Tutkimus paljastaa kuilun vähittäiskaupan tekoälytavoitteiden ja -todellisuuden välillä

TCS on julkaissut Global Retail Outlook 2026 -raportin, jonka mukaan tekoälyn strategisen merkityksen ja sen todellisen käytön välillä vähittäiskaupoissa on selvä ristiriita. Muun muassa henkilöstön osaamisvaje ja epävakaa markkinaympäristö hidastavat tekoälyn käyttöönottoa myös Suomessa.

Globaalin teknologiapalveluyhtiön Tata Consultancy Servicesin (TCS) tutkimus tarkastelee tekoälyn käyttöönottoa vähittäiskaupan alalla. Vaikka alan yhtiöt pitävät tekoälyä elintärkeänä kilpailukyvyn ja kasvun ajurina, sen laajamittainen hyödyntäminen on edelleen alkuvaiheessa, ja tekoälyn käyttö keskittyy vielä suurelta osin asiakasrajapinnan perussovelluksiin, kuten chatbotteihin ja virtuaaliavustajiin. Tutkimukseen osallistui yli 800 johtavaa vähittäiskaupan päättäjää eri puolilta maailmaa, 70 heistä Pohjoismaista.

Keskeisiä tutkimushavaintoja:

• Noin puolet (51 %) tutkimukseen osallistuneista vähittäiskaupan toimijoista keskittyy tekoälyn hyödyntämisessä perusratkaisuihin, kuten chatbotteihin ja virtuaaliavustajiin.
• Vain 24 % vastaajista käyttää tekoälyä autonomiseen päätöksentekoon.
• 85 % vähittäiskaupan toimijoista ei ole aloittanut moniagenttijärjestelmien käyttöönottoa – tai edes suunnitellut sitä.
• Vain 37 % vastaajista hyödyntää kanta-asiakasdataa kanava- tai myymälästrategioiden suunnittelussa, ja vain 45 % soveltaa kanta-asiakasohjelmista saatua analytiikkaa hinnoitteluun ja kampanjoihin.
• 39 % käyttää tekoälypohjaista kysyntäanalytiikkaa toimitusketjujen hallintaan.
• 42 % suunnittelee ottavansa käyttöön tekoälyyn perustuvan dynaamisen hinnoittelun.
• Mobiilimaksamisen ratkaisut (esim. Apple Pay, Google Pay) ovat vastaajayrityksissä laajalti käytössä tai suunnitteilla (80 %). Lähimaksaminen (NFC) on Pohjoismaissa yleisempää kuin globaalisti (74 % vs. 68 %).

TCS:n tutkimus osoittaa, että pohjoismaiset vähittäiskaupan yritykset panostavat epävarmassa markkinaympäristössä kolmeen keskeiseen kyvykkyyteen: kustannussäästöt optimoinnin avulla, tekoälypohjainen päätöksenteon tuki sekä automatisoidut työnkulut. Kasvutavoitteiden suurimpana haasteena Pohjoismaissa nähtiin kasvavien toiminnan kulujen rinnalla työvoiman teknologian ja digityökalujen osaamisvaje sekä uusien teknologioiden käyttöönoton ongelmat.

Tutkimuksen mukaan vähittäiskaupoissa Pohjoismaissa, kuten laajemmin globaalistikin, on selkeä tahtotila hyödyntää tekoälyä, mutta sen kasvua ja kilpailukykyä tukeva potentiaali ei toteudu ilman integrointia liiketoimintaprosesseihin, kuten valikoimanhallintaan, toimitusketjuihin ja hinnoitteluun. Esimerkiksi kanta-asiakasohjelmien dataa hyödynnetään päätöksenteossa vielä rajallisesti: vain puolet alan toimijoista hyödyntävät dataa markkinoinnin tehokkuuden ja investointien tuottojen seurantaan, ja selkeästi alle puolet esimerkiksi hinnoittelun, kampanjojen ja kanavastrategioiden suunnitteluun.

”Vähittäiskaupan ala on merkittävässä käännekohdassa. Yritykset tiedostavat tekoälyn merkityksen tulevaisuuden menestykselle, mutta useimmat ovat vasta tekoälymatkansa alussa. Siirtyminen yksittäisistä käyttökohteista kuten chatboteista älykkäisiin liiketoiminnan järjestelmiin edellyttää investointeja paitsi teknologiaan myös henkilöstön osaamiseen sekä datan hallintaan ja hyödyntämiseen. TCS on sitoutunut toimimaan vähittäiskaupan toimijoiden kumppanina ja auttamaan heitä menestymään tekoälyn aikakaudella”, sanoo TCS:n Suomen maajohtaja Subhadipta Samantray.

TCS tukee alan yrityksiä tekoälymurroksessa strategisesta neuvonnasta alustojen modernisointiin, datan yhdistämiseen ja integrointiin sekä seuraavan sukupolven tekoälypohjaisten vähittäiskaupan ratkaisujen käyttöönottoon.

Tietoa tutkimuksesta
TCS toteutti Global Retail Outlook 2026 -tutkimuksen vuoden 2025 lopussa. Se kattaa yli 800 johtavaa vähittäiskaupan päättäjää sekä viisi keskeistä vähittäiskaupan sektoria 18 maasta. Myös Suomi ja muut Pohjoismaat olivat mukana tutkimuksessa. Raporttiin voi tutustua tarkemmin TCS:n verkkosivuilla: Perceptive Retail: The TCS Global Retail Outlook