Tutkimus Euroopan nuorisosta: z-sukupolvi vaatii yrityksiltä uusia lähestymistapoja

• TCS ja ComRes ovat tehneet eurooppalaisten nuorten sosiaalisen median käytöstä laajan tutkimuksen, jonka mukaan sekä yritykset että oppilaitokset epäonnistuvat nuorten tavoittamisessa sosiaalisen median kautta
• Pohjoismaiden nuoret käyttävät sosiaalista mediaa verkostoitumiseen ja yhteistyöhön keskimäärin muuta Eurooppaa paremmin. Tästä huolimatta he ovat selvästi jäljessä esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisessä työnhakuun
• Suomalaiset nuoret ovat selvästi muita Pohjoismaita passiivisempia somen hyödyntämisessä

IT-palvelutalo Tata Consultancy Services on julkistanut laajan tutkimuksen Euroopan nuorison sosiaalisen median käytöstä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen median vaikutusta nuorten työllistymiseen ja koulutukseen. Edustavaan otokseen kuului yli 5000 eurooppalaista 18–29 vuoden ikäistä nuorta 15 eri maasta. Pohjoismaista mukana oli 1007 vastaajaa (203 Suomesta, 200 Tanskasta, 202 Norjasta ja 402 Ruotsista).

Tutkimuksen mukaan digitaalisen teknologian ympäröimänä kasvaneet nuoret eurooppalaiset käyttävät sosiaalista mediaa paljon muuhunkin kuin viihteeksi. Sosiaalinen media on voimaannuttanut tämän ikäluokan tekemällä viestinnästä, tiedon hankkimisesta ja ideoiden jakamisesta aiempaa tasa-arvoisempaa.

"Tässä on mitä ilmeisimmin kyse vääjäämättömästä kehityksestä, jolla on vaikutusta jopa Euroopan digitalisaation etenemiseen. Kun Suomen talous polkee paikallaan, on digisukupolven yrittäjämäisellä energialla merkittävä taloudellinen vaikutus niin yksityiselle sektorille kuin valtiollekin. Sosiaalisen median käyttömahdollisuuksien ymmärrys on eurooppalaisten nuorten DNA:ssa – työnantajien on syytä alkaa toimia sen mukaisesti", sanoo TCS Suomen maajohtaja Anil Joshi.

Sosiaalinen media on osa Pohjoismaiden nuorten työtä ja opiskelua – paitsi Suomessa

Tutkimuksen mukaan nuoret odottavat voivansa jakaa ideoita ja tehdä yhteistyötä saumattomasti eri kanavissa. Sosiaalista mediaa ei pidetä työelämästä erillisenä saarekkeena, vaan tärkeänä työkaluna:

• Pohjoismaissa lähes kaksi kolmasosaa (64 %) käyttää sosiaalista mediaa työ- tai opiskeluverkostonsa kasvattamiseen. Lukema on hieman koko Euroopan keskiarvoa korkeampi (62 %).
• 47 % nuorista pohjoismaalaisista käyttää sosiaalista mediaa omien taitojensa ja tietojensa kehittämiseen.
• Suomi on selvästi muiden perässä sosiaalisen median käytössä. Verkostojaan kasvatti vain 52 %, ja taitojaan ja tietojaan kehitti ainoastaan 28 % suomalaisista nuorista.

“Nuorille eurooppalaisille diginatiiveille verkko ja sosiaalinen media ovat luonnollinen osa elämää ja siten lähtökohta myös työnhaussa. Internet on selvästi vastannut tarpeeseen ylittää kulttuurirajat. Kun ennen ei välttämättä tiedetty mistä aloittaa työnhaku uudessa ympäristössä, tarjoaa internet yhteisen lähtökohdan työnhakuun tuomalla kaikki samalle viivalle”, sanoo Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-aho.

Nuoret osaavat myös käyttää sopivaa sosiaalista verkostoa tavoitteidensa saavuttamiseen sen sijaan, että he mukauttaisivat kommunikaatiotaan jonkin tietyn alustan vaatimuksiin. Euroopassa 93 % nuorista käyttää Facebookia, kun LinkedInissä käyttäjiä on vain 36 %.

• Facebook ja YouTube ovat selvästi suosituimmat alustat kaikissa Pohjoismaissa (käyttäjiä 91–99 %). Instagram puolestaan pärjää Ruotsissa (71 %) ja Norjassa (67 %) selvästi paremmin kuin Suomessa (42 %) tai Tanskassa (55 %).
• Kiinnostavaa oli myös huomata, että Tanskassa LinkedIniä käytetään selvästi muita Pohjoismaita enemmän. Tanskan 44 % peittoaa kirkkaasti Suomen 22 %, Ruotsin 27 % ja Norjan 31 %.

Pohjoismaiden yritysten ja oppilaitosten on herättävä sosiaaliseen aikaan

Monet yritykset eivät ole vielä ymmärtäneet sosiaalisen median hyötyjä liiketoiminnalle. Vain 19 % nuorista työntekijöistä Pohjoismaissa katsoo, että sosiaalisen median avulla saa suoremman kontaktin ylimpään johtoon. Vain 24 % uskoo, että sosiaalisen median avulla voi esittää uusia ideoita johtoportaalle.

Sama pätee koulutukseen. Pohjoismaissa lähes kahdeksan opiskelijaa kymmenestä (79 %) juttelee luokkatovereidensa kanssa kursseihin liittyvistä asioista sosiaalisessa mediassa. Mutta vain 31 % uskoo, että sosiaalisen median kautta saisi paremman yhteyden opettajiin tai että se parantaisi viestintää luokassa.

Jotta yritykset saisivat palkattua ja myös sitoutettua parhaat nuoret kyvyt, niiden on mentävä sosiaaliseen mediaan ja etenkin niille alustoille, joita käytetään paljon ja jotka tavoittavat runsaasti ihmisiä. Perinteiset rekrytointimenetelmät eivät kiinnosta nuoria, ja suurten yritysten kannattaa keskittyä sosiaaliseen mediaan ollakseen houkuttelevia sekä nykyisille että tuleville nuorille työntekijöille.

Koko tutkimusraportin voi ladata osoitteesta: http://sites.tcs.com/generation-direct/2016/06/22/european-youth-study-businesses-policy-makers-must-adapt-to-the-rise-of-generation-direct/

Lisätietoja:
Mark Woods, Marketing Communications Manager, TCS Nordic
040 159 2350
mark.w@tcs.com