja vuosi-ilmoitus tuloverolain mukaisesta korosta

Tuloverolain mukaan verotettavasta korosta on toimitettava ennakonpidätys ja annettava vuosi-ilmoitus. Ennakonpidätys on 30 prosenttia, kun koron saajana on yksityishenkilö.

Verohallinto lähtee siitä, että koron pääomituksen yhteydessä on toimitettava ennakonpidätys, vaikka mitään rahaliikennettä ja maksusuoritusta ei tällöin lainanantajalle tapahdukaan. Lainan pääomaan voidaan siis lisätä nettokorko ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuuden vuoksi.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kylläkin vuonna 2019 antanut ratkaisun, jonka mukaan koron pääomittamistilanteessa ei olisi syntynyt ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuutta. Verohallinto on ilmeisesti lähtenyt siitä, että tapauksessa annetusta ratkaisusta ei saa yleistä oikeusohjetta, koska se ei ole muuttanut ohjeistustaan ratkaisun antamisen jälkeen.

Linkit

Tunnisteet

Yhteyshenkilö/-t

Markku Ojala

Markku Ojala

Johtava asiantuntija, verotus 050 586 7973